Osallistuin koulutukseen Espanjan Sevillassa marraskuussa, jolloin Suomessa on kylmää ja pimeää.  Matka katkaisi mukavasti syksyn ankeuden.

Koulutuksen aiheena oli “Strategies for preventing and addressing bullying”.  Suurin osa sisällöstä oli jo tuttua, mutta tapa lähestyä aihetta antoi ajattelemisen aihetta.  Tätä voisi hyödyntää esimerkiksi opiskelijoiden kouluttamiseen aiheeseen liittyen.  Ideana oli esimerkkitapauksen kautta taulukoida tilanteeseen osallistuneiden, kiusaamistilanteessa eri rooleja edustavien,  henkilöiden toiminta ja erityisesti, mitä he tuntevat ja ajattelevat siinä tilanteessa.  Näin huomataan, että tunteet ja syyt toiminnalle ovat yleensä melko pitkälle samoja eli pelko jäädä yksin.  Paras tapa ehkäistä kiusaamista lienee huolehtia turvallisesta ilmapiiristä, jossa kaikilla on varmuus siitä, etteivät jää yksin.  Tunteiden ja ajatusten pohtiminen on itse asiassa hyvin pitkälle sitä, mitä koulullamme käytössä oleva restoratiivinen sovittelu myös edustaa.

Virallisen ohjelman lisäksi tutustuin moniin opettajiin eri maista ja loin yhteistyösuhteita, joiden on tarkoitus jatkua myös oppilaiden kanssa tehtävänä yhteistyönä.  Yhtenä päivänä tapasin espanjalaisen opettajan, jonka kanssa kävin päivällisellä ja seuraavana päivänä vierailin hänen koulullaan.  Tämä vierailu oli todella mielenkiintoinen.  Heillä oli monia käytännön ratkaisuja, joita voisi hyödyntää myös meillä.  Löytövaatteille oli vaaterekki vaatepuineen, jolloin oli helppo löytää omansa.  Opettajat koko ala-asteen ajan hakivat oppilaat välitunnilta jonoissa.  Oppilaille ei ollut, ainakaan ennen 6.lk, koulussa ollenkaan koulussa edes mukana kännyköitä.  Ehkä yksi hämmästyttävimmistä ratkaisuista koululla oli kielto pelata jalkapalloa välitunnilla.  Syyksi he kertoivat, ei ainoastaan riidat ja vahingot, vaan halun lempeästi pakottaa oppilaat kokeilemaan muitakin leikkejä ja pelejä, kun totutuin ratkaisu ei ole mahdollinen.  Toisaalta olen monessa asiassa myös erittäin ylpeä meidän koulustamme.  Opetuksen tehoa ja pedagogiikkaa ei voi edes verrata.

Muihin kulttuureihin ja toimintatapoihin tutustuminen avaa aina omaa ajattelua ja lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta.  Olen todella iloinen, että sain tämän mahdollisuuden.

Hanna Virhiä-Särkäs