Kestävä kehitys opetuksessa

Kestävän kehityksen teemat on sisällytetty Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisissä osaamistavoitteissa Kansainvälisyys ja globaali vastuu -tavoitteen alle. Tavoitteen mukaan opiskelijan tulee tutkintonsa sisällä mm. oppia tunnistamaan kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja kysymyksiä sekä niiden välisiä kytköksiä kestävän kehityksen ekologisella, sosiaalis-kulttuurisella ja taloudellisella ulottuvuudella sekä osata toimia tavoitteellisesti ja organisoida toimintaa kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi.

Sisällyttämällä kestävän kehityksen teemoja opiskelijan oman tutkinto-ohjelman opetukseen, opiskelija osaa valmistuttuaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja soveltaa kestävän kehityksen tietämystä omalla alallaan.

Tälle sivulle opettajia varten on koottu materiaaleja, joiden avulla voidaan sisällyttää kestävän kehityksen teemoja omaan opetukseen.

Mitä on kestävä kehitys?

Tästä osiosta löytyy tietoa kestävästä kehityksestä ja sen sisällyttämisestä opetusuunnitelmaan.

Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)

  • YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti.
  • Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Tavoitteita on 17.
  • Lue lisää YK-liiton sivuilta.

UNESCO 2017: Education for Sustainable Development Goals – Learning Objectives

  • Raportin tavoitteena on lisätä tietoa kestävän kehityksen opetuksen merkityksestä ja integroinnista.
  • Raportissa kerrotaan kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta tärkeitä oppimistavoitteita, aihe-esimerkkejä ja opetusmetodeja.
  • Lisäksi raportissa esitellään kestävän kehityksen kannalta tärkeät taidot.

FAO –elearning Academy

  • FAO tarjoaa ilmaisia, verkossa suoritettavia lyhyitä kursseja.
  • Kursseja löytyy laajasti eri aiheista.

Sustainable Development Solutions Network (SDSN)

  • SDSN:stä löytyy tietoa kestävän kehityksen opetuksesta korkeakouluissa.
  • Sivuilta löytyy myös SDG Academy, jonka kautta voi opiskella ilmaisia kestävän kehityksen aiheisiin liittyviä kursseja tai tutustua SDG Academy:n materiaalikirjastoon.

Kestävän kehityksen taidot

(Wiek et al. 2011) Wiek et al. (2011) listaavat viisi kestävän kehityksen edistämisen kannalta tärkeää taitoa:  

  • Systeemiajattelu
  • Ennakoinnin taito
  • Normatiivinen osaaminen
  • Strateginen ajattelukyky
  • Ihmissuhdetaidot

UNESCO (2017) mainitsee lisäksi myös kestävän kehityksen taitona myös kriittisen ajattelukyvyn ja ongelmaratkaisutaidot, jotka ovat tietenkin taitoja, joihin korkeakoulutus tähtää yleisemminkin.

Erilaisten opetusmenetelmien avulla voidaan opettaa kestävää kehitystä ja harjoittaa kestävän kehityksen kannalta tärkeitä taitoja. Alla olevassa taulukossa on kuvattu eri taitoja kehittäviä opetusmenetelmiä, jotka sopivat kestävän kehityksen opetukseen. Taulukossa mainitut lähteet löytyvät irjallisuusluettelosta.

Kestävän kehityksen kannalta tärkeä taito (Wiek et al. 2011; UNESCO 2017)Esimerkkejä opetusmenetelmistäLähde
Ennakoinnin taitoBack casting, ACTVOD-työpaja  Quist et al. 2006; Wiek et al. 2011; Lauttamäki 2016
Normatiivinen osaaminenBack castingQuist et al. 2006; Wiek et al. 2011
SysteemiajatteluSyy-seuraussuhdekaaviot:
Causal Diagrams (video, 8:34 min)
Balancing Loops (video, 15:02 min)
Reinforcing Feedback (video, 5:56 min)
CATWOE-analyysi
Climate Interactive -Youtube kanava;   Paliwal 2005
OngelmanratkaisukykyProblem/Project-Based Learning (PBL) Dobson et al. 2012; Filho et al. 2016
Kriittinen ajatteluCase-oppiminen projektit ja muu toimintasuuntautunut oppiminen (action learning)  Figueiro & Raufflet 2015
Strateginen ajattelukykyBack casting; Sosio-technical mapQuist et al. 2006; Mulder 2014
IhmissuhdetaidotPBL, väittelyt, tiimityöskentelyBrundiers et al. 2010; Wiek et al. 2011

Ympäristöahdistuksen tunnistaminen ja lievittäminen

Monet nuoret kokevat ympäristöahdistusta, minkä vuoksi myös tunteiden merkitys tulee huomioida, kun ympäristöasioita käsitellään opetuksessa. Opiskelijoiden kokemaa ahdistusta voidaan lievittää monin eri tavoin.

