Pedagoginen suunnittelu

Tälle sivulle on kerätty aineistoa pedagogisista malleista ja opetusmenetelmistä.
Mikäli haluaisit tuottaa sivulle tietopaketin jostain opetusmenetelmästä, ota yhteyttä sivuston ylläpitoon palautelomakkeen kautta. Hyviä käytäntöjä poimitaan myös TLC:n opettajainhuoneistosta (Yammer-ryhmät).

Pedagoginen malli:
Tapa organisoida opetus- ja oppimistapahtumia, siten että oppiminen etenee pedagogisesti taidokkaasti ja strukturoidusti taustalla vaikuttaa tämänhetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta opetuksen suunnittelun apuväline, joka luo ja suuntaa oppimis- ja opetusprosessin

Pedagoginen käsikirjoitus:
Pedagogisen mallin yhteydessä puhutaan pedagogisesta käsikirjoituksesta, joka tarkoittaa oppimistilanteiden ja oppimista edistävien tehtävien vaiheistamista pienempiin osiin. Opiskelija kulkee käsikirjoituksen mukaisen ohjatun oppimispolun ja pedagoginen malli ohjaa tätä käsikirjoittamista, joko koko opintojakson tai osaa siitä.

Pedagogisia malleja ja suuntauksia

Case -pohjainen oppiminen

Case-pohjainen oppiminen eli tapauspohjainen oppiminen on lähtökohdiltaan autenttista, aitoon reaalimaailman perustuvaa oppimista. Opittavia asioita lähestytään tapauskuvausten (eli casejen) tai esimerkkien kautta, joita analysoidaan ja työstetään. Myös teoreettisten asioiden opiskelu tapahtuu näiden konkreettisten tapauskuvausten kautta.
Case-pohjaiselle oppimiselle tyypillisiä, oppimista edistäviä prosesseja ovat mm.  ongelmanratkaisu, analysointi, vertailu, luokittelu, syntetisointi sekä abstrahointi (ylempien abstraktiotasojen ja tarkastelunäkökulmien luominen).

Tapausperustaista (caset) opetusta käytetään vastaan tulevien ongelmien ratkaisussa opetus on opiskelijakeskeistä, vuorovaikutteista sekä ankkuroitua todellisiin tilanteisiin/tapahtumiin (lehtileike, tarina, kuva, video, jne)  opetustilanteessa opiskelijat käsittelevät jotakin esimerkkitapausta aiempien kokemustensa sekä koulutuksessa oppimiensa tietojen ja taitojen avulla  tapausperusteisuus pyrkii tiedon rakentamisen lisäksi kehittämään analyyttistä päättelyä, yhteistyötaitoja, viestintätaitoja, soveltamiskykyä sekä luovuutta.

Aineistolinkit

Dialogi oppimisessa, dialoginen oppiminen ja tiedonrakentaminen

Dialoginen oppiminen tai dialogi oppimisessa ja tiedonrakentamisessa nähdään hyvin moniuloitteisena lähestymisenä oppimiseen ja opettamiseen.  Vuosituhannen alussa kehitetty DIANA-malli (kts. Aarnio & Enqvist, 2016)  auttaa opettajaa jäsentämään oppimisprosessia dialogisen yhteisöllisen tiedonrakentamisen  avulla.  Viimevuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että dialogiosaaminen ja siinä kehittyminen vaatii valmentamista. Tämän tueksi on kehitetty Helena Aarnion (2012) johdolla dialogiset menetelmät.  

Aineistolinkit

Ilmiöpohjainen oppiminen

Kotimaisten kielten keskus määrittelee ilmiön seuraavasti:  ”jollakin tavalla ilmenevä, havaittavissa oleva tapahtuma, tapahtumasarja, seikka tai asiaintila”. Ilmiöpohjaisen oppiminen tarkoittaa jonkin havaittavissa olevan asian tarkastelua ja oppimista. Rinnakkain käytettyjä termejä ovat mm. ilmiökeskeinen tai ilmiölähtöinen oppiminen laaja-alaiset ,monialaiset oppimiskokonaisuudet, integroiva ja eheyttävä opetus teemaopinnot  oppiainerajat ylittävä opetus.

Aineistolinkit

Käänteinen oppiminen (Flipped learning)

Käänteisessä oppimisessa koko oppimiskulttuuri muuttuu, aina opettajasta oppimistapahtumiin asti. Oppiminen tapahtuu  usein omassa tahdissa itseohjautuvasti. Opettaja ei kontrolloi oppimista siinä mielessä, onko esimerkiksi määrätyt tehtävät tehty. Tämä johtaa myös siihen, että välttämättä kaikki ei opi/opettele kaikkea.
Käänteinen oppiminen sekoitetaan usein  käänteiseen luokkahuone (flipped classroom) pedagogiseen toimintamalliin. Käänteinen luokkahuone on tuoreempi opetusmetodi. Siinä on kyse ennemmin teknisestä muutoksesta. Malli sai alkunsa opetusvideoiden teosta ja niiden tarjoamisesta oppilaille netin välityksellä.  

Aineistolinkit

Vertaiskokemuksia

Projektioppiminen

Projektioppiminen käytännön toiminta muodostetaan projektiksi  projektilla on selkeät tavoitteet, aikataulu ja resurssit (myös toimijoilla roolit – oppiminen voi tapahtua konkreettisten tuotanto-, tutkimus- tai kehittämisprojektien puitteissa, tai aito asiakastyö) oppijat pyrkivät ratkaisemaan todellisia ongelmia täsmentämällä ongelmanasettelujaan, kokoamalla tietoa, keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla saatua tietoa, työskentelemällä (toteutus) tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä sekä kommunikoimalla ideoitaan ja saatuja löydöksiään muille.

Aineistolinkit

Ongelmälähtöinen tai ongelmaperustainen oppiminen (PBL= Problem Based Learning)

Opiskelijat ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia, haasteita ja ongelmia luettua ja opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä. Opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia yhteisiin tavoitteisiin. Sitoutuminen ja yhteisöllisyys eri ympäristöissä korostaa tiimin tai ryhmän merkitystä. PBL-toteutuksen eri vaiheet perustuvat saman- ja eriaikaiseen verkkotyöskentelyyn sekä itsenäisesti ja ryhmässä tapahtuvan lähi- ja etätyöskentelyn yhdistäminen vaatii pedagogisten ja teknisten ratkaisujen huolellista suunnittelua.

Ongelmalähtöisessä oppimisessa:

  • keskiössä on opiskelija
  • oppiminen tapahtuu oppijayhteisössä/pienryhmässä
  • ohjaajana toimii tuutori tai fasilitaattori
  • ratkotaan yleensä aitoja työelämään linkittyviä ongelmia
  • ratkaisu löytyy itseohjautuvasti tai stukturoidummin ohjattuna hyödynnetään erilaisia digitaalisia ympäristöjä prosessin tukena (esim. dokumentointi, yhteisöllinen työskentely, ohjaus).

Aineistolinkit

Simulaatiopedagogiikka

Simulaatiot tarkoittavat erilaisia, aitoja työelämän tilanteita jäljitteleviä oppimistilanteita. Ne voivat liittyä ammatissa edelleen kehittymiseen tai perusosaamisen saavuttamiseen.  Simulointi voidaan tehdä käyttäen apuna simulaattoreita tai simulointiohjelmia tai muulla tavalla simuloiden oikeaa tilannetta tai ilmiötä. Simulaatiot ovat pitkään olleet käytössä jo ilmailu- ja turvallisuusalaloilla. Viimeisten vuosien aikana erityisesti terveydenhoitoalalla simulaatiot opetuksessa ja oppimisessa ovat lisääntyneet. Simulaatiotilanteet  ja toteutusmallit vaihtelevat alakohtaisesti sekä käytettävissä olevien tilojen sekä resurssien mukaisesti. Opetustilanteisiin rakennetuissa simulaatiotilanteissa voidaan harjoitella esimerkiksi vuorovaikutustaitoja. Puolestaan rakennetut simulaatiot toimivat verkkoympäristöissä ja niissä voi olla pelimäisiä elementtejä. Lisäksi  esimerkiksi erilaiset potilassimulaattorit toimivat simulaatio oppimisen ja opetuksen tukena. Simulaation käsite vaihtelee koulutusalakohtaisesti.

Aineistolinkit

Syväoppiminen (Deeper learning, deep-oriented learning)

Syväoppiminen määritellään usein korkeamman tason ajattelutaitojen saavuttamisen näkökulmasta, jossa opiskelija tai oppijayhteisö analysoi, tulkitsee, tutkii, vertailee, arvioi, rakentaa ja luo uutta tietoa. Työelämä nyt ja tulevaisuudessa odottaa valmistuvien opiskelijoiden omaavan korkeamman tason ajattelutaitoja.
Opetuksen suunnittelussa ja muotoilussa on hyvä pitää mielessä muutamat syväoppimista edistävät seikat. Oppijayhteisö nähdään keskeiseksi tekijäksi ja motivaattoriksi, kun tavoitellaan syväoppimista . Autenttisuus ja autenttinen oppiminen luovat tärkeän pohjan syväoppimiseen suuntaavalle yhteisölliselle tiedonrakentamiselle. Yhteisöllinen tiedonrakentaminen ja erityisesti dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen nähdään suuntaavan syväoppimiseen. Oppimisprosessin eri vaiheisiin sijoitetut itseopiskeluvaiheet (self-paced) auttavat saavuttamaan syväoppimista. Yleisti voidaan sanoa, että projektimuotoinen työskentely edistää syväoppimisen ajattelutaitojen saavuttamista.

