Opetussuunnitelmatyö

Opetussuunnitelmassa kuvataan se osaaminen, jonka opiskelija on saavuttanut suoritettuaan tutkintoon vaadittavat opinnot. Opetussuunnitelmatyössä tämä edellyttää etenemistä isoista kokonaisuuksista pienempiin osiin, tutkinnoista opintokokonaisuuksiin, opintojaksoihin, aina yksittäisten luentojen suunnitteluun asti.

Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä

Tutkinto-ohjelman opetus on kokonaisuus, joka muodostuu monenlaisista elementeistä ja keskinäisistä riippuvuussuhteista. Tätä kokonaisuutta kaikkine vaikuttimineen, kulttuurisine tapoineen ja merkityksineen kutsutaan opetussuunnitelmaksi. Opetussuunnitelma on siis paljon enemmän kuin opetuksen käytäntöä, tavoitteita tai arviointia ohjaava dokumentti tai työskentely sen aikaansaamiseksi. Opetussuunnitelman sanotaankin pitävän sisällään kaiken sen mitä ja miksi opetetaan.

Koulutuksen suunnittelu on tästä näkökulmasta aina myös opetussuunnitelmatyötä, koska yksittäinenkin kurssi rakentuu osaksi opiskelijan kokemusmaailmaa ja muokkaa hänen suhdettaan niin aiemmin opiskeltuun kuin tuleviin opintoihinkin. Opiskelijan tieteellinen ja ammatillinen asiantuntijuus rakentuu kurssien jatkumona – suhteessa hänen muuhun elämänkulkuunsa. Yksittäisen kurssin tulisi tietysti itsessäänkin olla opiskelijan näkökulmasta ymmärrettävä kokonaisuus, mutta sen laajempi pedagoginen merkitys määrittyy lopulta kurssia ympäröivän koulutuksellisen kokonaisuuden johdonmukaisuuden ja tasapainoisuuden avulla.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yksittäinen opintojakso voisi näyttäytyä opiskelijalle hyvinkin merkittävänä oppimiskokemuksena – näistä monella on omakohtaisia kokemuksia. Kokemuksia ei kuitenkaan näytä yhdistävän juuri tuolle kurssille erityinen opettamisen tapa tai käytetyt pedagogiset työkalut, vaan oivallus opittujen asioiden merkityksellisyydestä ja kyseistä kurssia laajemman logiikan tai maailman avautumisesta uudella tavalla.

Tällaisten kokemusten tavoitteleminen kannustaa siirtämään opetuksen suunnittelun,  painopistettä yksittäisen kurssin tasolta tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuksien tasoille. Sen sijaan että yrittäisimme jokaisella opintojaksolla toteuttaa mahdollisimman monia opiskelutapoja tai toimintamuotoja, olisi hyvä pohtia opintojaksojen toiminnallista ja sisällöllistä suhdetta toisiinsa sekä tarkastella koko opetussuunnitelman suhdetta tieteelliseen tietoon, ammatillisuuteen, erilaisiin toimintakonteksteihin ja opiskelijan oman identiteetin rakentumiseen. Näiden keskustelujen avulla tieteenala- ja asiantuntijayhteisö tulee myös tietoiseksi sellaisista kulttuurisista koulutukseen liittyvistä oletuksista, jotka usein tuottavat yksilöille negatiivisia kokemuksia omista osallistumisen mahdollisuuksista ja toimintatilasta suhteessa yhteiseen koulutukseen liittyvään päätöksentekoon.

Opetussuunnitelma mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen

Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen ja lukuvuoden aikana 60 op:n suorittamisen. Opintojen sujuvaa etenemistä voidaan opetussuunnitelman puitteissa edistää:

  1. Varmistamalla, että peräkkäisiksi suunniteltujen opintojaksojen sisältö on kumuloituvaa.
  2. Varmistamalla, että peräkkäisiksi suunnitellut opintojaksot myös järjestetään oikeassa järjestyksessä.
  3. Varmistamalla, että opetussuunnitelmassa ei ole opintojen etenemistä haittaavia rajoitteita kuten tarpeettomia esitietovaatimuksia, päällekkäisyyksiä tai muita epäjohdonmukaisuuksia.
  4. Varmistamalla opiskelutaitoja ja -tekniikkoja sekä elinikäisen oppimisen taitoja vahvistavien opintojen riittävyys, oikea-aikaisuus ja niihin liittyvän osaamisen karttuminen tavoitteellisesti läpi tutkinnon.
  5. Sisällyttämällä opetussuunnitelmaan vaihtoehtoisia suoritustapoja ja -muotoja opintojaksoille sekä muille opintokokonaisuuksien ja tutkintojen osille.
  6. Varmistamalla opetus- ja arviointimuotojen sekä suoritustapojen monimuotoisuus tutkinto-ohjelman kokonaisuudessa.
  7. Lisäämällä opintojen valinnaisuutta opintokokonaisuuksien välillä ja tekemällä tutkinto-ohjelma-, yksikkö- ja korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä valinnaisten opintojen suunnittelussa.
  8. Varmistamalla riittävät ohjausresurssit ja sujuvat ohjausjärjestelyt.

Aineistolinkit

Annala, J., Lindén, J. & Mäkinen M. (2016). Curriculum in higher education research. Teoksessa Case & Huisman (toim.) Researching Higher Education – International perspectives on theory, policy and practice, 171-189. Haettu osoitteesta https://trepo.tuni.fi/handle/10024/101982

Muualla TLC:ssä

Kehity opetustyössä
Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä
Moninaisuus opetuksessa

Linkit tarkistettu 3.9.2020