Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma
Tule opiskelemaan psykologian ja logopedian tohtoriohjelmaan!
Jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkii myös laajan näkemyksen omasta oppialastaan yleisemmin. Jatko-opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Tohtorin tutkinto mahdollistaa myös opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen. Psykologian tohtorikoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen käsitys psykologian tieteenalasta, sen kehityksestä, perusongelmista, tutkimusmenetelmistä ja psykologian yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta psykologista tietoa ja tiedon sovellutuksia. Logopedian tohtorikoulutus antaa syvällisen käsityksen logopedian tieteenalasta ja valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön ja uusien sovellutusten kehittämiseen.
Tutkimus kohdistuu suomalaisten ihmisten vuorovaikutukseen ja viestintään, erityisesti puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöihin, häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen. Koulutus antaa valmiudet soveltaa perustutkimuksen tuottamaa tietoa kuntoutustyön kehittämisessä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 21 §:ssä määritellään tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija
- perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
- perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
- saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Jatko-opintojen tavoitteena on antaa jatko-opiskelijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.
Jatko-opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys omasta tieteenalasta yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelmassa tohtorin tutkinnon voi suorittaa psykologian (PsT, PsL, FT), logopedian (FT, FL) tai vokologian (ihmisenäänen tutkimus ja harjoittaminen, FT, FL) oppialoilla.
Psykologian tohtorikoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen käsitys psykologian tieteenalasta, sen kehityksestä, perusongelmista, tutkimusmenetelmistä ja psykologian yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta psykologista tietoa. Tutkinnon suorittanut tuntee yleistä ja psykologian alan tieteenteoriaa ja pystyy luomaan uusia sovellutuksia. Lisäksi tohtorin tutkinto mahdollistaa opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen.
Tampereen yliopiston logopedian tutkimus on tällä hetkellä profiloitunut aikuisväestön puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöihin, ja perustutkimuksen tuottamaa tietoa sovelletaan kuntoutustyön kehittämisessä. Henkilöllä, joka on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon logopedian pääaineessa, on tohtoriksi valmistuttuaan syvällinen käsitys logopedian tieteenalasta ja valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Tutkimustyön avulla lisätään tietoa suomalaisten ihmisten vuorovaikutuksesta ja viestinnästä, erityisesti niiden häiriöistä, häiriöiden ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tutkinnon suorittanut tuntee yleistä ja logopedian alan tieteenteoriaa ja pystyy luomaan uusia sovellutuksia.
Puhetekniikan ja vokologian alan tutkimus kerää tietoa puheen ja puhe- sekä lauluäänen tuotosta, akustisesta rakenteesta, kuulonvaraisesta vastaanotosta, viestinnällisestä merkityksestä, kulttuurisesta ja ammatillisesta variaatiosta, sekä puheen ja äänen harjoittamisesta eri ammattien vaatimusten mukaisesti ja harjoitusmenetelmien vaikutusperusteista. Henkilö, joka on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon puhetekniikan ja vokologian alalla, on perehtynyt syvällisesti puheen ja äänen merkitykseen, äänenkäytön laajaan kulttuuriseen kirjoon, monialaiseen ja monimenetelmäiseen tieteelliseen tutkimukseen ja osaa soveltaa perehtyneisyyttään niin uutta luovaan tieteelliseen tutkimukseen kuin alan opetustehtäviin ja opetuksen kehittämiseen.
Jatko-opintojen tavoitteena on antaa jatko-opiskeijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan, että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa. Jatko-opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys omasta oppialasta yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
- suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
- osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
- laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.
Opiskelija ja tutkimustyön vastuuohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen.
Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi. Tavoitteena on valmistuminen viidessä vuodessa.
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelman rakenne (240 op)
Välitutkintona voi suorittaa psykologian lisensiaatin tutkinnon (PsL)
Psykologian ja logopedian tohtorikoulutusohjelman opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista.
- Yhteiset jatkokoulutusopinnot (20-30 op)
- Oman tieteenalan ja tutkimuskohteen laaja ja syvällinen tuntemus (30-40 op)
- Väitöskirja (180 op)
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.
Tutkinnon rakenteeseen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.
Väitöskirja
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografiaväitöskirja tai ns. osajulkaisuväitöskirja. Osajulkaisuväitöskirja on samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja. Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.
Osajulkaisuväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja.
Monografiaväitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakumenettelystä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: soc.doc.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuprofessori on professori Jari Hietanen (jari.hietanen@tuni.fi).
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma
Tohtorihaku, lokakuu 2019
1.-31.10.2019
Yliopistolaissa (2009/558) 37 §:ssä määritellään kelpoisuus tieteellisen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin seuraavasti:
Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut:
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopistolaissa (37§, 558/2009) todetaan, että yliopisto voi edellyttää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamaltaan henkilöltä tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Suomessa tai ulkomailla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunnan tohtoriohjelmat harkitsevat tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa edellytetään ylemmän AMK – tutkinnon tai ulkomailla suoritetun alle 120 opintopisteen maisteritutkinnon suorittaneilta hakijoilta selvitys siitä, että he tuntevat hyvin alansa keskeiset teoreettiset käsitteet, tuntevat tieteenteoreettiset ja tutkimuseettiset lähtökohdat sekä hallitsevat alalla käytetyt tutkimusmenetelmät siinä määrin kuin väitöskirjatutkimuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää. Tämä osaaminen pitää osoittaa esittämällä selvitys suoritetuista opinnoista, jotka liittyvät em. aiheisiin. Selvityksestä pitää käydä ilmi opintojen sisältö ja laajuus. Samoin mukaan pitää liittää tiivistelmä tehdystä ylemmän AMK:n opinnäytteestä ja tieto siitä saadusta arvosanasta.
