Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta (ENS) yhdistää vankan matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen keskeisten tekniikan alojen osaamiseen. Tiedekunta on tunnettu vahvasta luonnontieteellisestä perustutkimuksesta sekä tekniikan alojen soveltavasta tutkimuksesta, joka luo mittavaa lisäarvoa tiedekunnan teollisuusyhteistyökumppaneille. Työ on korkealla kansainvälisellä tasolla ja hyödyntää merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja.
Tiedekunta kantaa merkittävää vastuuta Tampereen yliopiston tekniikan koulutusprofiilista ja on aktiivinen vaikuttaja tekniikan alan kansallisessa yhteistyössä. Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat ovat tutkimukseen ja elinkeinoelämäyhteistyöhön tiivisti kytkeytyviä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia kokonaisuuksia. Tiedekunta kehittää kansainvälisiä kandidaatti- ja maisteriohjelmiaan tukemaan monikulttuurisen yhteiskunnan osaajatarpeita. Koulutusta kehitetään opiskelijoiden kanssa tasa-arvoisesti keskustellen ja koko yliopiston yhteisöllisyyttä tukien.
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta muodostuu kolmesta yksiköstä, jotka ovat automaatio- ja konetekniikka, fysiikka sekä materiaalitiede ja ympäristötekniikka. Tutkimuksemme on selkeästi profiloitunutta lähtien luonnontieteellisestä perustutkimuksesta aina tekniikan alojen soveltavaan tutkimukseen asti. Automaatio- ja konetekniikan yksikön tutkimus keskittyy automatiikkaan, hydrauliikkaan, koneensuunnitteluun ja tuotekehitykseen, mekatroniikkaan, robotiikkaan, säätö- ja systeemiteoriaan, teollisuuden informaatiotekniikkaan sekä tuotantotekniikkaan. Fysiikan yksikön tutkimuksen tieteenaloja ovat aerosolifysiikka, fotoniikka sekä laskennallinen fysiikka. Materiaalitiede ja ympäristötekniikan yksikön tutkimuksen tieteenaloina ovat bio- ja kiertotalous, kemia ja uudet materiaalit sekä materiaalioppi.
Tiedekuntamme tutkimusta ja vaikuttavuutta ohjaa merkittävissä täydentävän rahoituksen hauissa erinomaisesti menestynyt tutkimushenkilöstömme, joista kolmannes on kansainvälisiä. Tutkimuksemme rahoittajia ovat EU, Suomen Akatemia, Business Finland, kotimaiset ja kansainväliset yritykset, yhteisöt sekä säätiöt. Vahvan ja laajan tutkimusinfrastruktuurimme ja kansainvälisestikin meritoituneiden tutkijoidemme ansiosta tuotamme korkeatasoista ja monipuolista tutkimusta. Tästä esimerkkinä on vuositasolla lähes 500 tieteellistä julkaisua, 30 tohtorintutkintoa ja 20 keksintöä.
Tiedekunta panostaa strategisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön sekä tutkimusorganisaatioiden että yritysten kanssa. Aktiivinen ja monipuolinen vuorovaikutuskulttuurimme tarjoaa mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän osaamis- ja tutkimustarpeisiin. Tarkempia tietoja yhteistyömahdollisuuksista saat ottamalla yhteyttä yksiköidemme asiantuntijoihin, tutkimuksen varadekaaniin tai tiedekunnan tutkimusasiantuntijaan.
Tutkimusyksiköt
Automaatio- ja konetekniikka
Automaatio- ja konetekniikka yhdistää automaatiota, innovatiivista tuotekehitystä, suunnittelua ja mallinnusta, tehokasta tuotantoa sekä robotiikkaa synnyttäen uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin.
Fysiikka
Fysiikan yksikön tutkimustoiminnan painopistealueet ovat aerosolifysiikka, laskennallinen fysiikka ja fotoniikka. Painopistealueilla olemme mukana kansainvälisessä kärkitutkimuksessa ja luomme uutta huipputeknologiaa.
Materiaalitiede ja ympäristötekniikka
Yksikön tutkimus edistää kestävää kehitystä, kun materiaalioppi yhdistää luonnon- ja insinööritieteet toimien yhteistyössä teollisuuden kanssa, kemia keskittyy uusiin toiminnallisiin materiaaleihin ja niihin pohjautuviin teknologioihin ja ympäristötekniikan keskiössä ovat bio- ja kiertotalouden teknologiat ja prosessit.
Tutkimuksen huiput
Tiedekunnan tutkimuksen rahoittajia ovat EU, Suomen Akatemia, Business Finland, kotimaiset ja kansainväliset yritykset, yhteisöt sekä säätiöt. Tiedekunnassamme työskentelee myös useita Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoituksen saaneita huippututkijoita. Tiedekunta on mukana kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikkössä. Lisäksi koordioimme Suomen Akatemian lippulaivahanketta.
EU rahoitus
Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus (European Research Council, ERC) on yksi arvostetuimmista tutkimusrahoituksista. Tiedekunnassa työskentelevät ERC-rahoituksen saaneet tutkijat:
- Professori Arri Priimägi, MULTIMODAL: Multimodal Sensory-Motorized Material Systems, 2023-2027 (ERC-2022-CoG), L-Cell: Light-reconfigurable substrate for cell cultures, 2022-2024 (ERC-2021-PoC) ja HoloShape: Light-driven surface shaping for holographic optical elements (ERC-2022-PoC)
- Tenure track -professori Matti Rissanen, ADAPT: Autoxidation of Anthropogenic Volatile Organic Compounds (AVOC) as a Source of Urban Air Pollution, 2021-2026 (ERC-2020-CoG)
- Tutkimusjohtaja Timo Laaksonen, PADRE: Photoactivatable Drug Releasing Implants, 2021-2026 (ERC-2020-CoG, yhteisprojekti: Helsingin yliopiston osuus 60 %, Tampereen yliopiston osuus 40 %)
- Professori Humeyra Caglayan, aQUARiUM: QUAntum nanophotonics in Rolled-Up Metamaterials, 2019-2023 (ERC-2018-StG) ja TIMEKEEPER – All-optical time-interpolation with Epsilon-Near-Zero Metamaterials (ERC-2022-PoC)
- Tenure track -professori Robert Fickler, TWISTION: Twisted Ions - A novel tool for quantum science, 2022-2027 (ERC-2021-StG)
Päättyneet hankkeet:
- Professori Micrea Guina, AMETIST: Advanced III-V Materials and Processes Enabling Ultrahigh-efficiency (50%) Photovoltaics, 2017-2022 (ERC-2015-AdG)
- Professori Arri Priimägi, PHOTOTUNE: Tunable Photonic Structures via Photomechanical Actuation, 2016-2021 (ERC-2015-StG) ja OPTOSENSE: Optical sensing of relative humidity using photoswitchable molecules, 2018-2020 (ERC-2017-PoC)
Lisää tietoa tutkimuksen huipuista Tampereen yliopistossa.
Suomen Akatemian rahoitus
Tutkimuksen huippuyksiköt ovat korkeatasoisia tutkimus- ja tutkijankoulutusyksiköitä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta tutkimusryhmästä. Tiedekunta on mukana kahdessa huippuyksikössä partnerina:
- LIBER: Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit, 2022–2029
- Aalto yliopisto ja Tampereen yliopisto
- yhteyshenkilö professori Arri Priimägi
- VILMA: Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille, 2022–2029
- Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto yliopisto ja Tampereen yliopisto
- yhteyshenkilö tenure track -professori Matti Rissanen
Lisää tietoa tutkimuksen huipuista Tampereen yliopistossa.
Lippulaivaohjelma vahvistaa korkeatasoisia tutkimuksen osaamiskeskittymiä sekä nostaa niiden laatua ja vaikuttavuutta. Tiedekunta koordinoi yhtä Suomen Akatemian lippulaivaa ja on mukana toisessa partnerina:
- PREIN: Photonics Research and Innovation, 2019-2026
- Tampereen yliopisto, Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
- yhteyshenkilö professori Goëry Genty
- ACCC: Atmosphere and Climate Competence Center, 2022-2024
- Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Ilmatieteenlaitos ja Itä-Suomen yliopisto
- yhteyshenkilö professori Miikka Dal Maso
Lisää tietoa tutkimuksen huipuista Tampereen yliopistossa.
Suomen Akatemian myöntää yliopistojen profiloitumisen tukeminen kilpaillulla rahoituksella (Profi) rahoitusta suomalaisille yliopistoille. Tiedekunnalla on keskeinen rooli Tampereen yliopiston tutkimusprofiilissa, ja sen tutkimusaloja on vahvistettu useilla Suomen Akatemian myöntämillä profilointirahoituksilla:
- Profi 4: Kiertotalous
- yhteyshenkilö professori Jukka Rintala
- Profi 6: Kuvantaminen
- yhteyshenkilö professori Minnamari Vippola
- Profi 7: Silicon-to-Action ja SUSBIO
Päättyneet hankkeet:
- Profi 1: Älykkäät koneet
- yhteyshenkilö Professori Matti Vilkko
- Profi 2: Älykkäät koneet ja fotoniikka
- yhteyshenkilöt Professori Matti Vilkko (älykkäät koneet) ja Professori Martti Kauranen (fotoniikka)
Lisää tietoa Tampereen yliopiston profilointialoista.
CNESS tutkimusalusta — Ilmastoneutraalit energiajärjestelmät ja yhteiskunta
CNESS on monitieteinen tutkimusalusta, joka kokoaa yhteen Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän, johtamisen ja talouden, rakennetun ympäristön, tekniikan ja luonnontieteiden, ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntien tutkijoita. Alustan tutkijat tarttuu ilmastonmuutoksen haasteisiin energiajärjestelmien ja yhteiskunnan näkökulmasta.
SIX — Sustainable Industry X
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta on mukana Sustainable Industry X (SIX) aloitteessa, joka on suomalainen kestävän teollisuuden ekosysteemi. Siihen kuuluu sekä yrityksiä että tutkimuksen tekijöitä. Ekosysteemiä koordinoi Tamlink.
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnalla on merkittävä vastuu Tampereen yliopiston tekniikan alan koulutuksesta. Tiedekunta koordinoi yliopiston yhteistä tekniikan koulutusryhmää, jossa linjataan tekniikan koulutusta ja ylläpidetään siihen liittyvää keskustelua.
Tiedekunnassa koulutetaan diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita kone-, automaatio- ja materiaalitekniikassa sekä useilla teknis-luonnontieteellisillä aloilla kuten fysiikka, kemia, soveltava matematiikka sekä ympäristö-, energia- ja biotekniikka. Lisäksi matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää diplomi-insinöörin ja aineenopettajan tutkinnot. Tiedekunnassa on viisi kansainvälistä maisteriohjelmaa sekä Suomen ensimmäinen, vuonna 2016 aloittanut kansainvälinen kandidaattiohjelma tekniikan alalla (B.Sc. in Science and Engineering).
Tiedekunnan koulutusta tarjotaan laajasti myös Tampereen ulkopuolella. Konetekniikan DI-koulutusta on annettu Seinäjoella jo vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi vuonna 2021 alkaa automaatiotekniikan DI-koulutus Itä-Suomessa. Tutkintokoulutuksen lisäksi tiedekunta on aktiivinen toimija tekniikan kansallisessa verkkoyliopistossa FITechissä (Finnish Institute of Technology). Yhteisen FITech-alustan kautta tiedekunta osallistuu aktiivisesti jatkuvaan oppimiseen tarjoamalla maksuttomia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia esimerkiksi aikuisopiskelijoille.
Tutkinto-ohjelmat
Opintopalveluiden yhteystiedot
- Tiedekunnan yleinen opintoasioiden osoite: ens.opiskelu.tau [at] tuni.fi (kandi- ja maisteriopiskelijoille)
- Sähköpostiosoite tohtoriopiskelijoille: ens.doc.tau [at] tuni.fi
- Lue lisää opintopalveluista sekä heidän yhteystiedot
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan (ENS) tutkimus perustuu useisiin huippuluokan tutkimusinfrastruktuureihin. Tiedekunnassa on yli 30 tutkimusinfrastruktuuria ja yli 8 000 m2 laboratoriotiloja.
Yksikköjemme tutkimusinfrastruktuurit
Tutustu tarkemmin uusimpiin laitteisiin ja välineisiin tutkimusyksikköjemme verkkosivuilla. Sieltä löydät myös yksikköjen yhteystiedot.
Yhteyshenkilöt
Pekka Savolainen on Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan laboratorioista ja tutkimusympäristöistä vastaava päällikkö. Hän organisoi ja ohjaa tiedekunnan tutkimusinfrastuktuuureihin liittyvää laboratoriotukihenkilöstöä. Omista infrastruktuureistaan vastaava tutkimusympäristöasiantuntijamme (Senior/Staff Scientist) tukee kunkin infrastruktuurin toimintaa sekä kehittämistä. Jos sinulla on kysyttävää tutkimusinfrastruktuureista, ota yhteyttä Pekkaan tai tutkimusympäristöasiantuntijoihimme.
Yliopistotasoiset tutkimusinfrastruktuurit
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta hallinnoi yliopistotason Tampereen mikroskopiakeskusta (TMC) ja Tampere Centre for Scientific Computing (TCSC) -tutkimusinfrastruktuuria, jotka tarjoavat asiantuntemusta, välineitä, koulutusta ja palveluja kaikille Tampereen yliopiston tiedekunnille sekä muille tutkimuslaitoksille sekä teollisuudelle. TCSC on osa Finnish Computing Competence Infrastructure (FCCI) -tutkimusinfrastruktuuria.
Kansalliset ja kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit sekä infrastruktuurien jäsenyydet
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta on mukana tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa, jotka on valittu Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaan 2021–2024. Fotoniikan teknologioiden tutkimusinfrastruktuuri (FinnLight) on mukana Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartassa. Aerosolifysiikan liikkuva laboratorio on Tampereen yliopiston panos suomalaisen ilmakehätieteiden keskus INARiin. Tampereen yliopisto on INARin kautta mukana eurooppalaisessa ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurissa, joka tukee ilmakehä-, ilmasto-, ilmanlaatu- ja säätutkimusta. Lundin yliopiston MAX IV -laboratorio on Ruotsin kansallinen tutkimusinfrastruktuuri, joka tekee kansainvälistä yhteistyötä useiden Euroopan maiden kanssa, ja me olemme osa tätä yhteistyötä. Olemme mukana myös fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP), joka vastaa Suomen tutkimusyhteistyöstä CERNin kanssa.
Lue lisää tutkimusinfrastruktuurien tiekartoista
Lue lisää Tampereen yliopiston tutkimusinfrastruktuureista
- Tutkimuksen infrastruktuurit Tampereen yliopistossa
- Tutkimusinfrastruktuurien yleiset periaatteet Tampereen korkeakouluyhteisössä (pdf)
- Tampereen yliopiston avoimia tutkimusinfrastruktuureita koskeva datanhallintapolitiikka (vain englanniksi, pdf)
- Tampereen yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen toimenpideohjelma (pdf)
- Avoin tiede ja tutkimus Tampereen korkeakouluyhteisössä (pdf)
Tiedekunnan johto
Johdon tuki
Tiedekunnan yleiset sähköpostiosoitteet
- asiointisähköpostiosoite: ens.tau [at] tuni.ficlass="spamspan"
- opintoasioiden osoite: ens.opiskelu.tau [at] tuni.fi
Yksiköiden päälliköt ja henkilöstö
Tiedekuntaneuvosto
Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet kaudella 1.1.2023–31.12.2026
Puheenjohtaja:
Kauranen Martti
Professorit:
Dal Maso Miikka (Keskinen Jorma)
Hokka Mikko (Peura Pasi)
Koskinen Kari (Vilkko Matti)
Priimägi Arri (Levänen Erkki)
Toivonen Juha (Valden Mika)
Opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta:
Nieminen Jouko (Efimov Alexander)
Rinta-Kanto Johanna (Auvinen Sanna)
Ruoko Tero-Petri (Leppäkoski Helena)
Salminen Turkka (Ruoranen Johanna)
Valtonen Kati (Koskinen Jukka)
Opiskelijat:
(opiskelijajäsenten toimikausi 1.1.2023–31.12.2024)
Louniala Olli-Pekka (Kervinen Anna-Maria)
Neva Joonatan (Riihinen Tommi)
Ojanen Akseli
Päivinen Onni
Säe Mira (Pitkäranta Heini)
Tiedekuntaneuvoston tehtävät, kokousajat ja -pöytäkirjat löytyvät intranetistä (edellyttää kirjautumista yliopiston käyttäjätunnuksilla).
