Psykologian koulutus
Kouluttaudu ihmismielen ja toiminnan asiantuntijaksi
Psykologian tutkinto-ohjelma kouluttaa psykologeja, laaja-alaisia asiantuntijoita julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin. Psykologiassa tutkitaan ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Psykologista tietoa sovelletaan myös yhteiskunta- ja kasvatustieteissä sekä lisääntyvästi teknisissä tieteissä.
Psykologian opetus kattaa seuraavat alueet:
- kehitys- ja persoonallisuuspsykologia
- terveyden ja mielenterveyden psykologia
- kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia
- työ- ja organisaatiopsykologia
- psykologian tutkimusmenetelmät.
Psykologian opiskelu edellyttää teoreettisen tiedon ja tilastomatemaattisten menetelmien omaksumista. Ryhmätyöskentelyssä ja ammatillisissa opinnoissa tarvitaan sosiaalisia taitoja.
Psykologian ammatillisia valmiuksia opiskellaan pääasiassa maisteriopinnoissa. Niihin kuuluu myös viiden kuukauden ammatillinen harjoittelu jollakin psykologian sovellusalalla.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologi-nimikettä. Psykologeista valtaosa työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa: terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Yhä useampi työskentelee myös yksityisellä sektorilla esim. työterveyspsykologeina tai konsultteina. Psykologien työllisyystilanne on erittäin hyvä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Psykologian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- tuntee psykologian eri osa-alueiden keskeiset teoriat, käsitteet ja alan sovellukset
- osaa soveltaa psykologian perustutkimusmenetelmiä käytäntöön
- osaa käyttää ammatillisen keskustelun perusperiaatteita käytännössä
Psykologian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa itsenäisesti uutta psykologista tietoa ja soveltaa sitä. Lisäksi opiskelija osaa toimia työelämässä psykologisen tiedon soveltajana eri sovellusaloilla. Psykologian maisterin tutkinto antaa jatkokoulutuskelpoisuuden ammatillisen erikoistumistutkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen.
Suoritettuaan psykologian kandidaatin tutkinnon voi psykologian koulutukseen valittu halutessaan suorittaa psykologian maisterin tutkinnon asemasta filosofian maisterin tutkinnon psykologian tutkinto-ohjelmassa. Psykologian opintoja tutkinnossa on 85 op ja valinnaisia opintoja (esim. pedagogiset opinnot) 35 op. Filosofian maisterin tutkinto ei tuota pätevyyttä psykologin ammattiin. Tutkinnon suorittaneet voivat toimia tutkijoina, opettajina ja muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
Psykologian tutkinto-ohjelma kouluttaa psykologeja, laaja-alaisia asiantuntijoita julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin. Psykologiassa tutkitaan ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Koska psyykkinen toiminta yhdistyy sosiaalisiin, biologisiin ja fyysisiin ilmiöihin, on psykologialla yhtymäkohtia useisiin eri tieteenaloihin. Psykologista tietoa myös sovelletaan yhteiskunta- ja kasvatustieteissä sekä lisääntyvästi teknisissä tieteissä. Psykologian opetus kattaa seuraavat alueet: 1) kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, 2) terveyden ja mielenterveyden psykologia, 3) kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia, 4) työ- ja organisaatiopsykologia ja 5) psykologian tutkimusmenetelmät.
Psykologian opiskelussa perehdytään psykologian teorioihin ja tutkimukseen sekä psykologian sovelluksiin ja ammattikäytäntöön. Opiskeluun sisältyy luentoja, harjoituksia, itsenäisesti suoritettavia tutkimustehtäviä ja kirjallisuuden lukemista. Opiskelu edellyttää teoreettisen tiedon ja tilastomatemaattisten menetelmien omaksumista. Ryhmätyöskentelyssä ja ammatillisissa opinnoissa tarvitaan sosiaalisia taitoja. Psykologian ammatillisia valmiuksia opiskellaan pääasiassa maisteriopinnoissa. Niihin kuuluu myös viiden kuukauden ammatillinen harjoittelu jollakin psykologian sovellusalalla.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologi-nimikettä. Psykologeista valtaosa työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa: terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Yhä useampi työskentelee myös yksityisellä sektorilla esim. työterveyspsykologeina tai konsultteina. Psykologien työllisyystilanne on erittäin hyvä.