Aineistolinkit

Tiimioppiminen

Aineistolinkit

Tutkiva oppiminen  (Inquiry-based learning)

Mallin mukainen vaiheistettu opetus etenee seuraavasti:

  1. kontekstin luominen
  2. ongelmien asettaminen
  3. oppilaiden työskentelyteorioiden luominen
  4. kriittinen arviointi
  5. uuden syventävän tiedon hankkiminen
  6. tarkentuvien kysymysten kehitteleminen 
  7. asteittain tarkentuvien teorioiden luominen
  8. prosessin jakaminen
  9. tulosten julkistaminen

Aineistolinkit

Yhteistoiminnallinen oppiminen  (cooperative learning)

Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhdessäoppimisen kautta sitouttaa opiskelijat oppimisprosessiin ja toisaalta opettaa opiskelijoille yhteistoiminnan taitoja ja vastuuta omasta ja toisten opiskelijoiden oppimisesta.  Yhteistoiminnallisessa oppimisessa on pääpaino yhteisellä tuotoksella ja sillä, että kaikki oppivat samat asiat ja osallistuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen oppimisen muotoina keskustelu, pohdinnat ja ryhmän itsearviointi ovat keskeisiä. Yhteistyöskentely vaatii tavoitteellisuutta, vastuullisuutta ja sitoutumista.

Yksi ko. oppimisen malli on ns. palapelitekniikka, jossa perusryhmänä toimii nk. kotiryhmä ja tilapäisesti kotiryhmästä voidaan koota nk. asiantuntijaryhmiä teemakohtaiseen työskentelyyn.

Mallin mukaisessa toteutuksessa voi hyödyntää erilaisia  digitaalisia ympäristöjä, jotka tukevat prosessin mukaista toimintaa.

Aineistolinkit

Yhteisöllinen oppiminen (collaborative learning)

Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa jokaisella ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten sekä sitoutumisen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (kts. esim. Dillenbourg, 1999; Baker et.al., 1999; Järvelä & Häkkinen, 2002).

Edellytyksenä on, että oppijayhteisön rakentumiseen kiinnitetään huomiota ja kaikki nk. yhdessä oppiminen eivät edusta yhteisöllisen oppimisen mallia. Oppijayhteisön jäsenillä on yhteinen perusta ja toisaalta oppimisen tavoite.

Aineistolinkit

Yrittäjyyspedagogiikka

Aineistolinkit

Yrittäjämäinen tiimioppiminen

Alun perin Johannes Partasen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla vuodesta 1990 alkaen kehittämä ja TAMKin Proakatemialla edelleen vuodesta 1999 lähtien kehittynyt yhteisöllisen oppimisen malli, joka perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen, pragmaattiseen tietokäsitykseen (tieto ja toiminta yhdistyvät sekä todentuvat jatkuvassa prosessissa), sekä sosio-konstruktivistiseen käsitykseen yhdessä oppimisesta.

Mallin ytimessä ovat oppimisprosessin ja sen pääasiallisina viitekehyksinä toimivien yhteisöjen (koulutusohjelman yhteisö, tiimiyritys) jäsenyys ja omistajuus, tiimivalmennus pääasiallisena ohjausmenetelmänä, aito liiketoiminta (projektit) ja asiakkuudet, sekä dialogi tiimin yhteisen tilannekuvan, tavoitteiden ja toiminnan hahmottamisen ja uuden tiedon rakentamisen ja reflektoinnin keskeisimpänä menetelmänä.

Yrittäjämäinen tiimioppiminen on vaativa relationaalinen prosessi, jossa itseohjautuva kollektiivinen toiminta, dialoginen reflektointi ja uuden tiedon luominen kietoutuvat yhteen itseään ylläpitävänä oppimisprosessina, jonka tavoitteena on positiivinen ja kestävä muutos materiaalisessa ja sosiaalisessa ympäristössä ja olosuhteissa. Tämä prosessi perustuu yhteistyöhön joka edellyttää osallistujilta (tiimin jäseniltä, valmentajilta) rohkeaa jaetuista arvoista ja tavoitteista huolehtimista, sitoutumista toistensa auttamiseen ja yhteistyöhön, sekä dialogisuutta viestinnän päällimmäisenä tavoitteena.

Aineistolinkit

Opetusmenetelmät

Erilaiset ja vaihtelevat opetusmenetelmät tuovat opetukseen monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Lapin AMK:n tekemistä julkaisuista löytyy käytännönlähteisiä ja eri aloille soveltuvia menetelmiä niin lähi- kuin verkko-opetukseen.

Aineistolinkit