Kielten tohtoriohjelma
Kielialan asiantuntijaksi monitieteisessä Kielten tohtoriohjelmassa
Kielten tohtoriohjelma on perinteisiä tieteenalarajoja ylittävä monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma, joka yhdistää kielten, kielialueiden kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen erilaisissa teoreettisissa viitekehyksissä.
Ohjelman koulutus tuottaa monipuolista tohtorin pätevyyttä, jossa yhdistyvät moninäkökulmainen ja monitieteinen tutkimus, vahva metodinen osaaminen ja oman erikoisalan hallinta sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osaaminen. Kielten perustutkimuksen ohella ohjelmassa tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten globalisoituneen, monikielistyvän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan kielellisiä haasteita sekä erikoisalojen viestintää.
Yhtenä ohjelman erityispiirteenä on kielen ja kulttuurin leikkauspintoja tarkasteleva tutkimus, johon kuuluu kielialueiden paikallisten ja globaalien kulttuurimuotojen ja sosiokulttuuristen ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Käännöstieteen tutkimuksessa painottuvat mm. kääntämisen sosiologia ja kääntäminen ja tulkkaus ammattimaisena toimintana. Tampereen uusi monitieteinen yliopisto tarjoaa lisäksi monia mahdollisuuksia kielialan vahvan asiantuntemuksen kehittämiseksi uudenlaisissa tieteidenvälisissä koulutuksissa.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Kampus
Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tieteellistä tutkimusta. Hänellä on syvällinen näkemys omasta tutkimusalastaan ja hän pystyy seuraamaan alansa ajankohtaisia tieteellisiä keskusteluja. Hän hallitsee monipuolisesti alansa teorioita, tieteellisiä lähestymistapoja, tutkimusmenetelmiä ja niihin liittyviä analyysitapoja, ja osaa soveltaa ja kehittää itsenäisesti oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija osaa esittää oman perustellun näkemyksensä tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä. Opiskelija ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset, ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä. Opiskelija tuntee oman tieteenalansa siten, että hän pystyy ymmärtämään ja seuraamaan alan tutkimustuloksia ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä. Hän pystyy kommunikoimaan kirjallisesti ja suullisesti niillä kielillä, jota tutkimus koskee, ja hän tuntee kyseisen kielialueen ja sen kulttuuriset ulottuvuudet.
Opiskelija hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään. Hän hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan käytänteet. Hän osaa argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja samalla rakentavasti, ja välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija tuntee yleisellä tasolla kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteitä tieteenaloina.
Tohtoriohjelman opetussuunnitelman kokonaisuudessaan pääset lukemaan opinto-oppaassa.
Kielten tohtoriohjelma on kielten ja käännöstieteen tutkimukseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille suunnattu jatkokoulutusohjelma. Ohjelmassa voi suorittaa jatkotutkinnon seuraavilta aloilta:
- englantilainen filologia
- pohjoismaiset kielet
- käännöstiede (englanti, ruotsi, saksa, venäjä)
- saksan kieli ja kulttuuri
- suomen kieli
- venäjän kieli ja kulttuuri
Kielten tohtoriohjelmaan voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneet hakijat. Tohtoriohjelmaan valittavilta opiskelijoilta edellytetään pää- tai sivuaineen syventäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineen lähitieteen alalta. Syventävät opinnot on voitu suorittaa esimerkiksi jossakin seuraavista kielen tai käännöstieteen tutkinto-ohjelmista: englanti, pohjoismaiset kielet, saksa, suomi, venäjä tai monikielinen viestintä ja käännöstiede. Ohjelmaan voidaan hyväksyä myös muita ohjelman tutkimusalaan suuntautuneita jatko-opiskelijoita yli tieteenalarajojen. Mahdollisista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Kielten tohtoriohjelma on perinteisiä tieteenalarajoja ylittävä monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma, joka yhdistää kielten, kielialueiden kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen erilaisissa teoreettisissa viitekehyksissä. Ohjelman tarjoaman koulutuksen tavoitteena on tuottaa sellaista tohtorin pätevyyttä, jossa yhdistyvät moninäkökulmainen ja monitieteinen tutkimus, vahva metodinen osaaminen sekä oman erikoisalan hallinta.
Tohtoriohjelmassa annettava koulutus keskittyy Tampereen yliopistossa tehtävän kieliaineiden ja käännöstieteen tutkimuksen vahvuusalueille ja yhdistää ne. Kielten perustutkimuksen eli kielen rakenteeseen ja tilanteiseen vaihteluun kohdistuvien kysymysten ohella ohjelmassa tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten globalisoituneen, monikielistyvän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan kielellisiä haasteita sekä erikoisalojen viestintää. Yhtenä ohjelman erityispiirteenä on kielen ja kulttuurin leikkauspintoja tarkasteleva tutkimus, johon kuuluu kielialueiden paikallisten ja globaalien kulttuurimuotojen ja sosiokulttuuristen ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Käännöstieteen tutkimuksessa painottuvat mm. kääntämisen sosiologia ja kääntäminen ja tulkkaus ammattimaisena toimintana.
Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 3-5 eri kieliaineisiin tai käännöstieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Ohjelmaan kuuluvien Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden aloilta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistojen tutkimus- ja opetustehtäviin, mutta myös muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin asiantuntijatehtäviin. Tohtoriohjelmasta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä OKM:n Tohtoritarve 2020-luvulla -raportin mukaan valtakunnallinen tohtoritarve kielitieteiden alalla vuosittain on lähitulevaisuudessa hieman nykyistä suurempi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:13.)
Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne (240 op)
Välitutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL).
Muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op koostuvat seuraavista osista:
- Tutkimusetiikka
- Tutkijaseminaari 5-10 op
- Muita tohtoriopintoja, kuten ohjaajien kanssa on sovitaan
Väitöskirja 200 op
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Aiemmin julkaistua monografiaa ei hyväksytä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja.
Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.
Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.
Lisensiaatin tutkinto
Lisensiaatin tutkinnon 140 op suorittamiseksi vaaditaan:
- lisensiaatintutkielma 100 op
- muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op.
Tutkinnon rakenteen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: itc.doc.tau(a)tuni.fi.. Tohtoriohjelman vastuuprofessori on apulaisprofessori Johannes Riquet (johannes.riquet@tuni.fi), joka auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.
Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
- Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja.
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.
Kielten tohtoriohjelman lukuvuoden 2019-2020 keskitettyjen hakujen perusteella otettavien uusien opiskelijoiden maksimimäärä on 10 uutta opiskelijaa.
Jatko-opiskelijavalinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.
Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman sekä opinto- ja ohjaussuunnitelman tieteellinen laatu, relevanssi ja suunnitelman toteuttamisen realistisuus
- perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen
- hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon
- hakijan lupaavuus ja motivaatio.
Kielten tohtoriohjelmaan hakevilla täytyy olla maisterin tutkinto tai syventävät opinnot haettavan pääaineen alalta.
Hakuajat ja hakeminen
Haku kielten tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Syyslukukauden keskitetty haku keväällä 2020 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-31.10.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa).
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.
Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine.
Kielten tohtoriohjelman pääaineet
- englantilainen filologia
- pohjoismaiset kielet
- käännöstiede (englanti, ruotsi, saksa, venäjä)
- saksan kieli ja kulttuuri
- suomen kieli
- venäjän kieli ja kulttuuri
Sähköinen hakulomake
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksen liitteet
- tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
- alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelmalomaketta
- ansioluettelo
- kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
- todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
- hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta
Tarkemmat hakuohjeet löydät nettisivuiltamme.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa
- kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi. Kun hakija hakee kielten tohtoriohjelmaan, ja tutkielma on kirjoitettu jollakin kielten tohtoriohjelman pääaineiden kielellä, englanninkielistä yhteenvetoa ei tarvitse liittää.
- Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät englanninkieliseltä sivustolta.
Ohjaaja(t)
Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelmavastaavaan, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.
Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen.
Tutkimussuunnitelman tulee olla lähteineen enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Liitä tutkimussuunnitelmaan asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi nimesi ja työsi otsikko. Muista numeroida sivut.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
1. Selkeä kuvaus tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)
Tutkimussuunnitelman johdanto-osan tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Esittele tutkimusaiheesi ja perustele sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Muista, että tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusidea.
Tutkimusaiheen muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Mitä aiheesta tiedetään jo ennestään?
Muotoile tutkimusongelmasi ja siihen liittyvät tutkimuskysymyksesi mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessasi itse asiassa halutaan tietää? Muotoile tutkimuskysymyksesi niin, että niihin on mahdollista vastata.
2. Tutkimuksen tausta ja keskeiset lähteet
Mitkä ovat tämän tutkimuksesi keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?
3. Kuvaus tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista
Kerro, miten aiot käytännössä vastata tutkimuskysymyksiisi. Jos työsi on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?
Mieti aiheeseesi mahdollisesti liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytä tarvittaessa hyväksesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita http://www.tenk.fi/ .
4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen
Millaista uutta tietoa tutkimuksesi tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?
5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma
Laadi tutkimukselle aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.). Voit liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittavien mittalaitteiden saatavuus, pääsy tarvittaviin laboratorioihin, rahoitussuunnitelma, ohjaaja, kuvaus tutkimusympäristöstä ja –ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)? Jos väitöstutkimuksesi on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, selvitä miten olet riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Pidä huolta, että oma osuutesi on selkeästi kuvattu. Sisällytä kuvaukseen myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksesi kannalta.
Laadi myös lyhyt selvitys siitä, miten aiot rahoittaa opintosi, aiotko suorittaa opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettele mahdolliset rahoituslähteet.
Valinta
Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä hakijasta eivät ole julkisia.
Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 16.12.2019 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau@tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 13.1.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi