Mie flippaan – opettajan kokemuksia matematiikan flippauksesta

Lukuvuodesta 2019-2020 lähtien Tampereen yliopiston insinööriopiskelijoiden 1. vuoden matematiikan opintojaksot on toteutettu noin 250-300 opiskelijan osalta flippaamalla. Muutos aiempiin luentoihin, laskuharjoituksiin ja lopputenttiin perustuneisiin toteutuksiin on suuri. Flipattuja opintojaksoja on suunnitellut ja aktiivisesti ohjanneet yhteistyössä neljä opettajaa (mie, Terhi Kaarakka, Jani Hirvonen ja Simo Ali-Löytty) niin, että kullakin on ollut oma vastuukurssinsa.

Flipatulla toteutuksella opiskelijoiden teoriaopiskelu pohjautuu pääosin opintomonisteeseen sekä lyhyisiin opetusvideoihin. Erityyppisiä tehtäviä on oppimisen tueksi viikoittain runsaasti: automaattitarkasteisia, helppoja laskutehtäviä sekä käsitteenmuodostustehtäviä, perinteisempiä paperille tehtäviä laskuharjoitustehtäviä sekä ryhmätehtävä. Lisäksi opiskelijat itse- ja vertaisarvioivat tekemiään ratkaisuja ja kunkin viikon päätteeksi tekevät viikon osaamistavoitteiden saavuttamiseen liittyvän itsearvioinnin.

Kontaktiopetusta järjestetään kullekin opiskelijaryhmälle kahdesti viikossa: laskuharjoitustilaisuus alkuviikosta ja prime time -tilaisuus loppuviikosta. Prime time -tilaisuus koostuu ryhmätehtävän tekemisestä noin 8 henkilön ryhmässä sekä puoli tuntia kestävästä, aiheviikkoa kokoavasta ryhmäkeskustelusta opettajan kanssa.

Kullakin flipatulla opintojaksolla arviointi on pohjautunut 70 prosenttisesti opintojakson aikana kerättyihin pisteisiin ja loput 30 % on tullut kokoavasta tehtävästä, joka on koostunut opintojaksosta riippuen tentistä, portfoliosta, harjoitustyöstä tai näiden yhdistelmästä.

Voiko uran alussa oleva yliopisto-opettaja alkaa flippaamaan?

Tullessani mukaan flippaustiimiin en ollut koskaan opettanut kyseisiä opintojaksoja tai ylipäätään yliopiston massakursseja. Tämän vuoksi pohdin pitkään, onko minusta flippaamaan ja vielä noin suuressa mittakaavassa. Kiinnostus flippausta kohtaan oli kuitenkin niin suuri, etten voinut jättää tilaisuutta käyttämättä.

Eniten olin huolissani omasta matemaattisesta osaamisestani sekä opintojaksojen punaisen langan hahmottamisesta. Vaikka omat matematiikan pohjatiedot olivat kunnossa, mietin, ymmärränkö aiheet riittävän syvällisesti ja kokonaisuuksien välisiä yhteyksiä hahmottaen. Flippauksessa opettaja haastaa opiskelijoita esittämään mieltään askarruttavia kysymyksiä, joten pohdin, osaanko vastata näihin ja mitä jos en osaa.

Toisaalta minua mietitytti myös itselle täysin uusi opetusmenetelmä. Olin lukenut paljon flippauksesta, mutta käytännönkokemusta minulla tai muillakaan pilottiin mukaan lähteneillä opettajilla ei ollut. Tukea saimme Itä-Suomen yliopiston kokemuksista, muun muassa Markku Saarelaiselta.

Myönnän, että varsinkin ensimmäisenä vuonna jouduin tekemään valtavasti töitä hahmottaakseni, mikä on kullakin opintojaksolla oleellista ja mitä aiheita tulee painottaa. Stressi sisältöjen osaamattomuudesta oli kuitenkin turhaa. Ymmärsin, ettei opettajan tarvitse olla vastausautomaatti ja on kaikille osapuolille antoisaa pohtia asioita yhdessä. Enemmän haasteita oli siinä, ettei meillä ollut valmista mallia flipata. Näimme kuitenkin kaikki opiskelijat pienryhmissä viikoittain ja saimme valtavasti palautetta. Flippauksemme hioutui viikko viikolta.

Uutena opettajana koen kehittyneeni näiden vajaan kahden vuoden aikana niin pedagogisesti kuin matemaattisesti. Opiskelijat haastavat minua viikoittain kehittymään samoin kuin minä haastan heitä.

Flippaus antaa opettajalle paljon 

Flippauksessa olen päässyt opettajana seuraamaan opiskelijoiden oppimisprosesseja hyvin läheltä. Kun samaa pienryhmään tapaa viikoittain, muistaa opiskelijoiden nimet ja osaa paremmin huomioida osaamistason. Kehitystä pystyy havainnoimaan läpi lukuvuoden.

Alussa flippauspilotissa oli mukana neljä opettajaa ja nyt opettajamäärä on kasvanut kuuteen. Yhteisopettajuus on antanut minulle paljon. Vaikka välillä väittelemmekin, niin koen, että keskustelu vie flippaustamme aina eteenpäin. Uudempana opettajana olen saanut valtavasti tukea kokeneemmilta ja toisaalta olen itse päässyt ravistelemaan syvään juurtuneita käytäntöjä. Yksin en olisi päässyt läheskään yhtä hyvään lopputulokseen kuin nyt.

Laajemmin flippauskokemuksiani löytyy blogista Mie flippaan.

Elina Viro
Yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, ITC