Mitä ympäristöahdistus on?

Ympäristöahdistuksen tutkimus on laajentunut viime vuosina (Pihkala 2019). Ympäristöahdistus on nimensä mukaisesti ahdistusta, joka johtuu vallitsevasta ympäristön tilasta, kuten ilmastonmuutoksesta (Kelly 2017). Pihkalan (2019) mukaan tällaisia tunteita ympäristö- ja ilmastoasioiden herättämiä tunteita voivat olla esimerkiksi huoli, syyllisyys ja suuttumus, mutta toisaalta myös toivo ja terve ylpeys.

Miksi on tärkeää huomioida ympäristöahdistus opetuksessa?

Monet nuoret kokevat ympäristöahdistusta, minkä vuoksi tunteiden merkitys tulee huomioida, kun ympäristöasioita käsitellään opetuksessa. Yliopisto-opiskelijoiden kokemaa ympäristöahdistusta on tutkittu esimerkiksi Australiassa. Kellyn (2017) tutkimuksen mukaan merkittävä osa yliopisto-opiskelijoista kokee, etteivät ympäristöasioihin liittyvät kurssit valmista riittävästi kohtaamaan ympäristöasioiden aiheuttamia negatiivisia tunteita. Opintojen aikana heräävien ympäristötunteiden tunnistaminen ja käsittely on tärkeää, jotta epämieluisia ympäristötunteita voidaan lievittää (Pihkala 2019).

Miten tunteita voidaan käsitellä?

Opiskelijoiden kokemaa ahdistusta voidaan lievittää monin eri tavoin. On esimerkiksi tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan turvallisia keskustelumahdollisuuksia.  Pihkalan (2019) mukaan keskustelutilanteissa kannattaa varmistaa, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus sanoittaa tunteitaan ja keskusteluun annetaan tarpeeksi tilaa. Lisäksi opiskelijoita tulee aidosti kuunnella. (Pihkala 2019.) Myös Kellyn (2017) tutkimuksen osana tehdyissä haastatteluissa korostetaan turvallisen keskusteluyhteyden tärkeyttä.

Pihkala (2019) esittelee tutkimuksessaan monia harjoituksia, joiden avulla voidaan käsitellä ympäristötunteita. Esimerkiksi erilaiset kirjoitustehtävät ovat harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat sanoittaa tunteitaan. Kirjoitustehtävä voi alkaa siitä, että opiskelijat valitsevat itselleen mieluisia tunnesanoja. Niiden pohjalta opiskelijat voivat kirjoittaa tekstin ja tehdä käsitekartan. Lisäksi kirjoitustehtävissä voidaan tehdä esimerkiksi ympäristötunteiden aikajana, joka auttaa pohtimaan omien tunteiden historiaa ja kehittymistä. (Pihkala 2019.)

Toinen esimerkki harjoituksesta on Mooren (n.d) harjoitus, jota hän myös käyttää kurssillaan ”Contemporary Issues in Environmental Communication”. Yhdeksän vaihetta sisältävä harjoitus auttaa opiskelijoita kohtaamaan ympäristöasioihin liittyviä tunteita. Perusideana harjoituksessa on se, että opiskelijaryhmät tutustuvat ympäristöasioihin liittyviin aineistoihin, jotka herättävät vaikeitakin tunteita. Tämän jälkeen opiskelijat kertovat toisille ryhmille harjoituksen aikana heränneistä tunteista. Kun tunteet on tunnistettu, opiskelijat pohtivat ryhmissä, millaisin toimin ja keinoin he voisivat itse vähentää harjoituksen aikana heränneitä epämukavia tunteita. Lopulta toimet esitellään, minkä jälkeen opiskelijat kokeilevat jotain keksimäänsä ideaa tosielämässä. (Moore n.d.) Opintojen aikana on erityisen tärkeää kehittää käytännön taitoja, joiden avulla opiskelijat pystyvät osallistumaan ympäristömyötäisiin tekoihin ja ratkaisuihin. Myös se on omiaan lievittämään ympäritöahdistusta. (Kelly 2017.)