Psykologian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
• Psykologian kandidaatin tutkinto, PsK, 180 op
• Psykologian maisterin tutkinto, PsM, 150 op
• Filosofian maisterin tutkinto, FM, 120 op
Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksi ja puoli (PsM) tai kaksi vuotta (FM) kestäviin maisteriopintoihin.
Kandidaatin tutkinto koostuu psykologian perus- ja aineopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista.
Maisterin tutkinto koostuu psykologian syventävistä opinnoista (sis. PsM-tutkinnossa harjoittelun 30 op) ja valinnaisista opinnoista.
Psykologian kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):
• vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
• ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
• tieteellinen kirjoittaminen 3 op
• asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
• valinnainen opintojakso 2 op
Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin on sisällytettävä ainakin yksi opetussuunnitelman mukainen vähintään 20 op laajuinen opintokokonaisuus, joka voi olla jokin oman tiedekunnan eri teema-alueista tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista opinnoista (joko omasta tai muusta tiedekunnasta).
Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Psykologian kandidaatin tutkinnon suorittaminen tuottaa kelpoisuuden sellaisten tehtävien ja virkojen hoitamiseen, joiden haltijalta edellytetään alemman korkeakoulututkinnon suorittamista. Tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psykologina, mutta se tuottaa kelpoisuuden psykologian maisterin tutkinnon suorittamiseen, joka tuottaa oikeuden harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittaminen tuottaa kelpoisuuden sellaisten tehtävien ja virkojen hoitamiseen, joiden haltijalta edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologin ammattinimikettä (L559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa jatkokoulutuskelpoisuuden ammatillisen erikoistumistutkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Ammatillinen erikoistuminen voi tapahtua kehitys- ja kasvatuspsykologiassa, neuropsykologiassa, psykoterapiassa, terveyspsykologiassa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittaneet toimivat psykologin tehtävissä julkisella ja yksityisellä sektoreilla, sekä ammatinharjoittajina. Työpaikkoja ovat esim. perheneuvolat, mielenterveystoimistot, sairaaloiden psykiatriset yksiköt, terveyskeskukset, koulut ja TE-toimistot. Yksityisellä sektorilla psykologit toimivat esim. asiantuntijoina työhyvinvoinnin, rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä.
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä.
Perusopinnoista alkaen opiskelijoilta edellytetään englanninkielisen kurssikirjallisuuden hallintaa. Oppimateriaalina käytetään myös kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita. Valinnaisissa opinnoissa on kokonaisuuksia, joita on mahdollista suorittaa englannin kielellä. Opiskelijoita kannustetaan myös hakeutumaan kansainväliseen vaihtoon.
Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymiskokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Psykologian maisterin tutkinto antaa ensisijaisesti kelpoisuuden suorittaa psykologian lisensiaatin (PsL) ja tohtorin tutkinnon (PsT).
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Huom! Yhteishaun hakukohteen valintaperusteet ovat muuttuneet koronavirustilanteen vuoksi 30.4.2020. Löydät uudet valintaperusteet alta kohdasta ”Hae yhteishaussa”. Opintopolku.fi:ssä näkyvillä ovat vain vanhat valintaperusteet.
Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen kevään 2020 toinen yhteishaku
Kevään 2020 toisen yhteishaun hakuaika 18.3.-1.4.2020 klo 15.00
- Valinta ylioppilastutkintotodistuksen, ainereaalin tai valintakokeen perusteella
-
Huom! Koronavirustilanteen vuoksi muuttuneet uudet valintaperusteet julkaistu 30.4.2020
Opiskelijaksi psykologian yhteisvalinnassa voi tulla hyväksytyksi hakija, joka on suorittanut:
1) suomalaisen ylioppilastutkinnon
2) International baccalaureate (IB) -, European Baccalaureate (EB) -, Reifeprüfung (Rp)/Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon tai Cambridge Advanced International Certificate of Education (AICE) -tutkinnon
3) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
5) korkeakoulututkinnon
6) tai jolle on myönnetty oikeus suorittaa yliopistotutkinto
Yhteishaussa alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voidaan hyväksyä opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan yleisiä kelpoisuusehtoja. Tällaisessa tapauksessa hakijan tulee hakea yliopistolta lupaa osallistua opiskelijavalintaan ja mahdollisiin valintakokeisiin. Tämä ns. erivapaushakemus toimitetaan yliopiston hakijapalveluihin viimeistään hakuajan päättymiseen mennessä.
