Palaute ja arvionti

Yksi opettajan tärkeistä tehtävistä on arvioida opiskelijan osaamisen kehittymistä. Arviointi tehdään aina opintojakson tavoitteisiin peilaten. Arvioinnista säädetään yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa sekä korkeakoulujen johto- ja tutkintosäännöissä.

Tarkemmat linjaukset Tampereen korkeakouluyhteisön arvioinnista löytyvät korkeakoulukohtaisista arviointiohjeista.

Palautteen antaminen

Palautteen antamisen tulisi olla osa opintojakson arviointia. Myös palautteen tulee kohdistua aina opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseen ja nojata arviointiperusteisiin. Palautetta kannattaa antaa myös opintojakson kuluessa, sen tavoitteena on olla opiskelijan oppimisprosessia korjaava, suuntaava ja kannustava vaikutus.

Parhaassa tapauksessa opettaja antaa jokaiselle opiskelijalle suorituksesta henkilökohtaisen palautteen. Suurille opiskelijamäärille henkilökohtaisen palautteen antaminen ei yleensä ole mahdollista, silloin voi käyttää vertaispalautetta tai kaikille opiskelijoille annettavaa yhteistä palautetta.  Mikäli käytetään vertaispalautetta, on opiskelijat ohjeistettava tarkoin palautteen antamiseen. Samoin on kerrottava etukäteen, miten vertaispalaute vaikuttaa opintojakson arviointiin, vaikuttaako se palautteen saajan vai kenties sen antajan arviointiin.

Perinteinen tapa arvioida osaamisen kehittymistä on teettää opiskelijoilla erilaisia harjoituksia ja tenttejä ja antaa kurssin lopussa arvosana. Jotta opiskelijalla voisi opintojakson edetessä olla ymmärrys omasta opintomenestyksestään ja taitojen karttumisesta, hänen tulisi saada palautetta jo matkan varrella erilaisista suorituksistaan. Tämän lisäksi osaamisen arviointiin on hyvä liittää myös opintojakson aikana tapahtuvaa palautetta ja arviointia.

Arvioinnin ohjaava vaikutus

Huolellisesti artikuloitujen arviointikriteerien tavoitteena on yhtenäistää oppimisen ja osaamisen arviointia. Tämä lisää myös oppimisen ja osaamisen arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta sekä opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Lisäksi yhteiset arviointikriteerit tarjoavat opiskelijoille välineen tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä asettaa tavoitteita opinnoilleen. Arviointi myös suuntaa opiskelua.

Suoritustavan ja arvioinnin suunnittelu

Arvioinnin suunnittelun keskiössä opintojakson tulee olla opintojakson osaamistavoitteet. Millä eri tavoilla opiskelija voi tuoda esiin osaamistaan ja miten osaamista voi arvioida? Opiskelijoille tulee selvittää, miten opintojaksolla käytettävissä olevat materiaalit tukevat heitä osaamisen kehittymisessä ja oppimistehtävien suorittamisessa.

Suoritustapa tulee valita niin, että se tukee mahdollisimman hyvin osaamistavoitteiden saavuttamista. Myös itse suoritustavan oppiminen voi olla osa jakson osaamistavoitteita. Esimerkiksi, jos jakso suoritetaan laajalla esseellä, on se opiskelijoille myös mahdollisuus oppia esseen rakenne, tavoitteet sekä akateemisia konventioita, kuten lähdeviitteiden merkitseminen jne.

Kannattaa pohtia, miten keskeinen osa kontrolli ja valvonta ovat opintojakson suorittamista ja suorituksen arviointia. Miten tärkeää lähdemateriaalin omaksuminen ja sen muistaminen on osaamistavoitteiden saavuttamisen kannalta? Voisiko tiedon soveltaminen olla arvioinnin kohteena niin, ettei kontrollin tarvetta olisikaan? Tämä voi olla keskeinen kysymys erityisesti silloin, kun opintojakso suoritetaan kokonaan tai osittain etänä.

Lue lisää Digimentorien vinkkipankista: Oppimistehtävät ja arviointi.

Arviointikriteerit

Opiskelijan tulee aina tietää opintojakson alkaessa, millä perusteella jakson suoritusta tullaan arvioimaan. Esimerkiksi erilaisten kirjallisten töiden tavoitteet ja siten myös arviointikriteerit ovat erilaisia. Esseen arvioinnissa ei kiinnitetä huomiota vain esseen tietosisältöön, vaan myös tiedon yhdistelyyn, analysointiin ja soveltamiseen. Sen sijaan vaikkapa oppimispäiväkirjassa edellytetään substanssiosaamisen lisäksi oman oppimisen arviointia ja reflektointia. Näiden tavoitteiden tulee olla opiskelijoilla tiedossa ennen suoritusta.

Arviointiasteikko

Opintojakso voidaan arvioida joko asteikolla 1-5 tai hyväksytty / hylätty. Arviointiasteikko ilmoitetaan opetussuunnitelmassa eikä siitä voida poiketa. Hyväksytyn ja hylätyn suorituksen raja tulee määritellä opintojakson arviointiperusteissa. Sen määrittelyssä voidaan nojata esimerkiksi siihen, millaisin tiedoin opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan tämän opintojakson jälkeen, tai minkälainen osaamisen taso on tulevassa ammatissa välttämätön.

