Kielten tohtoriohjelma
Kielialan asiantuntijaksi monitieteisessä Kielten tohtoriohjelmassa
Kielten tohtoriohjelma on perinteisiä tieteenalarajoja ylittävä monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma, joka yhdistää kielten, kielialueiden kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen erilaisissa teoreettisissa viitekehyksissä.
Ohjelman koulutus tuottaa monipuolista tohtorin pätevyyttä, jossa yhdistyvät moninäkökulmainen ja monitieteinen tutkimus, vahva metodinen osaaminen ja oman erikoisalan hallinta sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osaaminen. Kielten perustutkimuksen ohella ohjelmassa tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten globalisoituneen, monikielistyvän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan kielellisiä haasteita sekä erikoisalojen viestintää.
Yhtenä ohjelman erityispiirteenä on kielen ja kulttuurin leikkauspintoja tarkasteleva tutkimus, johon kuuluu kielialueiden paikallisten ja globaalien kulttuurimuotojen ja sosiokulttuuristen ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Käännöstieteen tutkimuksessa painottuvat mm. kääntämisen sosiologia ja kääntäminen ja tulkkaus ammattimaisena toimintana. Tampereen uusi monitieteinen yliopisto tarjoaa lisäksi monia mahdollisuuksia kielialan vahvan asiantuntemuksen kehittämiseksi uudenlaisissa tieteidenvälisissä koulutuksissa.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tieteellistä tutkimusta. Hänellä on syvällinen näkemys omasta tutkimusalastaan ja hän pystyy seuraamaan alansa ajankohtaisia tieteellisiä keskusteluja. Hän hallitsee monipuolisesti alansa teorioita, tieteellisiä lähestymistapoja, tutkimusmenetelmiä ja niihin liittyviä analyysitapoja, ja osaa soveltaa ja kehittää itsenäisesti oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija osaa esittää oman perustellun näkemyksensä tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä. Opiskelija ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset, ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä. Opiskelija tuntee oman tieteenalansa siten, että hän pystyy ymmärtämään ja seuraamaan alan tutkimustuloksia ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä. Hän pystyy kommunikoimaan kirjallisesti ja suullisesti niillä kielillä, jota tutkimus koskee, ja hän tuntee kyseisen kielialueen ja sen kulttuuriset ulottuvuudet.
Opiskelija hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään. Hän hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan käytänteet. Hän osaa argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja samalla rakentavasti, ja välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija tuntee yleisellä tasolla kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteitä tieteenaloina.
Kielten tohtoriohjelma on kielten ja käännöstieteen tutkimukseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille suunnattu jatkokoulutusohjelma. Ohjelmassa voi suorittaa jatkotutkinnon seuraavilta aloilta:
- englantilainen filologia
- pohjoismaiset kielet
- käännöstiede (englanti, ruotsi, saksa, venäjä)
- saksan kieli ja kulttuuri
- suomen kieli
- venäjän kieli ja kulttuuri
Kielten tohtoriohjelmaan voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneet hakijat. Tohtoriohjelmaan valittavilta opiskelijoilta edellytetään pää- tai sivuaineen syventäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineen lähitieteen alalta. Syventävät opinnot on voitu suorittaa esimerkiksi jossakin seuraavista kielen tai käännöstieteen tutkinto-ohjelmista: englanti, pohjoismaiset kielet, saksa, suomi, venäjä tai monikielinen viestintä ja käännöstiede. Ohjelmaan voidaan hyväksyä myös muita ohjelman tutkimusalaan suuntautuneita jatko-opiskelijoita yli tieteenalarajojen. Mahdollisista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Kielten tohtoriohjelma on perinteisiä tieteenalarajoja ylittävä monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma, joka yhdistää kielten, kielialueiden kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen erilaisissa teoreettisissa viitekehyksissä. Ohjelman tarjoaman koulutuksen tavoitteena on tuottaa sellaista tohtorin pätevyyttä, jossa yhdistyvät moninäkökulmainen ja monitieteinen tutkimus, vahva metodinen osaaminen sekä oman erikoisalan hallinta.
Tohtoriohjelmassa annettava koulutus keskittyy Tampereen yliopistossa tehtävän kieliaineiden ja käännöstieteen tutkimuksen vahvuusalueille ja yhdistää ne. Kielten perustutkimuksen eli kielen rakenteeseen ja tilanteiseen vaihteluun kohdistuvien kysymysten ohella ohjelmassa tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten globalisoituneen, monikielistyvän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan kielellisiä haasteita sekä erikoisalojen viestintää. Yhtenä ohjelman erityispiirteenä on kielen ja kulttuurin leikkauspintoja tarkasteleva tutkimus, johon kuuluu kielialueiden paikallisten ja globaalien kulttuurimuotojen ja sosiokulttuuristen ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Käännöstieteen tutkimuksessa painottuvat mm. kääntämisen sosiologia ja kääntäminen ja tulkkaus ammattimaisena toimintana.
Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 3-5 eri kieliaineisiin tai käännöstieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Ohjelmaan kuuluvien Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden aloilta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistojen tutkimus- ja opetustehtäviin, mutta myös muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin asiantuntijatehtäviin. Tohtoriohjelmasta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä OKM:n Tohtoritarve 2020-luvulla -raportin mukaan valtakunnallinen tohtoritarve kielitieteiden alalla vuosittain on lähitulevaisuudessa hieman nykyistä suurempi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:13.)
Opintojen rakenne on nähtävissä opetussuunnitelmasta.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman hakukelpoisuusvaatimukset, valintaperusteet, ohjeet hakemiseen sekä tietoa tulosten julkistamisesta. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakuprosessista tai hakudokumenteista, olethan yhteydessä hakijapalveluihin. Mikäli sinulla on tutkintoon ja tutkimuksen tekemiseen liittyen kysyttävää, ota yhteyttä ohjelmaan osoitteella itc.doc.tau(a)tuni.fi.
Tohtoriohjelman vastuuprofessori on apulaisprofessori Johannes Riquet (johannes.riquet@tuni.fi), joka auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.
Kielten tohtoriohjelma
Näytä
Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tohtorin tutkintoon voidaan hyväksyä hakija
- jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
- jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
- jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta edellytetään opintoja, jotka vastaavat laajuudeltaan suomalaisia tutkintoja (pääasiassa 180 + 120 ECTS), jotka antavat Suomessa jatko-opintokelpoisuuden. Ulkomaiseen tutkintoon tulee kuulua pro gradu - tai diplomityötyyppinen opinnäytetyö.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakijalle voidaan määrätä korkeintaan 60 opintopisteen verran täydentäviä opintoja.
Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa tutkimusalan professori tai hänen määräämänsä opettaja.
Kielten tohtoriohjelmaan hakevilla täytyy olla maisterin tutkinto tai syventävät opinnot haettavan pääaineen alalta.
Kielten tohtoriohjelman lukuvuoden 2021-2022 keskitettyjen hakujen perusteella otettavien uusien opiskelijoiden maksimimäärä on 10 uutta opiskelijaa.
Jatko-opiskelijavalinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.
Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen taso, selkeys, relevanssi, suunnitelman toteuttamisen realistisuus ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan
- opintosuunnitelman, perustutkinnon, suoritettujen opintojen sopivuus tohtoriohjelmaan
- hakijan tiedot ja taidot sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito;
- hakijan motivaatio ja aikaisempi kokemus;
- asiantuntevan ohjauksen saatavuus;
- tutkimukseen mahdollisesti tarvittava infra ja rahoitussuunnitelma.
Kielten tohtoriohjelmaan hakevilla täytyy olla maisterin tutkinto tai syventävät opinnot haettavan pääaineen alalta.
Hakuajat ja hakeminen
Haku kielten tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Kevätlukukauden keskitetty haku syksyllä 2022 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-29.4.2022. Hakuaika päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa).