Hakijan on osoitettava kielitaitonsa suomen tai ruotsin kielessä sen mukaan, mihin yliopistoon hän hakee. Helsingin yliopistoon hakevan on osoitettava kielitaitonsa suomen tai ruotsin kielessä. Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen tai Turun yliopistoon hakevan on osoitettava kielitaitonsa suomen kielessä. Kielitaitoa ei voi osoittaa valintakokeella.
Suomen kielen taidon voi osoittaa seuraavilla tavoilla:
• Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä (mikäli päättötodistuksessa äidinkieli hyväksytyllä arvosanalla) TAI
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A) TAI
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M) TAI
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E) TAI
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe suoritettu arvosanalla laudatur (L)
• IB-tutkinnossa
- A-tason suomi (literature / language and literature / literature and performance) suoritettuna
- vähintään arvosanalla 2 TAI
- IB-tutkinnon todistuksessa B-tason suomi suoritettuna vähintään arvosanalla 5
- Ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-suomi suoritettu vähintään arvosanalla 2 TAI A2-suomi vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa
- Suomi L1-kielenä suoritettu hyväksytysti (vähintään arvosana 4) TAI
- Suomi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 7
• RP- tai DIA-tutkinto Helsingin saksalaisessa koulussa
- Suomi äidinkielenä –kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4) TAI
- Suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8 TAI
- Suomi äidinkielenä –suullinen koe vähintään arvosanalla 8
• Kulkuri-etäkoulun perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu
• Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suoritettu tasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)
• Valtionhallinnon suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu arvosanalla hyvä
• Korkeakoulututkinto/-opinnot:
- Hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi
- Hakija on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön suomeksi
- Hakija on tehnyt korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi
- Hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon suomen kieli (tai vastaava) pääaineena
- Hakija on suorittanut suomen kielessä vähintään 60op/35 ov opinnot
- Hakija on suorittanut korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä
Psykologian koulutukseen valitaan korkeakoulujen yhteishaussa 40 opiskelijaa. Aloituspaikoista 21 on varattu ensikertalaisille.
Katso lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille
Aloituspaikkamäärät päivitetty 2.7.2020.
Psykologian yhteisvalinnassa mukana oleviin hakukohteisiin valitaan poikkeustilanteessa uusia opiskelijoita kolmella eri valintatavalla:
- Todistusvalinnassa
- Psykologian ainereaalin arvosanan perusteella
- AMK-valintakokeen ja etäyhteydellä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella
|
VALINTATAPA |
ALOITUSPAIKAT |
JOISTA ENSIKERTALAISILLE |
|
TODISTUSVALINTA |
26 |
17 |
|
PSYKOLOGIAN AINEREAALIVALINTA |
7 |
4 |
|
AMK-VALINTAKOE JA SUULLINEN VALINTAKOE |
7 |
Ei ensikertalaisten kiintiötä. |
|
YHTEENSÄ |
40 100% |
21 |
Hakija on ensikertalainen, jos hän ei ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, millä valintatavalla hän hakee. Hakija huomioidaan niissä valintatavoissa, joihin hänen koulutustaustansa soveltuu.
Mikäli todistusvalinnan perusteella hyväksyttäville varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää ensisijaisesti psykologian ainereaalin perusteella hyväksyttävillä hakijoilla ja toissijaisesti AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttävillä hakijoilla. Mikäli psykologian ainereaalin perusteella hyväksyttäville hakijoille varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää ensisijaisesti todistuspisteiden perusteella hyväksyttävillä hakijoilla ja toissijaisesti AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttävillä hakijoilla. Mikäli AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttäville hakijoille varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää ensisijaisesti todistuspisteiden perusteella hyväksyttävillä hakijoilla ja toissijaisesti psykologian ainereaalin perusteella hyväksyttävillä hakijoilla.
