Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma
Kirjallisuuden ja tekstianalyysin ammattilaiseksi
Tohtoriohjelmasta valmistuu kirjallisuuden, yhteiskunnan ja kulttuurin analysoinnin ammattilaisia, jotka osaavat tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Ohjelmasta valmistunut tuntee kirjallisuustieteen kentän. Hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä. Tohtori tuntee ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä.
Tyypillinen kirjallisuustieteen tohtoriohjelmasta valmistuva tohtori on laajasti sivistynyt, kriittisesti ajatteleva, kansainvälisesti verkostoitunut tutkija, joka tietää, miten teoriasta päästään käytäntöön ja toisin päin. Ohjelma on maailman huippuluokkaa erityisesti kertomuksen tutkimuksessa, ja Tampereen kirjallisuustieteilijät ovatkin kovaa valuuttaa nyt kun media, liike-elämä ja politiikka ovat yhä enemmän taistelua tarinoista.
Osoitamme tutkimuksessa ja koulutuksessa, miten teoreettinen ja analyyttinen ymmärrys kirjallisten esitysmuotojen historiasta ja erityispiirteistä antaa välineitä kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Opinnoissa keskeistä on oman väitöskirjan kirjoittaminen ja siihen liittyvien taitojen kartuttaminen. Opintojen aikana perehdytään syvällisesti oman tieteenalan erityispiirteisiin, mikä harjaannuttaa myös monitieteiseen tutkimusyhteistyöhön. Ohjelmasta valmistunut osaa toimia tiedeyhteisössä, muussa yhteiskunnassa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuustieteestä tieteenalana, ja hän tuntee oman tutkimusalueensa ajankohtaiset keskustelut. Hän hallitsee monipuolisesti kirjallisuustieteellisiä lähestymistapoja ja osaa soveltaa ja muokata oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija pystyy osallistumaan keskusteluun tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä. Opiskelija tuntee kirjallisuustieteen kentän siten, että hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä.
Opiskelija hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään. Hän tuntee tutkimusalueensa kannalta relevantit kirjalliset ilmiöt konteksteineen sekä hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan käytänteet. Hän osaa ajatella ja argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja rakentavasti ja välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä.
Tohtoriohjelman opetussuunnitelman kokonaisuudessaan pääset lukemaan opinto-oppaassa.
Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma tarjoaa mahdollisuuden jatko-opintoihin joko Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille. Suuntautuminen yleiseen kirjallisuuteen on mahdollinen kielialueesta riippumatta. Ohjelmaan ovat kelpoisia hakemaan Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden tai kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot suorittaneet opiskelijat, kirjallisuuden alan maisterit muista yliopistoista sekä kirjallisen tekstin ja kertomuksen tutkimukseen suuntautuneet jatko-opiskelijat yli tieteenalarajojen. Tarvittavista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Ohjelmassa annettava koulutus keskittyy kirjallisten ilmiöiden tutkimukseen osana taiteen ja kulttuurin kenttää, kirjallisuuden historialliseen jatkumoon sekä kotimaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden nykymuotoihin. Kirjallisuushistoriallisessa tarkastelussa painottuvat erityisesti Suomen kirjallisuuden ominaispiirteet suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kirjalliseen perinteeseen. Ohjelmassa korostuu samoin kirjallisen tekstin teoria, yleinen ja deskriptiivinen poetiikka, oppialan käsitteiden kehitys suhteessa toisiin tieteisiin sekä kirjallisuuden, kielen ja filosofian monet leikkauspinnat. Erityisen vahvasti ohjelma osallistuu kansainväliseen kertomusteoreettiseen keskusteluun, joka tuottaa metodisia välineitä muille tekstejä tutkiville aloille niin kulttuuri- kuin yhteiskuntatieteissäkin.
Tohtoriohjelman piirissä tehtävä tutkimus edustaa mainituilla alueilla kirjallisuustieteen kansallista kärkeä, tunnetaan kansainvälisesti erittäin hyvin ja tarjoaa näiltä osin ainutlaatuisen koulutusprofiilin myös toisista yliopistoista ohjelmaan hakeutuville opiskelijoille.
Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 2–3 Suomen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Tohtoriohjelman muodostavat kaksi Tampereen yliopiston kirjallisuusainetta ovat pitkällä aikavälillä saavuttaneet säännöllisesti tohtoritavoitteensa (yht. 2 tutkintoa/vuosi). Aineista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin tutkimus- ja opetustehtäviin, myös kansainvälisesti.
Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne (240 op)
Välitutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL).
Muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op koostuvat seuraavista osista:
- Tutkimusetiikka
- Tutkijaseminaari 5-10 op
- Muita tohtoriopintoja, kuten ohjaajien kanssa on sovitaan
Väitöskirja 200 op
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Aiemmin julkaistua monografiaa ei hyväksytä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja.
Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.
Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.
Lisensiaatin tutkinto
Lisensiaatin tutkinnon 140 op suorittamiseksi vaaditaan:
- lisensiaatintutkielma 100 op
- muut tutkimustyötä ja tieteellista asiantuntijuutta tukevat jatko-opinnot 40 op.
Tutkinnon rakenteen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: soc.doc.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuhenkilö on professori Sari Kivistö (sari.kivisto@tuni.fi), joka auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.
