Ohjattu harjoittelu

1. Ohjattu harjoittelu

1.1.Ohjattu harjoittelu osana pedagogisia opintoja

Pedagogisiin opintoihin sisältyy kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opintoja sekä ohjattua opetusharjoittelua, jotka tukevat asiantuntijuuden kehittymistä.  Erityisopettajan pedagogisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija kykenee huomioimaan perusopetuksen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden kehitysvaiheisiin liittyvät erityispiirteet ja osaa suunnata oppimisen ja koulunkäynnin tukea oppilaille ja oppilasryhmille tarkoituksenmukaisella tavalla.

Erityisopetuksen perusharjoittelu alakoulussa (KAS.ERI.410) ja Erityisopetuksen perusharjoittelu yläkoulussa ja lukiossa (KAS.ERI.420) suoritetaan Tampereen yliopiston normaalikoulussa. Opetusharjoittelu koostuu eettisistä pohdinnoista, pedagogisista kokeiluista ja kehittelyistä sekä teoriatiedosta sovellettuna käytännön tilanteisiin. Opetusharjoittelujaksojen aikana opiskelija perehtyy monipuolisesti yksilöiden ja oppilasryhmien ohjaamiseen, erityisopettajan työn eri osa-alueisiin ja saa valmiuksia oppimisen ja koulunkäynnin tuen eri muotojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opinnot tukevat opiskelijan ihmis-, oppimis- ja tiedonkäsityksen sekä vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opinnot syventävät ymmärrystä opetuksen yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.  Harjoittelujaksojen tavoitteissa ja sisällöissä näkyvät koulutusohjelman läpileikkaavat juonteet: ammatillinen kasvu, moninaisuus sekä kestävä kehitys.

Erityisopettajaopiskelijan kasvu oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista kehittymiseen. Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. He ohjaavat opiskelijaa asiantuntijaksi kasvussa kullekin harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvun tukeminen konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatukseen ja opetukseen liittyviä asioita laaja-alaisesti ja rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille.

1.2. Ohjattua opetusharjoittelua kuuluu kandi- ja maisteriopintoihin 

Harjoittelujaksot poikkeavat tavoitteiltaan, työtavoiltaan ja/tai sisällöiltään toisistaan.  Kandivaiheen opintoihin kuuluvat erityisopetuksen perusharjoittelu alakoulussa sekä erityisopetuksen perusharjoittelu yläkoulussa ja lukiossa (5 op ja 5 op) suoritetaan normaalikoulussa. Tutkiva harjoittelu (10 op) kuuluu maisterivaiheen opintoihin ja sen toteutus tapahtuu kenttäkoulussa erillisten ohjeiden mukaisesti.

Oman työn reflektointi suullisesti ja kirjallisesti kuuluu keskeisesti kaikkiin ohjattuihin opetusharjoittelujaksoihin.  Mälkki (2011, 2019) on koonnut reflektioprosessin seuraavaan kuvioon.

1.3 Päämääränä onnistunut harjoittelukokemus 

Opetusharjoittelut yhdessä teoriaopintojen kanssa rakentavat opettajuutta. Opettajana kasvu on yksilöllinen ja henkilökohtainen prosessi, jota tuetaan opetusharjoittelussa ohjauksen keinoin. Myös vertaisryhmän tuki on tärkeä.

Jokaiselle harjoittelujaksolle on asetettu tavoitteet, jotka määrittävät sekä opiskelijan että ohjaavan opettajan työskentelyä.  Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja käytännön toimintatavat sekä aikataulut avataan opiskelijoille ennen luokkatyöskentelyn alkamista kaikille yhteisessä aloituksessa kunkin harjoittelujakson alussa.  Ohjaava opettaja sopii ohjaukseensa tulevien opiskelijoiden kanssa tarkemmin harjoittelun sisällöistä sekä perehdyttää opetusryhmäänsä ja harjoittelun käytännön toimintatapoihin. Yhteisesti läpikäydyt ohjeet ja aikataulut selkiyttävät kaikkien osapuolten toimintaa. Harjoitteluun kuuluu muun muassa perehtyminen koulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin. Harjoittelun aikana opiskelija sitoutuu koulun toimintakulttuuriin ja käytänteisiin sekä rooliinsa kasvattajana.