Mikäli ensikertalaisille hakijoille varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää muilla hakijoilla. Jos opiskelupaikkaa ei ole varattu ensikertalaiselle hakijalle, opiskelupaikkaan voidaan valita niin ensikertalainen hakija kuin muukin hakija.
1. Valintatapa: Todistusvalinta
Todistusvalinnassa valitaan 26 uutta opiskelijaa todistuspisteiden perusteella. Hakija on mukana todistusvalinnassa, jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, IB- tai EB-tutkinnon tai Helsingin saksalaisen koulun lukion RP-/DIA-tutkinnon.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne viimeistään keväällä 2020 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavat, joiden tiedot ovat ylioppilastutkintorekisterissä 12.5.2020. Yliopistot eivät vastaa lukiosta johtuvista suoritustietojen myöhästymisistä. Yhteishaun aikataulun mukaan todistusvalinnan tuloksista ilmoitetaan hakijoille viimeistään 27.5.2020.
IB-, EB- ja DIA-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta todistusvalintapisteet lasketaan ennakkoarvioiden perusteella (predicted grades arvosanat yhteispisteineen). Todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hänet valita opiskelijaksi asetetun todistusvalinnan aloituspaikkojen määrän yli. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan. Hakijan on toimitettava liitteet valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. Vuonna 2020 suoritettavien IB-tutkintojen osalta huomioidaan tutkintotodistukseen IB:n poikkeustilalinjausten mukaisesti kirjatut arvosanat: https://ibo.org/news/news-about-the-ib/covid-19-coronavirus-updates/#information-for-universities.
Jos hakija tulee todistusvalinnassa hyväksytyksi jollekin alemmalle hakutoiveelleen, voi hän todistusvalinnan varasijasijoittelussa tai hakukohteen muilla valintatavoilla tulla vielä hyväksytyksi ylemmälle hakutoiveelleen.
2. Valintatapa: Valinta psykologian ainereaalin perusteella
Psykologian ainereaalin arvosanan perusteella valitaan 7 uutta opiskelijaa. Valinta psykologian ainereaalin perusteella toteutetaan todistusvalinnan jälkeen. Huomioiduksi tulevat kaikki ne ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon vuonna 2006 tai sen jälkeen sekä kaikki ne ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet psykologian ainereaalin tai EB/IB/RP/DIA-tutkinnon psykologian oppiaineen kokeen. Todistusvalinnassa jo valituksi tulleet hakijat eivät enää tule huomioiduksi tässä valinnan vaiheessa, mikäli heidät on jo hyväksytty ylimmälle hakutoiveelleen.
Hakijan mahdollisuus tulla huomioiduksi toisessa valintatavassa todennetaan samalla aikataululla ja samoilla liitteillä, jotka hakijalta on pyydetty todistusvalintaa varten.
3. Valintatapa: Valinta AMK-valintakokeen ja suullisen valintakokeen perusteella
Valintakoevalinnassa valitaan 7 uutta opiskelijaa kaksivaiheisesti AMK-valintakoesuorituksen ja suullisen valintakokeen perusteella. Tässä valintatavassa huomioidaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Ensikertalaisille ei ole 3. valintatavassa varattu erillistä kiintiötä. Aiemmissa valinnan vaiheissa hyväksytyksi tulleet hakijat eivät tule enää huomioiduiksi, mikäli heidät on jo hyväksytty ylimmälle hakutoiveelleen.
Todistusvalinnan pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuspisteiden maksimimäärä on 157,90 pistettä. Todistusvalinnassa huomioiduksi tullakseen on saatava vähintään 70 pistettä. Todistusvalintaan ei ole asetettu erillisiä kynnysehtoja.
Todistuspisteitä voi saada viidestä aineesta:
- äidinkieli
- psykologia
- matematiikka (pitkä tai lyhyt)
- yksi ainereaali
- yksi kieli
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Jos hakija on korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja tai suorittanut uusia kokeita, otetaan ne huomioon ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden laskennassa. Vanhamuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.