Yliopistolaissa (2009/558) 37 §:ssä määritellään kelpoisuus tieteellisen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin seuraavasti:
Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut:
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopistolaissa (37§, 558/2009) todetaan, että yliopisto voi edellyttää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamaltaan henkilöltä tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Suomessa tai ulkomailla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunnan tohtoriohjelmat harkitsevat tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa edellytetään ylemmän AMK – tutkinnon tai ulkomailla suoritetun alle 120 opintopisteen maisteritutkinnon suorittaneilta hakijoilta selvitys siitä, että he tuntevat hyvin alansa keskeiset teoreettiset käsitteet, tuntevat tieteenteoreettiset ja tutkimuseettiset lähtökohdat sekä hallitsevat alalla käytetyt tutkimusmenetelmät siinä määrin kuin väitöskirjatutkimuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää. Tämä osaaminen pitää osoittaa esittämällä selvitys suoritetuista opinnoista, jotka liittyvät em. aiheisiin. Selvityksestä pitää käydä ilmi opintojen sisältö ja laajuus. Samoin mukaan pitää liittää tiivistelmä tehdystä ylemmän AMK:n opinnäytteestä ja tieto siitä saadusta arvosanasta.
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.
Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2019 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 6 uutta opiskelijaa.
Tiedekunnan tohtorikoulutuksen ohjausryhmä arvioi jatko-opintoihin hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen mm. seuraavilla kriteereillä:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, käytettävien menetelmien ja aineistojen soveltuvuus suhteessa tutkimuskysymykseen, tutkimussuunnitelman realistisuus ja selkeys
- tutkimuksen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
- tutkimuksen käytännöllinen tai teoreettinen merkitys omalla oppialallaan
- opintosuunnitelman realistisuus
- menestyminen perustutkinto-opinnoissa
- tieteellisen tutkimustyön edellyttämät menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet
- hakijan motivaatio
- opintojen edellyttämä kielitaito
- ohjausresurssien riittävyys
Tohtorikoulutuksen ohjausryhmä voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta myös haastattelemalla hakijan. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee varmistaa häntä koskevat vaatimukset tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivuilta.
Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella.
Henkilön, joka haluaa aloittaa jatko-opinnot yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa, tulee kääntyä vähintään yksi kuukausi ennen hakuajan päättymistä tiedekunnan professorin tai tiedekunnassa muussa opetustehtävässä toimivan dosentin puoleen ja pyytää tätä ohjaajaksi sekä sopia hänen kanssaan tutkimustyön aiheesta, tutkimusmenetelmistä, toteuttamismahdollisuuksista ja muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista. Vähintään vastuuohjaajan tulee olla selvillä hakuajan päättymiseen mennessä.
Tämän jälkeen jatko-opiskelijaksi haluavan tulee:
- Hankkia opinto-oikeushakemukselle puolto vastuuohjaajalta (tai ohjaajilta mikäli kaikki ovat hakuvaiheessa tiedossa).
- Pyytää tohtoriohjelman /oppialan vastuuprofessorin allekirjoitusta opinto-oikeushakemukseen.
- Jättää opinto-oikeushakemus liitteineen sähköisen hakujärjestelmän kautta (Opintopolku) tohtorikoulutuksen ohjausryhmän arvioitavaksi.
Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit
- Ohjaajan/ohjaajien sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin allekirjoittama opinto-oikeushakemuslomake
- Tutkimussuunnitelma (enintään 6 sivua lähteineen)
- Alustava opintosuunnitelma
- Motivaatiokirje (perustelu hakemiselle, 1 sivu)
- Ulkomaalaiselta hakijalta todistus kielitaidon osoittamisesta
- Hakijan CV ja mahdollinen julkaisuluettelo
- Jäljennökset tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa (ulkomailla suoritetusta tutkinnosta virallinen käännös tutkintotodistuksesta) ja opintosuoritusten rekisteriote
- Kopio henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen muu henkilötodistus). Tätä ei tarvita, mikäli hakija on opiskellut Tampereen yliopistossa.
- Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi toimittaa rekisteriote, josta käy ilmi ulkomailla suoritetun opinnäytetyön (vastaava kuin pro gradu -tutkielma) arvosana tai ulkomaisen tutkinnon yleiset arvosanat.
- Seurantaryhmän jäsenten suostumukset (HUOM: seurantaryhmän perustaminen on vapaaehtoista).
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua lähdeluettelo mukaan lukien (Times New Roman tai vastaava, fonttikoko 11, 1.5 -riviväli). Vastuuohjaajan sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin (ja vapaaehtoisen seurantaryhmän) tulee puoltaa suunnitelman ottamista tohtorikoulutuksen ohjausryhmän käsittelyyn. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä/lisensiaatintyötä.
1. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 1 sivu, ei lähteitä)
2. Tutkimuksen nimi
Sekä suomen- että englanninkielisenä
3. Tutkimuksen tausta
Sisältää lyhyen katsauksen tutkittavaan aihealueeseen ja asemoi oman tutkimuksensa osaksi tutkimuskenttää.
4. Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)
5. Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineiston muodostamisen ja aineiston koon perustelut
Tiedonkeräämisen ja tulosten käsittelemiseen käytettävien menetelmien kuvaus
6. Tutkimuksen raportointi
Tutkimuksen muoto (monografia vai osajulkaisuihin perustuva)
Osatöiden tavoitteet ja tutkimuskysymykset
7. Tutkimuksen aikataulu
Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu sekä tutkimukseen mahdollisesti tarvittava rahoitussuunitelma
8. Eettiset näkökohdat
Kuvataan tutkimuksessa huomioitavat eettiset näkökohdat ja arvioidaan tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto
9. Kirjallisuusviitteet
Viiteluettelon tulee olla kattava ja monipuolinen
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku syksyllä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-31.10.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 16.12.2019 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostitse.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa postitse Tampereen yliopiston osoitteeseen, 33014 Tampereen yliopisto tai sähköpostitse tau@tuni.fi
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 13.1.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.