Jos opiskelija jossain vaiheessa harjoittelua kokee opetusharjoittelun liian kuormittavaksi tai muuten ongelmalliseksi, kannustetaan häntä tuomaan asia esille ohjaustilanteissa mahdollisimman pian huolen herätessä. Harjoittelujaksojen aikana on myös muita opintoja, joten oman ajankäytön suunnittelu korostuu. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.

Mikäli opetusharjoittelun suorittamisessa ja opettajaksi kasvun prosessissa ilmenee sellaisia ongelmia, jotka eivät ratkea ohjaavan opettajan kanssa käydyissä ohjaustilanteissa, voi harjoittelija tai ohjaava opettaja ottaa yhteyttä harjoittelujakson vastuuopettajaan. Tarvittaessa harjoittelija ja ohjaava opettaja voivat kääntyä myös harjoittelusta vastaavan rehtorin puoleen, joka tilanteen niin vaatiessa kutsuu tilannetta ratkomaan myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti, kokoamisesta ja mahdollisen ryhmän kokoonpanosta keskustellaan osallisten kanssa. Myös useampi asiantuntija voi osallistua harjoittelijan tunnin seuraamiseen tilanteen niin vaatiessa.

Molemminpuolinen kunnioittaminen on onnistuneen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen lähtökohta. Kaikkien opetusharjoittelun toimijoiden yhteisenä päämääränä on tehdä harjoittelusta onnistunut oppimiskokemus.

1.4 Opetusharjoittelun kehittäminen  

Opetusharjoittelun tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Harjoittelun käytännön toteuttamista suunnittelevat harjoittelukoordinaattorit yhteistyössä muiden Normaalikoulun opetusharjoittelutyöryhmien kanssa. Tarvittaessa työryhmä kuulee myös muita asiantuntijoita.   Opetusharjoittelutyöryhmässä käsitellään opiskelijoilta ja ohjaajilta vuosittain kerättävä harjoittelujaksokohtainen palaute. Palaute esitellään aina ohjaaville opettajille ja sitä hyödynnetään harjoittelun kehittämisessä.  Lisäksi valtakunnallisessa eNorssi-verkoston ohjatun harjoittelun työryhmässä käsitellään harjoittelun ajankohtaisia kysymyksiä.

1.5 Turvallisuus 

Opiskelijan ensimmäiseen harjoittelujaksoon (perusharjoittelu) kuuluu oppilaitosturvallisuuteen ja Normaalikoulun käytänteisiin perehtyminen osana aloitusseminaaria.  Jokaisessa harjoittelussa ohjaava opettaja opastaa ainekohtaisiin turvallisuusnäkökulmiin. Lisäksi opettajat ohjeistavat opiskelijoita luokkiensa käytänteistä, joista osa liittyy myös turvallisuuteen.  Jos opetusharjoittelija havaitsee koululla turvallisuuspuutteita, on hänen kerrottava asiasta ohjaavalle opettajalle tai rehtorille. Näin toimimalla harjoitellaan opettajan työssä vaadittavaa vastuullista toimintatapaa. Suositeltavaa on ladata koulun sähköinen turvallisuusopas (Notecrow) omaan puhelimeen.

1.6 Vaitiolovelvollisuus 

Opetusharjoittelijoita koskee vaitiolovelvollisuus. Perusopetuslaissa säädetystä salassapitovelvollisuudesta kerrotaan opiskelijoille harjoittelun aloitusseminaarissa.