Pisteitä ylioppilastutkinnosta annetaan seuraavasti:
|
AINE |
L |
E |
M |
C |
B |
A |
|
Kaikilta huomioidaan |
||||||
|
Äidinkieli* |
33,0 |
27,5 |
22,0 |
16,5 |
11,0 |
5,5 |
|
Ainereaalina tehty psykologia |
34,0 |
28,3 |
22,7 |
17,0 |
11,3 |
5,7 |
|
Matematiikka (pitkä tai lyhyt) |
||||||
|
Pitkä matematiikka |
36,1 |
30,0 |
24,0 |
18,0 |
12,0 |
6,0 |
|
Lyhyt matematiikka |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
Ainereaali (enintään yksi) |
|
|
|
|
|
|
|
Fysiikka |
26,5 |
22,0 |
17,6 |
13,2 |
8,8 |
4,4 |
|
Historia |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
Biologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Kemia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Filosofia |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Maantiede |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Yhteiskuntaoppi |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Terveystieto |
17,3 |
14,4 |
11,5 |
8,7 |
5,8 |
2,9 |
|
Muut reaaliaineet** |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Kieli (enintään yksi) |
|
|
|
|
|
|
|
Pitkä kieli |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
Keskipitkä kieli |
25,1 |
20,9 |
16,8 |
12,6 |
8,4 |
4,2 |
|
Lyhyt kieli |
22,6 |
18,9 |
15,1 |
11,3 |
7,5 |
3,8 |
*Äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä.
**EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.
Kansainvälisten ylioppilastutkintojen (EB/IB/RP/DIA) pisteytys on kuvattuna opintopolku.fi -sivustolla: https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/#yo-ebibrpdia.
Todistusvalinnan tasasijakriteerit
Psykologian yhteisvalintaan osallistuvissa hakukohteissa on käytössä samat tasasijakriteerit. Mikäli hakukohteen kiintiön katkaisukohdassa on useampi kuin yksi hakija tasasijalla ja valittavien kiintiö ylittyisi, ratkaistaan tasasijatilanne seuraavien kriteerien perusteella seuraavassa järjestyksessä:
- Psykologian ainereaali
- Matematiikka
- Äidinkieli
- Muu kuin psykologian ainereaali
- Parhaat pisteet antava muu kieli
Jos tämän jälkeen valittavien kiintiö ylittyy, ketään tasapistesijalla olevista ei hyväksytä vaan nämä opiskelupaikat siirretään ensisijaisesti täytettäväksi psykologian ainereaalin perusteella ja toissijaisesti AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella.
Tasasijakriteerejä noudatetaan myös mahdollisissa oikaisuvaatimuksiin liittyvissä tilanteissa
2. Valintamenettely psykologian ainereaalin perusteella valittaessa
Hakijat asetetaan järjestykseen perustuen arvosanaan hyväksytyssä psykologian ainereaalin kokeessa tai EB/IB/RP/DIA-tutkinnon psykologian oppiaineen kokeessa. Hyväksytyt arvosanat ovat järjestyksessä korkeimmasta arvosanasta alkaen L, E, M, C, B & A. Koska todennäköistä on, että aloituspaikkamäärää useampi hakija on saavuttanut saman yhtä korkean arvosanan, katsotaan toissijaisesti muita ylioppilaskokeiden arvosanoja seuraavassa järjestyksessä:
1. Äidinkieli 2. Matematiikka (pitkä tai lyhyt) 3. Pitkä kieli 4. Reaalikimppu 1. luonnontieteet (paras arvosana seuraavista): biologia, fysiikka, kemia, terveystieto, maantiede 5. Reaalikimppu 2. yhteiskuntatieteet (paras arvosana seuraavista): historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, filosofia 6. Lyhyt kieli Arvosanoja ei muunneta pisteiksi todistusvalinnan pistetaulukon mukaisesti. Jos toissijaisten kriteerien jälkeen hakijoita on edelleen tasasijalla, ei valita näille paikoille ketään tällä valintatavalla vaan siirretään täyttämättä jääneet paikat ensisijaisesti täytettäväksi todistuspisteiden perusteella ja toissijaisesti AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttävillä hakijoilla.3a. AMK-valintakoe ja tasapistekriteerit
Valintatavan ensimmäisessä vaiheessa hakijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen valintakokeeseen (https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/). AMK-valintakoe järjestetään 4.6.2020 etänä hakijan omaa tietokonetta käyttäen. Psykologian valintakokeessa hyödynnetään AMK-valintakokeen kysymyksiä, ja psykologiaan hakevat tekevät AMK-valintakokeen kaikki osiot. (Päivitetty 6.5.2020)
48 hakijalle (kolme kertaa valintakoekiintiön aloituspaikkojen yhteenlaskettu määrä), jotka ovat suorittaneet AMK-valintakokeen parhailla pisteillä, lähetetään ohjeet suulliseen valintakokeeseen osallistumiseksi. Nämä hakijat ovat koko yhteisvalinnan parhaiten kokeessa suoriutuneet 48 hakijaa riippumatta siitä, mihin kaikkiin psykologian yhteisvalinnan hakukohteisiin he ovat hakeneet.
Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan AMK-valintakokeen jälkeen järjestykseen seuraavien tasapistekriteerien perusteella:
1. pisteet kokeen osiosta päätöksentekotaidot 2. pisteet kokeen osiosta matemaattiset taidot 3. pisteet kokeen osiosta kieli suomi/ruotsi 4. pisteet kokeen osiosta kieli englanti 5. pisteet kokeen osiosta matemaattis-luonnontieteelliset taidotMikäli hakijoita on näiden kriteerien jälkeen vielä tasatilanteessa, ratkaisee hakijoiden valinnan suulliseen valintakokeeseen arpa.
Näiden valintaperusteiden mukaisesti hakijan tulee tehdä AMK-valintakoe itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että kokeen tekemiseen ei saa osallistua kukaan muu henkilö kuin hakija. Jos koetta ei tehdä itsenäisesti, kyse on vilpistä. Hakijan tulee tehdä AMK-valintakoe siinä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Hakija saa käyttää apuvälineinä ja valintakoemateriaalina kokeen aikana ainoastaan materiaalia, jonka käyttäminen valinnassa on sallittua. Jos hakija saa käyttää koevastauksia laatiessaan esimerkiksi internetissä olevaa aineistoa, tästä ilmoitetaan kokeessa. Yliopistot voivat valintakokeen jälkeen pyytää hakijalta lisäselvitystä hakijan valintakoevastauksista. Näin voidaan toimia silloin, jos vastauksiin epäillään sisältyvän edellä kuvattua vilppiä. Jos hakijan vastauksissa ilmenee vilppiä, valintakoesuoritus hylätään.
3b. Suullinen valintakoe ja tasapistekriteerit
Suulliset valintakokeet toteutetaan etänä samanaikaisesti yhtenä päivänä aikavälillä 8-12.6.2020 noin viikko AMK-valintakokeen jälkeen. Valintakoetilanteet tallennetaan tasapuolisen arvioinnin varmistamista varten. Suulliseen valintakokeeseen voi sisältyä tehtäviä, joissa käsitellään aineistoa, joka voidaan jakaa ennen koetta tai sen aikana.
Suullisen valintakokeen perusteella valitaan opiskelijoiksi ne hakijat, jotka saavat parhaat pisteet suullisesta valintakokeesta. Tässä valintakokeessa arvioidaan kolmea osa-aluetta, joista kukin pisteytetään asteikolla 0-4. Osa-alueet liittyvät AMK-valintakokeen osa-alueisiin. Voidakseen tulla huomioiduksi valinnassa hakijan täytyy saada suullisesta valintakokeesta vähintään 4/12 pistettä. Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien tasapistekriteerien perusteella:
- osa-alueesta 1 saadut pisteet
- osa-alueesta 2 saadut pisteet
Mikäli hakijoita on tämän jälkeen vielä tasapisteissä, ratkaisee valinnan arpa. Toisessa vaiheessa ei huomioida AMK-valintakokeen pisteitä.
Mikäli AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttäville hakijoille varattuja paikkoja jää kokonaan täyttämättä, paikat voidaan täyttää ensisijaisesti todistuspisteiden perusteella ja toissijaisesti psykologian ainereaalin perusteella hyväksyttävillä hakijoilla.
Valintakoevalinnassa valitaan 7 uutta opiskelijaa kaksivaiheisesti AMK-valintakoesuorituksen ja suullisen valintakokeen perusteella. Tässä valintatavassa huomioidaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Ensikertalaisille ei ole 3. valintatavassa varattu erillistä kiintiötä. Aiemmissa valinnan vaiheissa hyväksytyksi tulleet hakijat eivät tule enää huomioiduiksi, mikäli heidät on jo hyväksytty ylimmälle hakutoiveelleen.
