Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan kuuluu myös, että tavoitteena oleva osaaminen voidaan hankkia eri tavoin, myös muutoin kuin opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot suorittamalla. Tätä kutsutaan mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi eli AHOToinniksi.

Opiskelijan on mahdollista hakea hyväksi luettavaksi aikaisemmin tai muualla hankittua osaamistaan osaksi opintojaan. AHOT-menettely alkaa aina siitä, että opiskelija tunnistaa opetussuunnitelmassa esitetyistä osaamistavoitteista sellaista osaamista, joka hänellä jo on ja ottaa yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan. Tästä syystä, myös ahotoinnin mahdollistamiseksi, tutkinto-ohjelmille, opintokokonaisuuksille ja opintojaksoille tulee olla selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Ne ovat perusta, joiden avulla opiskelija pystyy arvioimaan aiemmin tai muualla hankkimaansa osaamista ja sen mahdollista hyväksi lukemista. Tunnistamisessa ja tunnustamisessa hyödynnetään tarvittaessa osaamisen näyttämisen ja todentamisen menettelyjä. Korkeakouluyhteisön tarkemmat ohjeistukset intrassa lock.

Keskeiset käsitteet

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan ja tunnustamisella menettelyjä, joilla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.

Osaaminen voi syntyä muodollisessa koulutuksessa tapahtuvan virallisen oppimisen lisäksi epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö yms.) tai arkioppimisen (esim. työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä. Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu tutkinnon ja sen osien (opintokokonaisuuksien, opintojaksojen) osaamistavoitteisiin.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.

Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan vapaasti valittaviin opintoihin. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan aiempien opintojen tai muun osaamisen perusteella.

Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikana hankitun osaamisen tunnistamista, arvioimista ja tunnustamista opintopisteinä. Opinnollistaminen eroaa aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta siten, että opinnollistamisesta sovitaan ennen osaamisen hankkimista. Lähtökohtana on opetussuunnitelman mukaisen opintojakson osaamistavoitteiden toteutuminen vaihtoehtoisella tavalla (esimerkiksi työtä tai akateemista toimintaa opinnollistamalla).