PL 40 § (24.6.2010/642):
Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

1.7 Rikostaustaote 

Rikostaustaote tulee esittää pääsääntöisesti kaksi kertaa opintojen aikana. Ensimmäisen kerran ennen kandidaatin tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua tai opintojaksoa, johon sisältyy alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Toisen kerran ennen maisterin tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua tai opintojaksoa, johon sisältyy alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Rikostaustaote tarkastetaan tiedekunnan opintopalveluissa. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirjasta.

1.8 Epäasiallisen kohtelun ohjeet

Mikäli opetusharjoittelun suorittamisessa ja opettajaksi kasvun prosessissa ilmenee sellaisia ongelmia, jotka eivät ratkea ohjaavan opettajan kanssa käydyissä ohjaustilanteissa, voi harjoittelija tai ohjaava opettaja ottaa yhteyttä harjoittelujakson vastuuopettajaan sekä luokanopettajapuolen yleiskoordinaattoriin. Ongelmatilanteet käsitellään tapauskohtaisesti ja niissä hyödynnetään myös Kasvu-yksikön yleisiä ohjeita:

Näin toimit, jos koet kohdanneesi epäasiallista kohtelua opettajan tai toisen opiskelijan kanssa opetukseen liittyvissä tilanteissa kasvatustieteiden yksikössä tai normaalikoululla.

Tampereen yliopistossa ei ole sijaa epäasialliselle kohtelulle, käytökselle, häirinnälle tai kiusaamiselle. Epäasiallinen kohtelu on yleensä hyvän tavan tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa. Se voi olla esimerkiksi:
– uhkailua ja huutamista
– fyysistä ja henkistä väkivaltaa
– ihmisen ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän perusteeton kielteinen arvostelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen
– eristäminen yhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.

Kaikki ristiriidat eivät ole epäasiallista kohtelua. Epäasiallista kohtelua eivät ole esimerkiksi
– opintojen arviointiin liittyvät erimielisyydet
– perustellun kurinpidollisen toimenpiteen aloittaminen tai
– opiskelukykyyn liittyvät keskustelut ja puheeksiotot.

Mikäli epäasiallista kohtelua kuitenkin tapahtuu, haluamme, että siihen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä.  Kaikkien etu on, että tapaukset saadaan selvitettyä. Epäasiallisen kohtelun tilanteissa toimi alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Mikäli mahdollista reagoi tilanteeseen heti, älä jää odottamaan, että tilanne menisi ohi. Ota asia puheeksi esimerkiksi opetus- tai ryhmätyötilanteessa, jotta kaikki voivat oppia asiasta. Suurin osa tilanteista ratkeaa avoimella keskustelulla osallisten välillä. Ensisijaisesti keskustele asiasta tilanteessa mukana olleen opettajan tai opiskelijan kanssa.

Jos haluat keskustella tai tarvitset tukea tilanteeseen, ota yhteyttä tiedekunnan opintopäällikköön (Elina Kangastupa). Keskustelu on luottamuksellinen kohtaaminen sähköisesti tai kasvotusten. Mukaan keskusteluun voidaan tarvittaessa pyytää tutkinto-ohjelman edustaja.

Etenemisestä sovitaan yhteisesti.  Prosessi voi edetä esimerkiksi yhteisellä keskustelulla asianosaisten kanssa. Opiskelija voi aina ottaa keskusteluihin mukaan tukihenkilön, esimerkiksi ylioppilaskunnan toimijan.
Mikäli epäasiallisen kohtelun/kiusaamisen ehdot täyttyvät tai ristiriitatilanne jatkuu, vaikka se on tuotu esille, täytä virallinen häirintäilmoitus tilanteesta. Lisätietoja häirintäilmoituksen tekemisestä löytyy osoitteesta: https://intra.tuni.fi/fi/opiskelu/korkeakoulussa/turvallisuus/epaasiallinen-kohtelu-hairinta-ja-kiusaaminen-apua-opiskelijalle

Mikäli asia koskee vapaa-ajalla tapahtunutta opiskelijoiden välistä tilannetta, ole yhteydessä TREYn häirintäyhdyshenkilöihin.