AMK-valintakoe ja tasapistekriteeritValintatavan ensimmäisessä vaiheessa hakijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen valintakokeeseen (https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/).
AMK-valintakoe järjestetään 4.6.2020 etänä hakijan omaa tietokonetta käyttäen. Psykologian valintakokeessa hyödynnetään AMK-valintakokeen kysymyksiä, ja psykologiaan hakevat tekevät AMK-valintakokeen kaikki osiot. (Päivitetty 6.5.2020)
48 hakijalle (kolme kertaa valintakoekiintiön aloituspaikkojen yhteenlaskettu määrä), jotka ovat suorittaneet AMK-valintakokeen parhailla pisteillä, lähetetään ohjeet suulliseen valintakokeeseen osallistumiseksi. Nämä hakijat ovat koko yhteisvalinnan parhaiten kokeessa suoriutuneet 48 hakijaa riippumatta siitä, mihin kaikkiin psykologian yhteisvalinnan hakukohteisiin he ovat hakeneet.
Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan AMK-valintakokeen jälkeen järjestykseen seuraavien tasapistekriteerien perusteella:
1. pisteet kokeen osiosta päätöksentekotaidot 2. pisteet kokeen osiosta matemaattiset taidot 3. pisteet kokeen osiosta kieli suomi/ruotsi 4. pisteet kokeen osiosta kieli englanti 5. pisteet kokeen osiosta matemaattis-luonnontieteelliset taidot Mikäli hakijoita on näiden kriteerien jälkeen vielä tasatilanteessa, ratkaisee hakijoiden valinnan suulliseen valintakokeeseen arpa.Näiden valintaperusteiden mukaisesti hakijan tulee tehdä AMK-valintakoe itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että kokeen tekemiseen ei saa osallistua kukaan muu henkilö kuin hakija. Jos koetta ei tehdä itsenäisesti, kyse on vilpistä. Hakijan tulee tehdä AMK-valintakoe siinä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Hakija saa käyttää apuvälineinä ja valintakoemateriaalina kokeen aikana ainoastaan materiaalia, jonka käyttäminen valinnassa on sallittua. Jos hakija saa käyttää koevastauksia laatiessaan esimerkiksi internetissä olevaa aineistoa, tästä ilmoitetaan kokeessa. Yliopistot voivat valintakokeen jälkeen pyytää hakijalta lisäselvitystä hakijan valintakoevastauksista. Näin voidaan toimia silloin, jos vastauksiin epäillään sisältyvän edellä kuvattua vilppiä. Jos hakijan vastauksissa ilmenee vilppiä, valintakoesuoritus hylätään.
Suullinen valintakoe ja tasapistekriteeritSuulliset valintakokeet toteutetaan etänä samanaikaisesti yhtenä päivänä aikavälillä 8-12.6.2020 noin viikko AMK-valintakokeen jälkeen. Valintakoetilanteet tallennetaan tasapuolisen arvioinnin varmistamista varten. Suulliseen valintakokeeseen voi sisältyä tehtäviä, joissa käsitellään aineistoa, joka voidaan jakaa ennen koetta tai sen aikana.
Suullisen valintakokeen perusteella valitaan opiskelijoiksi ne hakijat, jotka saavat parhaat pisteet suullisesta valintakokeesta. Tässä valintakokeessa arvioidaan kolmea osa-aluetta, joista kukin pisteytetään asteikolla 0-4. Osa-alueet liittyvät AMK-valintakokeen osa-alueisiin. Voidakseen tulla huomioiduksi valinnassa hakijan täytyy saada suullisesta valintakokeesta vähintään 4/12 pistettä. Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien tasapistekriteerien perusteella:
- osa-alueesta 1 saadut pisteet
- osa-alueesta 2 saadut pisteet
Mikäli hakijoita on tämän jälkeen vielä tasapisteissä, ratkaisee valinnan arpa. Toisessa vaiheessa ei huomioida AMK-valintakokeen pisteitä.
