Haku tohtorikoulutukseen

Haku tohtorikoulutukseen tapahtuu tohtoriohjelmien kautta. Ennen hakua koulutukseen kannattaa keskustella tutkimusalan professorin tai dosentin kanssa mahdollisesta väitöskirjan aiheesta ja muista opintosuunnitelmista. Jokainen hakija tarvitsee tohtorin tutkinnon vastuuohjaajan, joka vastaa tutkinnon kokonaisuudesta.

Tarkempia tietoja tohtorikoulutukseen hakemisesta saa tohtoriohjelmien valintaperusteista sekä tiedekuntien jatkokoulutuksesta vastaavilta henkilöiltä.

Yleinen hakukelpoisuus

Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin tohtoriopintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tiedekunta voi hyväksyä tohtorin tutkintoon hakijan

  • jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
  • jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
  • jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
  • opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Tohtoriohjelmat ja hakuajat

Osaan tohtoriohjelmista on jatkuva haku ja osaan haku tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. Kansainvälisellä epidemiologian ja kansanterveystieteen tohtoriohjelmalla haku on joka toinen vuosi marras-tammikuussa.

Jatkuva haku

Hakuaika kaksi kertaa vuodessa (hakuajat huhtikuu ja lokakuu)

Seuraava hakuaika on 1.10.-31.10.2018. Haku päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa). Poikkeuksina rakennetun ympäristön tohtoriohjelma ja teknis-taloudellinen tohtoriohjelma, joiden hakuaika päättyy 15.10.

Haku joka toinen vuosi (hakuaika marras-tammikuu)

Opintojen rakenne ja kesto

Väitöskirjan lisäksi tutkintoon kuuluu tohtoriohjelmasta riippuen 30-60 opintopistettä muita opintoja. Muiden opintojen rakenteeseen pääset tutustumaan tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa.

Tohtorin tutkinnon ohjeellinen suorittamisaika on päätoimisilla opiskelijoilla neljä vuotta. Sivutoimisilla opiskelijoilla suorittamisaika voi olla pidempi.

Väitöskirja

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tohtorikoulutukseen otetun opiskelijan tulee laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirja on tohtorin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö, jolla opiskelija osoittaa pystyvänsä luomaan tutkimusalalla uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjan tekeminen edellyttää opiskelijalta itsenäistä tieteellistä työskentelyä.

Tohtoriopintojen rahoittaminen

Tohtorikoulutuksen voi rahoitta monella eri tavalla. Jatko-opiskeluoikeus ei kuitenkaan automaattisesti takaa rahoitusta. Vastuuohjaajan kanssa on hyvä käydä ennen opintojen aloittamista keskustelu jatko-opintojen rahoittamisesta. Jatko-opintojen rahoittamisvaihtoehtoja ovat ainakin:

  • Yliopistolla työsuhteeseen perustuva rahoitus (projektirahoitus tai erillinen tohtorikoulutusrahoitus)
  • Stipendit ja apurahat
  • Opintotuki
  • Aikuiskoulutustuki

Yhden paikan säännös

Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee kaikkia korkeakoulujen tutkintoon johtavia koulutuksia.  Yhden opiskelupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja.

Yhden korkeakoulupaikan säännöksen mukaan voit ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Säännös ei kuitenkaan koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista, koska siirtoon liittyy entisen opiskeluoikeuden menettäminen. Säännös ei myöskään estä sinua ottamasta vastaan useampia korkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja eri lukukausina alkavista koulutuksista.

Ennen yhteydenottoa vastuuohjaajaan pohdi etukäteen

  • Miksi haluat jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkinnon?
  • Mikä on se sisällöllinen alue, jolla haluat luoda uutta tietoa?
  • Mitä oppimistarpeita sinulla on tuohon sisältöalueeseen liittyen?
  • Millaisia oppimistarpeita sinulla on tieteellisissä menetelmissä?
  • Millainen empiirinen ongelma tai kysymys on mielessäsi tutkimusaiheeksi, ja mihin tieteelliseen kenttään ko. ongelma sijoittuu?
  • Missä/mistä/miten olet ajatellut hankkia tutkimusaineistosi?
  • Millaisella aikataululla olet ajatellut väitöskirjatyötäsi, ts. mikä vuosi on tavoiteaikataulusi väittelylle?
  • Miten paljon pystyt käyttämään aikaa opiskeluun ja väitöskirjatyöhön?
  • Miten työyhteisösi ja elämäntilanteesi tukee jatko-opiskelua?