Psykologia

Tutkimus kohdistuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeän informaation havaitsemiseen ja sen hermostolliseen perustaan. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti ihmiskasvojen sekä sosiaalisen käyttäytymisen havaitseminen. 

Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, kuinka toisesta ihmisestä välittyvä informaatio (esimerkiksi kasvonilmeet, katseen suunta, kehon asennot ja tulkitut intentiot) vaikuttavat havaitsijan tarkkaavaisuuteen, emootioihin ja motivaatioon ja toisaalta kuinka tarkkaavaisuus, emootiot ja motivaatio muokkaavat sosiaalisen informaation havaitsemista. Näiden prosessien toimintaa tutkitaan aikuisilla ja eri kehitysvaiheessa olevilla lapsilla. Toisten ihmisten havaitsemisen ohella tutkimusta tehdään myös siitä, millaisia vaikutuksia sosiaaliset robotit saavat aikaan ihmisissä.

Tutkimuksen kohteena on myös se, kuinka neurobiologiset kehityshäiriöt  (esim. autismikirjon häiriö), biologiset kehitystekijät (esim. unen laatu), mielenterveyden ongelmat, kasvuympäristö ja elämäntilanteen muutokset (esim. raskaus, lapsen saaminen tai yksinäisyys) vaikuttavat sosiaalisen informaation havaitsemiseen ja emotionaaliseen itsesäätelyyn. 

Tutkimuksen painopiste on Human Information Processing -laboratoriossa tehtävässä perustutkimuksessa. Osa tutkimuksesta tähtää myös sosiaalisten haittojen diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen. Tutkimusmenetelminä käytämme fysiologisia rekisteröintejä (mm. EEG eli aivojen sähköisen toiminnan rekisteröinti, ihon sähkönjohtavuuden mittaus, sydämen sykkeen mittaus), aivokuvantamista (fMRI eli toiminnallinen magneettikuvaus), silmänliikkeiden mittausta, suoriutumista (mm. reaktioaika) erilaisissa tietokonetehtävissä ja käyttäytymisen havainnointia (esim. vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen arviointi).

Väitöskirjatutkimuksia ohjaavat seuraavat henkilöt (suluissa mainituista aihepiireistä). Heihin voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä.

• Terhi Helminen (autismikirjon häiriö, lukivaikeus, sosiaalinen havaitsemisen kehitys, psykofysiologia)
• Jari Hietanen (emootiot, kasvonilmeet, katseen suunta, psykofysiologia, sosiaalinen kognitio)
• Anneli Kylliäinen (autismikirjon häiriö, sosiaalisen havaitsemisen kehitys, psykofysiologia)
• Mikko Peltola (psykofysiologia, emootiot, kasvonilmeet, tunne-elämän kehitys)
• Heini Saarimäki (emootiot, interoseptio, vuorovaikutus, fMRI)

Tutustu tutkimukseen

Human Information Processing -laboratorio
Transparent-projekti
Autismi ja katse -projekti
Tunteet läpi elämän -projekti

Kehityspsykologinen tutkimus tuottaa uutta tietoa niin yksilön tyypillisestä kuin epätyypillisestä kehityksestä huomioiden laaja-alaisesti sekä yksilöön, ympäristöön että niiden vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Kehityspsykologista tutkimusta tehdään useissa eri tutkimusryhmissä.

Laajojen kansallisten pitkittäistutkimusten ja kansainvälisten konsortiotutkimusten kautta yksilön kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan raskauden ajalta aina nuoreen aikuisuuteen asti. Tarkastelun kohteena on niin yksilölliset psykologiset ja biologiset tekijät (esim. temperamentti, uni, tunteiden säätely) kuin vanhemmuuteen ja vanhemman mielenterveyteen, perheeseen että laajempiin sosiaalisiin verkostoihin liittyvät ympäristötekijät. Tutkimuksissa tarkastellaan yhteyksiä yksilön sosioemotionaaliseen, kognitiiviseen ja mielenterveyden kehitykseen eri ikävaiheissa. Kehitykseen liittyviä riski- ja resilienssitekijöitä pyritään tunnistamaan hyödyntämällä sekä tavanomaisia että kliinisiä korkean riskin kohortteja (esim. ennenaikanen syntymä, autismikirjon perheet, maahanmuuttaja- ja koulukotinuoret, sosiaalisesta ahdistuneisuudesta kärsivät nuoret).

Yksilön tyypillistä ja epätyypillistä kehitystä tutkitaan myös moninaisissa laboratorioasetelmissa (mm. psykofysiologinen mittaaminen, kokeelliset asetelmat, observointi). Näissä tutkimuksen kohteena on erityisesti vuorovaikutuksen kannalta tärkeiden kasvonilmeiden ja katsekontaktin havaitseminen ja sen hermostolliset mekanismit sekä varhaisen vuorovaikutuksen eri vuorovaikutusmuotojen (kehon asento ja liike, kosketus, ääni, katse) tunnistaminen. Lisäksi tarkastellaan varhaisen sosiaalisen havaitsemisen ja tiedonkäsittelyn merkitystä mm. empatialle, kiintymyssuhteelle ja käytösongelmille sekä autismikirjolle.