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2019 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 4-6 uutta opiskelijaa.
Tiedekunnan tohtorikoulutuksen ohjausryhmä arvioi jatko-opintoihin hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen mm. seuraavilla kriteereillä:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, käytettävien menetelmien ja aineistojen soveltuvuus suhteessa tutkimuskysymykseen, tutkimussuunnitelman realistisuus ja selkeys
- tutkimuksen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
- tutkimuksen käytännöllinen tai teoreettinen merkitys omalla oppialallaan
- opintosuunnitelman realistisuus
- menestyminen perustutkinto-opinnoissa
- tieteellisen tutkimustyön edellyttämät menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet
- hakijan motivaatio
- opintojen edellyttämä kielitaito
- ohjausresurssien riittävyys
Tohtorikoulutuksen ohjausryhmä voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta myös haastattelemalla hakijan. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee varmistaa häntä koskevat vaatimukset tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivuilta.
Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella.
Henkilön, joka haluaa aloittaa jatko-opinnot yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa, tulee kääntyä vähintään yksi kuukausi ennen hakuajan päättymistä tiedekunnan professorin tai tiedekunnassa muussa opetustehtävässä toimivan dosentin puoleen ja pyytää tätä ohjaajaksi sekä sopia hänen kanssaan tutkimustyön aiheesta, tutkimusmenetelmistä, toteuttamismahdollisuuksista ja muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista. Vähintään vastuuohjaajan tulee olla selvillä hakuajan päättymiseen mennessä.
Tämän jälkeen jatko-opiskelijaksi haluavan tulee:
- Hankkia opinto-oikeushakemukselle puolto vastuuohjaajalta (tai ohjaajilta mikäli kaikki ovat hakuvaiheessa tiedossa).
- Pyytää tohtoriohjelman /oppialan vastuuprofessorin allekirjoitusta opinto-oikeushakemukseen.
- Jättää opinto-oikeushakemus liitteineen sähköisen hakujärjestelmän kautta (Opintopolku) tohtorikoulutuksen ohjausryhmän arvioitavaksi.
Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit
- Ohjaajan/ohjaajien sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin allekirjoittama opinto-oikeushakemuslomake
- Tutkimussuunnitelma (enintään 6 sivua lähteineen)
- Alustava opintosuunnitelma
- Motivaatiokirje (perustelu hakemiselle, 1 sivu)
- Ulkomaalaiselta hakijalta todistus kielitaidon osoittamisesta
- Hakijan CV ja mahdollinen julkaisuluettelo
- Jäljennökset tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa (ulkomailla suoritetusta tutkinnosta virallinen käännös tutkintotodistuksesta) ja opintosuoritusten rekisteriote
- Kopio henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen muu henkilötodistus). Tätä ei tarvita, mikäli hakija on opiskellut Tampereen yliopistossa.
- Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi toimittaa rekisteriote, josta käy ilmi ulkomailla suoritetun opinnäytetyön (vastaava kuin pro gradu -tutkielma) arvosana tai ulkomaisen tutkinnon yleiset arvosanat.
- Seurantaryhmän jäsenten suostumukset (HUOM: seurantaryhmän perustaminen on vapaaehtoista).
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua lähdeluettelo mukaan lukien (Times New Roman tai vastaava, fonttikoko 11, 1.5 -riviväli). Vastuuohjaajan sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin (ja vapaaehtoisen seurantaryhmän) tulee puoltaa suunnitelman ottamista tohtorikoulutuksen ohjausryhmän käsittelyyn. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä/lisensiaatintyötä.
1. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 1 sivu, ei lähteitä)
2. Tutkimuksen nimi
Sekä suomen- että englanninkielisenä
3. Tutkimuksen tausta
Sisältää lyhyen katsauksen tutkittavaan aihealueeseen ja asemoi oman tutkimuksensa osaksi tutkimuskenttää.
4. Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)
5. Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineiston muodostamisen ja aineiston koon perustelut
Tiedonkeräämisen ja tulosten käsittelemiseen käytettävien menetelmien kuvaus
6. Tutkimuksen raportointi
Tutkimuksen muoto (monografia vai osajulkaisuihin perustuva)
Osatöiden tavoitteet ja tutkimuskysymykset
7. Tutkimuksen aikataulu
Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu sekä tutkimukseen mahdollisesti tarvittava rahoitussuunitelma
8. Eettiset näkökohdat
Kuvataan tutkimuksessa huomioitavat eettiset näkökohdat ja arvioidaan tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto
9. Kirjallisuusviitteet
Viiteluettelon tulee olla kattava ja monipuolinen
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku syksyllä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-31.10.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 16.12.2019 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostitse.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa postitse Tampereen yliopiston osoitteeseen, 33014 Tampereen yliopisto tai sähköpostitse tau@tuni.fi
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 13.1.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.