TAMK

Opintosuoritus arvioidaan osaamista kuvaavalla asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2) ja hylätty (0). Opinto-oppaassa tai Hopsissa poikkeuksellisesti erikseen merkityt opintojaksot arvioidaan merkinnällä suoritus hyväksytty (S).
Yhteinen arviointikehikko toimii TAMKissa osaamisen arvioinnin pohjana. Arviointi tapahtuu pääsääntöisesti opintojaksoittain tai -kokonaisuuksittain. Arvioinnista vastaa opintosuorituksen toteutuksesta vastaava opettaja.
Opiskelijalla on oikeus saada opintosuorituksen alkaessa tiedot arvioinnin perusteista sekä arviointitavoista. Tarkempi kuvaus arvioinnista lisätään opintojakson toteutuksen kuvaukseen.

Yliopisto

Tampereen yliopiston provostin päätöksen (TUNI179/500/2018) mukaisesti opintojaksoille kuvataan osaamistavoitteiden lisäksi arviointikriteerit vähintään arvosanoille 1, 3 ja 5. Lisäksi opintojaksoille, jotka arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty, kuvataan hyväksytyn suorituksen arviointikriteerit. On tärkeää huomata, että hyväksyttyyn suoritukseen vaadittava taso voi vaihdella opintojaksosta riippuen.
Tiedekunnissa ja tutkinto-ohjelmissa voi olla käytössä omia arviointikriteereitä. Tämä perustuu siihen, että eri tieteenaloilla osaamisen tavoitteet ja niiden painotukset voivat olla toisistaan poikkeavia. On ehdottoman tärkeää, että opiskelija tietää aina, mitkä ovat opintojaksolla käytössä olevat arviointikriteerit.
Esimerkkejä tiedekuntakohtaisista arviointikriteereistä:
MAB-tiedekunnan yleiset arviointikriteerit
MAB-tiedekunnan suoritustapakohtaiset arviointikriteerit

Oppimisanalytiikka ja pedagoginen muotoilu

Arviointi voi osittain perustua myös oppimisanalytiikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Parhaassa tapauksessa opiskelijan jättämien digitaalisten jälkien analysoinnin ja visualisoinnin avulla pystytään tarjoamaan oikea-aikaista palautetta sekä tukemaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa ja asiantuntijaidentiteetin kehittymisessä (Kleimola & Leppisaari 2020).

Jotta verkkokurssista saataisiin analysoitavaa dataa, se tulisi rakentaa pedagogisen muotoiluprosessin avulla, jolloin erilaisten oppimisen tekojen kautta saadaan opiskelijan toimintaa ja oppimista näkyväksi. (Hartikainen & Teräs 2020.) Pedagogisen muotoilun avulla saadaan tuotua analytiikkaa suorituskeskeisyydestä kohti todellista oppimisen analysointia. Oppimisanalytiikan rinnalla käytettävä käsite opetusanalytiikka (Sergis & Sampson 2017) korostaa opettajan pedagogista taitoa ja ohjauksen tärkeää asemaa arvioinnin rinnalla. Näkökulma tiedon keräämisessä ja analysoinnissa kohdistuu opettajan työhön: opetussuunnitelman, oppimateriaalien ja ohjauksen kehittämiseen. (ks. Vainio 2018).

Lähteet

Hartikainen, S. & Teräs, M. 2020, 50–67. Käyttäjätarpeiden kartoitus – Opiskelija-opettajatyöpajat. Teoksessa Hartikainen, S., Koskinen, M. & Aksovaara, S. (toim.). Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla verkossa: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/kohti-oppimista-tukevaa-oppimisanalytiikkaa-ammattikorkeakouluissa–jamkjulk274/.

Kleimola, R. & Leppisaari, I. 2020, 30–37. Kohti uudistuvaa arviointia oppimisanalytiikan avulla. Teoksessa Hartikainen, S., Koskinen, M. & Aksovaara, S. (toim.). Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla verkossa: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/kohti-oppimista-tukevaa-oppimisanalytiikkaa-ammattikorkeakouluissa–jamkjulk274/.

Vainio, L. (2018). Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa. Haettu osoitteesta https://poluttamo.files.wordpress.com/2018/11/oppimisanalytiikan-askeleet-kouluissa-2018.pdf

Aineistolinkit

Aaltonen, K. & Camara, A. (2014). Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (3), 44-52. Haettu osoitteesta: https://www.oamk.fi/c5/files/1115/5429/1012/Aikak_2014_3_lehti.pdf

Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.

Alaniska, H., Keurulainen, H., & Tauriainen, T-M. (2019). Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. EPOOKI, 58. Saatavilla verkossa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/259585/ePooki%2058_2019.pdf?sequence=5.

Atjonen, P. [Atjonen Puhuu Arvioinnista – APA]. (n.d.). Atjonen puhuu arvioinnista [soittolista]. Haettu osoitteesta: https://www.youtube.com/channel/UCE6xao0JZm8di_KECFYjXaQ/videos

Virtanen, V., Postareff, L. & Hallikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3-11. Haettu osoitteesta https://www.oamk.fi/c5/files/1315/5429/6493/virtanen-ym.pdf

Vuojärvi, H. & Rasi, P. (2019). Opettajan eriaikainen äänipalaute osana yliopiston verkko-opiskelijoiden oppimisprosessia. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/09/02/opettajan-eriaikainen-aanipalaute/

Lisätietoa henkilöstölle

Arviointikriteerit korkeakouluyhteisössä

Muualla TLC:ssä

Opetussuunnitelmatyö

Linkit tarkistettu 3.9.2020