Tutkimuksissa tarkastellaan myös universaalien, preventiivisten ja fokusoitujen ohjelmien ja hoitojen merkitystä. Kohderyhminä näissä tutkimuksissa on mm. maahanmuuttajanuoret, sekä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät nuoret.

Väitöskirjatutkimuksia ohjaavat seuraavat henkilöt (suluissa mainituista aihepiireistä). Heihin voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä.

• Kati Heinonen-Tuomaala (emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys, raskausaika, varhaislapsuus, pitkittäistutkimus, ennenaikaisuus, d-vitamiini, microbiomia)
• Mikko Peltola (emotionaalinen kehitys, vanhemmuus, psykofysiologia, kiintymyssuhde, empatia)
• Anneli Kylliäinen (unen merkitys kehityksessä, itsesäätelyn ja sosiaalisen havaitsemisen kehitys)
• Mervi Vänskä (emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys, raskausaika, varhainen vuorovaikutus, nuoruusikä, pitkittäistutkimus)
• Jallu Lindblom (tunteiden säätely, kognitiiviset ja emotionaaliset prosessit, perhesuhteet, kiintymyssuhteet, päiväkirjamenetelmät, pitkittäistutkimus)
• Terhi Helminen (autismikirjon häiriö, lukivaikeus, sosiaalinen havaitsemisen kehitys, psykofysiologia)
• Klaus Ranta (nuoret, sosiaalinen ahdistuneisuus, ks. kliininen psykologia)
• Elina Vierikko
• Heini Saarimäki (tunteiden havaitsemisen ja kokemisen kehitys, fMRI)

Tutustu tutkimukseen

Empatian varhaiskehitys
TransParent -tutkimus
Lapsen uni ja terveys (CHILD-SLEEP)
Tunteet läpi elämän -projekti
Lasten d-vitamiini tutkimus
HELMi suolistobakteeritutkimus
Recap preterm
Yhteispeli

Työpsykologinen tutkimus keskittyy työhyvinvoinnin eri osatekijöiden tutkimiseen työ- ja organisaatiopsykologisessa viitekehyksessä. Teemme tutkimusta, joka on ajan hermolla ja koskettaa yhteiskunnassa ja työelämässä vallalla olevia trendejä. Kestosuosikkina on ollut työstressin tutkimus, jonka puitteissa tutkimme työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja terveyteen ottamalla huomioon myös työelämän ja yhteiskunnan muutokset työstressin taustalla.

Viime vuosina työn kuormitustekijöinä on tutkimuksissamme tarkasteltu mm. työn intensiivistymistä, työn turhakkeita, työn epävarmuutta ja työaikaa. Lisäksi tutkimme sitä, miten ja millaiset voimavarat ja organisaation keinot auttavat työntekijöitä ja kuormittavissa työtilanteissa. Vuosien varrella tästä näkökulmasta on tarkasteltu mm. palautumista mukaan lukien uni, työn tuunaamista, itsesäätelystrategioita sekä stressinhallintakeinoja sekä persoonallisuuden ominaisuuksia.

Yksi tutkimuslinja on työn ja perheen/muun elämän välinen vuorovaikutus, jota olemme tutkineet sekä yksilöiden, organisaatioiden ja perheiden näkökulmista.

Teemme tutkimusyhteistyötä oppiaineen ympäristöpsykologien kanssa. Menetelmällisesti pyrimme tekemään korkealaatuista tutkimusta, ja usein hyödynnämme pitkittäisaineistoja ja/tai interventioasetelmia sekä objektiivisia menetelmiä. Tutkimme laajasti eri ammattialoja ja organisaatioita. Teemme aktiivisesti tutkimusyhteistyötä kotimaassa esim. Työterveyslaitoksen ja muiden suomalaisten yliopistojen kanssa sekä useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkimuksiemme päärahoittajia ovat olleet Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja EU.

Väitöskirjatutkimuksia ohjaavat seuraavat henkilöt (suluissa mainituista aihepiireistä). Heihin voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä. 