Mikäli AMK-valintakokeen ja etänä toteutettavan suullisen valintakokeen perusteella hyväksyttäville hakijoille varattuja paikkoja jää kokonaan täyttämättä, paikat voidaan täyttää ensisijaisesti todistuspisteiden perusteella ja toissijaisesti psykologian ainereaalin perusteella hyväksyttävillä hakijoilla
Valintakoetehtävien ja koevastausten kieli
Valintakoetehtävät on mahdollista saada suomen tai ruotsin kielellä ja valintakoetehtäviin voi vastata tehtävien kielen mukaan suomen tai ruotsin kielellä. Hakijan tulee ilmoittaa hakemuksen yhteydessä viimeistään hakuajan päättymiseen mennessä, tekeekö hän valintakokeen suomeksi vai ruotsiksi. Hakija ei voi muuttaa ilmoitustaan hakuajan päättymisen jälkeen. Tehtäviä ei ole mahdollista saada molemmilla kielillä.
Erityisjärjestelyjä/yksilöllisiä järjestelyjä haetaan erillisellä lomakkeella. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia järjestelyjä haetaan. Hakemus toimitetaan siihen yliopistoon, jonka järjestämään valintakoetilaisuuteen hakija on ilmoittanut osallistuvansa.
Etäkokeeseen voidaan myöntää lisäaikaa enintään 60min. Myönnettävä lisäaika on sama kaikilla psykologian alan yhteisvalinnassa tai valintakoeyhteistyössä hakevilla hakijoilla.
Erityisjärjestelyjä/yksilöllisiä järjestelyjä terveydellisistä syistä hakevan on liitettävä hakemukseen lääkärinlausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn/yksilöllisten järjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi vaaditaan erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen/yksilöllisten järjestelyiden tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös, mikäli erityisjärjestelyjen tarve käy päätöksestä ilmi.
Hakemuksen erityisjärjestelyistä/yksilöllisistä järjestelyistä on oltava yliopistossa viimeistään 8.4.2020 klo 15.00 mennessä. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa tarpeen erityisjärjestelyihin/yksilöllisiin järjestelyihin syntyneen edellä mainitun hakuajan päättymisen jälkeen eikä tarve ole ollut ennakoitavissa ennen sitä.
Yliopiston päätöksessä otetaan huomioon hakijan esittämä selvitys sekä valintakokeen kesto ja luonne. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Valintakoesuoritusten arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajalle.
Tampereen yliopiston osalta yksilöllisten järjestelyjen lomake löytyy sivulta yksilölliset järjestelyt valintakokeessa.
Mikäli hakija on hakenut yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, hakijan tulee olla välittömästi yhteyttä niiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin on hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Hakijoiden, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 1990 jälkeen tai suorittavat sen hakukeväänä, ei tarvitse toimittaa hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuskopiota liitteeksi.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Tarkistathan liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Pääsääntöisesti liitteitä ei kumminkaan pyydetä. Katso lisätietoja sivulta liitteet yhteishaussa.
Psykologian yhteisvalinnan hakukohteissa varasijojen määrää ei ole rajattu.
Päivitetty 15.5.2020
Todistusvalinnan osalta tulokset pyritään julkaisemaan ennen valintakoetta, kuitenkin viimeistään 27.5.2020. Muutoin valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus saada koevastauksensa nähtäväksi 14 päivän ajan edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä (15.7.2020) lähtien. Tarkemmat ohjeet päivitetään ennen tulosten julkistamista sivulle valintakokeiden näyttöpalvelu (Tampereen yliopisto).
Valintamenettelyn tulokseen tyytymätön hakija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Oikaisuvaatimus osoitetaan siihen yliopistoon, jonka tekemää päätöstä vaatimus koskee. Mikäli hakija on hakenut psykologian yhteisvalinnassa useampaan eri yliopistoon ja hän haluaa vaatia oikaisua useamman yliopiston tekemiin päätöksiin, tulee hänen toimittaa oikaisuvaatimus jokaiseen yliopistoon erikseen.
Se, joka on tyytymätön yliopiston hänen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen, voi hakea siihen hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996 ja 433/1999) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Hallinto-oikeuden päätös on maksullinen. Oikaisuvaatimuksen johdosta ei valintatulosta saa muuttaa oikaisua hakeneen vahingoksi.
Tampereen yliopiston osalta katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).