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.
Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon tutkimusala (ks. alla).
Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä pääaineeksi suunnittelemansa oppiaineen professoriin tai mahdolliseen ohjaajaan tutkimussuunnitelman sekä alustavan opinto- ja ohjaussuunnitelman laatimista varten.
Kielten tohtoriohjelman tutkimusalat
- englantilainen filologia
- pohjoismaiset kielet
- käännöstiede (englanti, ruotsi, saksa, venäjä)
- saksan kieli ja kulttuuri
- suomen kieli
- venäjän kieli ja kulttuuri
Sähköinen hakulomake
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Hakemuksen liitteet
- tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
- alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelmalomaketta
- ansioluettelo
- kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
- todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
- hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta
Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet:Näin haet tohtoriohjelmiin Tampereen yliopistossa.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa
- kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi. Kun hakija hakee kielten tohtoriohjelmaan, ja tutkielma on kirjoitettu jollakin kielten tohtoriohjelman pääaineiden kielellä, englanninkielistä yhteenvetoa ei tarvitse liittää.
- Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät englanninkieliseltä sivustolta.
Ohjaaja(t)
Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelmavastaavaan, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.
Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Tutkimussuunnitelmaan liitetään asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi hakijan nimi ja työn otsikko. Kansilehteä ja lähdeluetteloa ei lasketa mukaan edellä ilmoitettuun sivumäärään. Sivut numeroidaan.
Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen. Lisäksi tutkimussuunnitelman tulee edetä loogisesti ja olla riittävän konkreettinen siten, että erikoisalueeseen vihkiytymätönkin arvioitsija pystyy arvioimaan sen toteuttamiskelpoisuutta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
1. Tiivistelmä tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)
Tutkimussuunnitelman tiivistelmän tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Hakijan tulee esitellä tutkimusaihe ja perustella sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Millaista tietoa ja mistä lähtökohdista tutkimuksessa halutaan tuottaa?
2. Tutkimuksen teoreettinen tausta, keskeiset käsitteet
Mitkä ovat tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?
3. Tutkimusongelma ja siihen liittyvät tutkimuskysymykset
Tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusongelma. Tutkimusongelman muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen.
Tutkimusongelma ja siihen liittyvät tutkimuskysymykset tulee muotoilla mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessa itse asiassa halutaan tietää? Tutkimuskysymykset pitää muotoilla siten, että niihin on mahdollista vastata.
4. Kuvaus metodologiasta, tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista
Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä, millaista tietoa tutkimuksen on tarkoitus tuottaa ja miten käytännössä tutkimuskysymyksiin aiotaan vastata. Jos työ on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?
Taiteellisen väitöstutkimuksen suunnitelmassa kuvataan, miten taiteelliset/käytännölliset osat liittyvät tutkimuksen kokonaisuuteen.
Aiheeseen mahdollisesti liittyvät tutkimuseettiset kysymykset tulee selvittää.
- Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeet
- Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (TENK)
5. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen
Millaista uutta tietoa tutkimus tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?
6. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma
Tutkimukselle tulee laatia aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.), ottaen huomioon avoimen tieteen linjaukset (ks. avointiede.fi).
Mukaan voi liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittava infrastruktuuri, rahoitussuunnitelma, ohjaajat, kuvaus tutkimusympäristöstä ja -ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)?
Jos väitöstutkimus on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, on selvitettävä, miten tutkimus on riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Oman osuuden tulee olla selkeästi kuvattu. Kuvaukseen on sisällytettävä myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksen kannalta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää myös lyhyt selvitys siitä, miten opinnot rahoitetaan, suoritetaanko opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettelo mahdollisista rahoituslähteistä.
Valinta
Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä hakijasta eivät ole julkisia.
Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2022 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 23.6.2022 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Oikaisupyynnöt tästä hakukierroksesta tulee toimittaa viimeistään 8.7.2022. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau [at] tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopistoon 8.7.2022 mennessä hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden mukaisesti.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.