• Saija Mauno (työhyvinvointi, työmotivaatio, työn vaatimukset ja voimavarat, työelämän muutokset, työn ja perheen vuorovaikutus, pitkittäistutkimukset) 
• Sampsa Puttonen (työstressi, hallintakeinot, työaika, palautuminen, terveys, kenttätutkimukset, yksilö- ja työyhteisö interventiot, kohorttitutkimukset)

Ympäristöpsykologisessa tutkimuksessa on keskitytty osoittamaan, että ihminen käyttää fyysistä ympäristöä, erityisesti mielipaikkoja, psyykkisen itsesäätelynsä tukena. Tämä tarkoittaa luonto- ja kaupunkiympäristöjen kytkeytymistä minäkokemuksen, tunteiden ja stressin säätelyn osaksi. Hyvinvoinnin kannalta tutkitaan erityisesti fyysisen ympäristön yhteyksiä mielialaan, elpymiseen ja elinvoimaisuuteen sekä työkuormituksesta palautumiseen käyttäen psykologisia ja fysiologisia mittauksia. Alueella selvitetään myös kokeellisesti ympäristöjen ja luontoäänien vaikutuksia emotionaalis-kognitiivisiin perusprosesseihin kuten tunteiden viriämiseen ja keskittymiskykyyn.

Väitöskirjatutkimuksia ohjaa professori Kalevi Korpela. Häneen voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tutustu tutkimukseen

Ympäristöpsykologian tutkimusryhmä EnviWell
Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilailla: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Neuropsykologian alan tutkimus kohdistuu lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykologisiin häiriöihin ja neurologisen kehityksen erityisvaikeuksiin.

Keskeisiä tutkimusalueita ovat kognitiiviset oirekuvat ja niissä tapahtuvat muutokset henkilöillä, joilla on neurologinen sairaus (mm. aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, epilepsia), tarkkaavuus- tai autismikirjon häiriö, unihäiriö tai tyypin II diabetes. Tutkimuksella pyritään selvittämään esimerkiksi kognitiivisten oireiden vaikutuksia sosiaaliseen toimintakykyyn, elämänlaatuun sekä opiskelu- ja työkykyyn. Tutkimuskysymysten selvittäminen edellyttää tyypillisesti pitkäaikaisseurantaa.

Merkittävänä tavoitteena on kehittää neuropsykologian alan arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Neuropsykologista kuntoutusta tutkitaan esimerkiksi arvioimalla lasten ja nuoren tarkkaavuutta ja sosiaalista toimintakykyä kehittävän ryhmäkuntoutuksen tuloksellisuutta.

Väitöskirjatutkimuksia ohjaavat seuraavat henkilöt (suluissa mainituista aihepiireistä). Heihin voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä.

• Mervi Jehkonen (aikuisneuropsykologia)
• Anneli Kylliäinen (kehitysneuropsykologia)
• Terhi Helminen (kehitysneuropsykologia)

Tutustu tutkimukseen

Psykologian opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE

Kliinisen psykologian tutkimusalueen alle liittyvät psykoterapian ja psykososiaalisten interventioiden, mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden sekä terveyden psykologinen 
tutkimus.

Psykoterapian ja psykososiaalisten interventioiden tutkimus kohdistuu mm. psykoterapioiden ja muiden psykologisiin ongelmiin ja häiriöihin suunnattujen psykologisten interventioiden tuloksellisuuteen sekä niihin yhdistyvien prosessi-, ja liitännäistekijöiden arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tutkitaan psykoterapiamenetelmien kannalta relevantteja tekijöitä, esimerkiksi yksilöiden ajattelussa, toiminnassa tai sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimme myös interventioiden toimivuutta palveluissa. Tutkimus painottuu kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin. Psykoterapian tutkimus kattaa myös opiskelijoiden työnohjauksen ja terapiaopetuksen tutkimusta.

Mielenterveyden tutkimus käsittää erilaisten mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden sekä niiden liitännäisilmiöiden, riskitekijöiden ja niiltä suojaavien tekijöiden psykologisen tutkimuksen. Esimerkkejä tästä tutkimusalueesta ovat mm. eri ikäisten yksilöiden kliiniseen ahdistuneisuuteen tai masennukseen liittyvien tekijöiden ja seurannaisvaikutusten arviointi kliinisissä aineistoissa ja väestöaineistoissa.

Terveyden psykologisessa tutkimuksessa selvitetään erityisesti, miten erilaiset, laajasti elämänlaatuun vaikuttavat ongelmat, häiriöt ja fyysiset sairaudet vaikuttavat ihmisten reaktiotapoihin, elintapoihin, elämäntilanteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin ja päinvastoin. Tutkimus kattaa tätä tutkimusaluetta mm. psykofysiologian, interventioiden ja käyttäytymislääketieteen näkökulmista.

Väitöskirjatutkimuksia ohjaavat seuraavat henkilöt (suluissa mainituista aihepiireistä). Heihin voi ottaa yhteyttä ohjauksen saamiseen liittyvissä kysymyksissä.

• Klaus Ranta (psykoterapia, ahdistuneisuushäiriöt, ahdistuneisuuden ja masennuksen interventiotutkimus, ahdistuneisuushäiriöiden kliininen ja väestötutkimus)
• Martti T. Tuomisto (psykoterapian työnohjauksen ja arviointityön ohjaus, terveyspsykologia)

Tutustu tutkimukseen

Psykoterapia ja ahdistuneisuus -tutkimusryhmä