Pedagogit pedagogiikan äärellä

20. helmikuun 2024

Olisiko teillä aikaa keskustella pedagogiikasta? Usein meillä ei ole aikaa pysähtyä peruskysymyksen äärelle, edes korkeakouluyhteisössämme. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen tarvitsee kuitenkin aikaa, paikkoja ja tiloja, keskittymistä tässä intensiivistyneessä arjessamme, jossa syötteitä kilahtelee eri kanavista ja paljon kiinnostavaa ”muuta” on tarjolla.

TAMKin Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -osaamisyksikkö järjesti aikaa pedagogiikan pohdinnalle osana yhteistä kehittämispäivää. Ammatillisten opettajankoulutusten, matematiikan, fysiikan, kielten ja viestinnän sekä musiikin tiimit pohtivat, mitä TAMKin pedagogiset periaatteet tarkoittavat arkityössä. Aluksi kerrattiin pedagogiset periaatteet ja sen jälkeen tiimit ottivat käsittelyyn kaksi valitsemaansa periaatetta. Tässä blogitekstissä paljastamme, miten valitut periaatteet näkyivät tietämisenä, tekemisenä ja asiantuntijuuden kehittymisenä. Esittelemme konkreettisia tekoja ja muutostarpeita, jotta pedagoginen periaate näkyisi paremmin opintojaksojen toteutuksissa.

Pedagogiset periaatteet tietämisenä, tekemisenä ja asiantuntijuuden kehittymisenä

Oppimislähtöisyyden periaate näyttäytyy tietämisenä osaamisperustaisista arviointikriteereistä, tekemisenä monimuotoisia opetus- ja oppimismenetelmiä, mukaan lukien projektioppimista hyödyntämällä. Asiantuntijuus kehittyy autenttisuus huomioimalla ja luomalla opiskelijalle merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Yhteisöllisyyys ja osallistavuus edistyy tekemisinä: yhteis- ja tiimiopettajuutena, oppimistehtävien laatimisina, vertaisoppimisen hyödyntämisenä ja huomioimalla kielellistä saavutettavuutta.

Työelämän kehittämisasiantuntijuus näkyy tekemisinä: yhteistyön lisäämisenä, asiantuntijoiden hyödyntämisenä ja levittämällä tietoisuutta hyvistä esimerkeistä. Kestävää tulevaisuutta edistetään tietämisenä ennakoimalla muutoksia ja tekemisenä laatimalla ennakointia tukevia oppimistehtäviä.

Pedagoginen periaate konkreettisina toteuttamisina

Oppimislähtöisyys konkretisoituu selkeästi kirjatuilla osaamisperustaisilla osaamistavoitteilla, osaamisen hankkimisen ja osoittamisen erillisillä prosesseilla sekä näitä tukemaan kehitetyllä opiskelijan etenemistä ohjaavalla alkukartoituksella. Edistymisen seurannan työkalu Moodlessa tukee oppimislähtöisyyttä, kuten myös opintojaksolla käyttöönotettu digitaalinen osaamismerkki. Lisäksi oppimislähtöisyyttä tuetaan mahdollistamalla opiskelijoille itselleen merkityksellisiin teemoihin perehtyminen osana oppimistehtäviä.

Dialogisuus ja yhteisöllisyys oppimisen sisältöinä ja toisaalta oppimisprosessien suunnittelu näistä lähtökohdista vahvistaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden pedagogisen periaatteen toteutumista. Myös opiskelijan osallisuuden ja itseohjautuvuuden tukeminen koetaan tärkeänä toimintana. Esimerkiksi matematiikan oppimisessa ryhmissä tehtävät harjoitustehtävät konkretisoivat periaatetta.

Työelämän kanssa tehtävä tiivis yhteistyö hankesuunnittelussa ja muussa TKI-toiminnassa konkretisoi osaltaan työelämän kehittämisasiantuntijuutta. Opettajankoulutuksessa kestävän tulevaisuuden periaate toteutuu esimerkiksi oppimistehtävällä, jossa laaditaan itsenäinen tai ryhmän kanssa yhteinen pedagogisesti vaikuttava teko.

Teoista toteutuksiin – muutoksen kautta eteenpäin

Muutosehdotuksissa korostui itsearvioinnin ja alkukartoituksen parempi huomioiminen, kansainvälisyys, erilaisten oppimis- ja opetustapojen mahdollistaminen ja asiantuntijaksi kasvun tukeminen. Tiimit ehdottivat erilaisten osaajien hyödyntämistä opetuksessa ja sen kehittämisessä sekä palautteiden parempaa huomioimista opintojaksojen edelleen kehittämisessä. Projektitöiden osalta tärkeää on työmäärän tasaisemmasta jakautumisesta huolehtiminen. Lisäksi pitäisi huolehtia yksilöllisten polkujen selkeämmästä sanoittamisesta, verkkoyhteisöllisyyden lisäämisestä, yhteisistä tulevaisuuksista visioimista yhdessä TKI-kumppaneiden kanssa ja näiden päälle vielä lisätä oman maailmansuhteen reflektointia.

Pedagogisten periaatteiden integroituminen käytännön opetukseen näyttää painottuvan tekemisen tasolle. Lisäpysähtymistä tarvitaan siihen, miten pedagogeina todennamme tietämisen ja asiantuntijuuden kehittymisen. Pajan anti keskittyi paljon käytännön tekoihin. Vielä lisää kannattaa pohtia sitä, mitä ovat ydinasiat ja miten ne edistävät asiantuntijuuden kehittymistä ja osaamisidentiteettiä.

Sanna Ruhalahti, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus, TAMK
Annukka Tapani, lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK