Sanakirja
Tutkinto-ohjelma

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma

Sanakirja

Kirjallisuuden ja tekstianalyysin ammattilaiseksi

Kun media, liike-elämä ja politiikka ovat yhä enemmän taistelua tarinoista, tarvitaan huippuluokan kertomuksen tutkimusta.

Tohtoriohjelmasta valmistuu kirjallisuuden, yhteiskunnan ja kulttuurin analysoinnin ammattilaisia, jotka osaavat tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Ohjelmasta valmistunut tuntee kirjallisuustieteen kentän. Hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä. Tohtori tuntee ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä.

Tyypillinen kirjallisuustieteen tohtoriohjelmasta valmistuva tohtori on laajasti sivistynyt, kriittisesti ajatteleva, kansainvälisesti verkostoitunut tutkija, joka tietää, miten teoriasta päästään käytäntöön ja toisin päin. Ohjelma on maailman huippuluokkaa erityisesti kertomuksen tutkimuksessa, ja Tampereen kirjallisuustieteilijät ovatkin kovaa valuuttaa nyt kun media, liike-elämä ja politiikka ovat yhä enemmän taistelua tarinoista.

Osoitamme tutkimuksessa ja koulutuksessa, miten teoreettinen ja analyyttinen ymmärrys kirjallisten esitysmuotojen historiasta ja erityispiirteistä antaa välineitä kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Opinnoissa keskeistä on oman väitöskirjan kirjoittaminen ja siihen liittyvien taitojen kartuttaminen. Opintojen aikana perehdytään syvällisesti oman tieteenalan erityispiirteisiin, mikä harjaannuttaa myös monitieteiseen tutkimusyhteistyöhön. Ohjelmasta valmistunut osaa toimia tiedeyhteisössä, muussa yhteiskunnassa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa.

Tutkintonimike

Filosofian tohtori

Koulutustyyppi

Jatkotutkinto

Suunniteltu kesto

4 vuotta

Koulutuksen laajuus

240 op

Kaupunki

Tampere

Kampus

Keskustakampus

Osaamistavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuustieteestä tieteenalana, ja hän tuntee oman tutkimusalueensa ajankohtaiset keskustelut. Hän hallitsee monipuolisesti kirjallisuustieteellisiä lähestymistapoja ja osaa soveltaa ja muokata oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija pystyy osallistumaan keskusteluun tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä. Opiskelija tuntee kirjallisuustieteen kentän siten, että hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä.

Opiskelija hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään. Hän tuntee tutkimusalueensa kannalta relevantit kirjalliset ilmiöt konteksteineen sekä hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan käytänteet. Hän osaa ajatella ja argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja rakentavasti ja välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä.

Tohtoriohjelman opetussuunnitelman kokonaisuudessaan pääset lukemaan opinto-oppaassa.

Koulutuksen sisältö

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma tarjoaa mahdollisuuden jatko-opintoihin joko Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille. Suuntautuminen yleiseen kirjallisuuteen on mahdollinen kielialueesta riippumatta. Ohjelmaan ovat kelpoisia hakemaan Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden tai kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot suorittaneet opiskelijat, kirjallisuuden alan maisterit muista yliopistoista sekä kirjallisen tekstin ja kertomuksen tutkimukseen suuntautuneet jatko-opiskelijat yli tieteenalarajojen. Tarvittavista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.

Ohjelmassa annettava koulutus keskittyy kirjallisten ilmiöiden tutkimukseen osana taiteen ja kulttuurin kenttää, kirjallisuuden historialliseen jatkumoon sekä kotimaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden nykymuotoihin. Kirjallisuushistoriallisessa tarkastelussa painottuvat erityisesti Suomen kirjallisuuden ominaispiirteet suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kirjalliseen perinteeseen. Ohjelmassa korostuu samoin kirjallisen tekstin teoria, yleinen ja deskriptiivinen poetiikka, oppialan käsitteiden kehitys suhteessa toisiin tieteisiin sekä kirjallisuuden, kielen ja filosofian monet leikkauspinnat. Erityisen vahvasti ohjelma osallistuu kansainväliseen kertomusteoreettiseen keskusteluun, joka tuottaa metodisia välineitä muille tekstejä tutkiville aloille niin kulttuuri- kuin yhteiskuntatieteissäkin.

Tohtoriohjelman piirissä tehtävä tutkimus edustaa mainituilla alueilla kirjallisuustieteen kansallista kärkeä, tunnetaan kansainvälisesti erittäin hyvin ja tarjoaa näiltä osin ainutlaatuisen koulutusprofiilin myös toisista yliopistoista ohjelmaan hakeutuville opiskelijoille.

Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 2–3 Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Tohtoriohjelman muodostavat kaksi Tampereen yliopiston kirjallisuusainetta ovat pitkällä aikavälillä saavuttaneet säännöllisesti tohtoritavoitteensa (yht. 2 tutkintoa/vuosi). Aineista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin tutkimus- ja opetustehtäviin, myös kansainvälisesti.

Opintojen rakenne

Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne (240 op)

Välitutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL).

Muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op koostuvat seuraavista osista:

  • Tutkimusetiikka
  • Tutkijaseminaari 5-10 op
  • Muita tohtoriopintoja, kuten ohjaajien kanssa on sovitaan

Väitöskirja 200 op

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Aiemmin julkaistua monografiaa ei hyväksytä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja.
Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.

Lisensiaatin tutkinto

Lisensiaatin tutkinnon 140 op suorittamiseksi vaaditaan:

  • lisensiaatintutkielma 100 op
  • muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op.

Tutkinnon rakenteen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.

Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä  sähköpostitse: soc.doc.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuhenkilö on yliopistonlehtori Saija Isomaa (saija.isomaa@tuni.fi), joka auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.

Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma
Tohtorihaku, Tampereen yliopisto (Syksy 2018)
Tohtorihaun yhteinen hakuaika 1.10.-31.10.2018

Hakukelpoisuusvaatimukset

Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin

Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut

  • soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
  • soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
  • soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja.

Kielitaitovaatimukset

Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.

 

Aloituspaikkamäärä

Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2018 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 6 uutta opiskelijaa.

Valintaperusteet

      Jatko-opiskelijavalinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-oopiskelijoita.

      Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:

      • tutkimussuunnitelman sekä opinto- ja ohjaussuunnitelman tieteellinen laatu, relevanssi ja suunnitelman toteuttamisen realistisuus
      • perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen
      • hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon
      • hakijan lupaavuus ja motivaatio.

      Hakemuksen liitteet

      • tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
      • alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelma- lomaketta
      • ansioluettelo
      • kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
      • todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
      • hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta

      Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa

      • kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi.
      • selvitys tutkinnon tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta ao. maassa.
      • Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Lue lisää maakohtaisista vaatimuksista.

      Ohjaaja(t)

      Ennen opiskeluoikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelman vastuuprofessoriin, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.

      Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

      Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen.

      Tutkimussuunnitelman tulee olla lähteineen enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Liitä tutkimussuunnitelmaan asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi nimesi ja työsi otsikko. Muista numeroida sivut.

      Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

      1. Selkeä kuvaus tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)

      Tutkimussuunnitelman johdanto-osan tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Esittele tutkimusaiheesi ja perustele sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Muista, että tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusidea.

      Tutkimusaiheen muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Mitä aiheesta tiedetään jo ennestään?

      Muotoile tutkimusongelmasi ja siihen liittyvät tutkimuskysymyksesi mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessasi itse asiassa halutaan tietää? Muotoile tutkimuskysymyksesi niin, että niihin on mahdollista vastata.

      2. Tutkimuksen tausta ja keskeiset lähteet

      Mitkä ovat tämän tutkimuksesi keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?

      3. Kuvaus tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista

      Kerro, miten aiot käytännössä vastata tutkimuskysymyksiisi. Jos työsi on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?

      Mieti aiheeseesi mahdollisesti liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytä tarvittaessa hyväksesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita http://www.tenk.fi/ .

      4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen

      Millaista uutta tietoa tutkimuksesi tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?

      5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma

      Laadi tutkimukselle aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.). Voit liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittavien mittalaitteiden saatavuus, pääsy tarvittaviin laboratorioihin, rahoitussuunnitelma, ohjaaja, kuvaus tutkimusympäristöstä ja –ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)? Jos väitöstutkimuksesi on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, selvitä miten olet riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Pidä huolta, että oma osuutesi on selkeästi kuvattu. Sisällytä kuvaukseen myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksesi kannalta.

      Laadi myös lyhyt selvitys siitä, miten aiot rahoittaa opintosi, aiotko suorittaa opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettele mahdolliset rahoituslähteet.

      Valinta

      Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.

      Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.

      Hakumenettely

      Haku kirjallisuustieteen tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.

      Syyslukukauden keskitetty haku keväällä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-31.10.2018. Hakuaika päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa).

      Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.

      Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine.

      Kirjallisuustieteen tohtoriohjelman pääaineet:

      • Suomen kirjallisuus
      • yleinen kirjallisuustiede

      Sähköinen hakulomake

      Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

       

      Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

      Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2018 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 14.12.2018 mennessä.

      Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto.

      Yhden korkeakoulupaikan sääntö

      Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

      Paikan vastaanottaminen

      Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 10.1.2019 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.

      Ilmoittautuminen

      Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.

      Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.

      Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

      Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma
      Tohtorihaku huhtikuu 2019
      1.-30.4.2019

      Hakukelpoisuusvaatimukset

      Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin

      Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut

      • soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
      • soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
      • soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

      Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

      Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja.

      Kielitaitovaatimukset

      Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.

       

      Aloituspaikkamäärä

      Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2019 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 6 uutta opiskelijaa.

      Valintaperusteet

          Jatko-opiskelijavalinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-oopiskelijoita.

          Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:

          • tutkimussuunnitelman sekä opinto- ja ohjaussuunnitelman tieteellinen laatu, relevanssi ja suunnitelman toteuttamisen realistisuus
          • perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen
          • hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon
          • hakijan lupaavuus ja motivaatio.

          Hakemuksen liitteet

          • tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
          • alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelma- lomaketta
          • ansioluettelo
          • kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
          • todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
          • hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta

          Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa

          • kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi.
          • selvitys tutkinnon tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta ao. maassa.
          • Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Lue lisää maakohtaisista vaatimuksista.

          Ohjaaja(t)

          Ennen opiskeluoikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelman vastuuprofessoriin, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.

          Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

          Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen.

          Tutkimussuunnitelman tulee olla lähteineen enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Liitä tutkimussuunnitelmaan asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi nimesi ja työsi otsikko. Muista numeroida sivut.

          Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

          1. Selkeä kuvaus tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)

          Tutkimussuunnitelman johdanto-osan tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Esittele tutkimusaiheesi ja perustele sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Muista, että tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusidea.

          Tutkimusaiheen muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Mitä aiheesta tiedetään jo ennestään?

          Muotoile tutkimusongelmasi ja siihen liittyvät tutkimuskysymyksesi mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessasi itse asiassa halutaan tietää? Muotoile tutkimuskysymyksesi niin, että niihin on mahdollista vastata.

          2. Tutkimuksen tausta ja keskeiset lähteet

          Mitkä ovat tämän tutkimuksesi keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?

          3. Kuvaus tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista

          Kerro, miten aiot käytännössä vastata tutkimuskysymyksiisi. Jos työsi on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?

          Mieti aiheeseesi mahdollisesti liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytä tarvittaessa hyväksesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita http://www.tenk.fi/ .

          4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen

          Millaista uutta tietoa tutkimuksesi tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?

          5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma

          Laadi tutkimukselle aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.). Voit liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittavien mittalaitteiden saatavuus, pääsy tarvittaviin laboratorioihin, rahoitussuunnitelma, ohjaaja, kuvaus tutkimusympäristöstä ja –ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)? Jos väitöstutkimuksesi on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, selvitä miten olet riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Pidä huolta, että oma osuutesi on selkeästi kuvattu. Sisällytä kuvaukseen myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksesi kannalta.

          Laadi myös lyhyt selvitys siitä, miten aiot rahoittaa opintosi, aiotko suorittaa opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettele mahdolliset rahoituslähteet.

          Valinta

          Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.

          Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.

          Hakumenettely

          Haku kirjallisuustieteen tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.

          Keskitetty haku syksyllä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-30.4.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa).

          Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.

          Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine.

          Kirjallisuustieteen tohtoriohjelman pääaineet:

          • Suomen kirjallisuus
          • yleinen kirjallisuustiede

          Sähköinen hakulomake

          Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

           

          Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

          Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 14.6.2019 mennessä.

          Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto.

          Yhden korkeakoulupaikan sääntö

          Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

          Paikan vastaanottaminen

          Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 11.7.2019 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.

          Ilmoittautuminen

          Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.

          Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.

          Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.