Terveystieteiden tohtoriohjelma
Valmistu tohtoriksi valitsemallasi terveystieteiden alalla
Jatko-opintojen tavoitteena on antaa valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa (tutkija, opettaja) että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa. Jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkii myös laajemman näkemyksen terveystieteistä yleisemmin. Jatko-opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen. Tohtorin tutkinto mahdollistaa myös opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen.
Terveystieteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa terveystieteiden oppialoilta terveystieteiden tai filosofian tohtorin tutkinnon. Välitutkintona on mahdollista suorittaa terveystieteiden lisensiaatin tutkinto. Tähän tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Terveystieteiden tohtorin tutkinto (TtT) edellyttää pohjakseen terveystieteiden alan ylemmän korkeakoulututkinnon. Väitöskirjatutkijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys terveystieteistä yleisemmin.
Terveystieteiden tohtorin tutkinnon voi suorittaa seuraavilla oppialoilla: biostatistiikka, epidemiologia, gerontologia, hoitotiede, kansanterveystiede, sosiaalipsykiatria, sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveydenhuollon johtaminen, terveydenhuoltotutkimus, terveystaloustiede, työterveys, Global Health and Development ja terveyssosiologia. Useimmat tohtoriopiskelijat tekevät väitöskirjaa oppialan tutkimusryhmissä. Oppiala määräytyy pääsääntöisesti pääohjaajan oppialan mukaan.
Tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö kykenee tekemään itsenäisesti tutkimusta, soveltamaan kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, luomaan uutta terveystieteellistä tietoa ja tiedon sovellutuksia. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
- osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta
- omaa syvällisen näkemyksen omasta tieteenalastaan ja tuntee oman tutkimusalueensa ajankohtaiset keskustelut
- kykenee arvioimaan, kehittämään ja uudistamaan omaa osaamistaan ja tieteenalaansa sekä osallistumaan alansa tieteellisen keskusteluun
- hallitsee monipuolisesti tieteenalansa lähestymistapoja ja osaa joustavasti ja kriittisesti soveltaa oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä
- kykenee arvioimaan tutkimuksensa merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja osallistumaan niistä käytävään keskusteluun
- tuntee tieteenalansa kentän siten, että pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä eettisiin arvoihin perustuen sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä
- hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee keskiset tieteenfilosofiset kysymykset ja tutkimusetiikan perusteet sekä osaa soveltaa niitä tutkimustyössään. Tuntee tietosuojaa koskevat säännökset ja vaatimukset
- osaa ajatella ja argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja rakentavasti sekä välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti
- ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä
Terveystieteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa terveystieteiden tohtorin tutkinnon (TtT) tai filosofian tohtorin tutkinnon (FT) seuraavilla oppialoilla:
- Biostatistiikka
- Epidemiologia
- Gerontologia
- Global Health and Development
- Hoitotiede
- Kansanterveystiede
- Sosiaalipsykiatria
- Sosiaali- ja terveyspolitiikka
- Terveydenhuollon johtaminen
- Terveydenhuoltotutkimus
- Terveystaloustiede
- Terveyssosiologia
- Työterveys
Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 22§:n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
- suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
- osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
- laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Opiskelija ja tutkimustyön vastuuohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen.
Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi.
Terveystieteiden tohtoriohjelman rakenne (240 op)
Välitutkintona voi suorittaa terveystieteiden lisensiaatin tutkinnon (TtL)
Tohtorikoulutusohjelman opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:
- Yleiset valmiudet (20-30 op)
- Orientoivat opinnot
- Yleiset tutkijantaidot
- Menetelmäopinnot
- Tutkimusalan ja tieteenalan opinnot (30-40 op)
- Tieteenalakohtaiset tohtoriopinnot
- Seminaari (oma oppiala)
- Väitöskirja (180 op)
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.
Tutkinnon rakenteeseen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opiskelijan oppaassa.
Väitöskirja
Väitöskirja on itsenäinen tieteellinen tutkimus, joka tehdään tiedekunnan ja ohjaajien hyväksymästä aiheesta. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 180 opintopistettä, mikä edellyttää noin kolmen vuoden kokoaikaista työskentelyä.
Väitöskirja on väittelijän itsenäiseen tutkimukseen perustuva ja uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Se voi olla muodoltaan joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (osajulkaisuväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Väitöskirjan tarkastukseen kuuluu kaksi vaihetta: esitarkastus ja julkinen väitöstilaisuus.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakumenettelyyn liittyen, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: soc.doctoralstudies.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuhenkilö on dosentti Kirsi Lumme-Sandt (kirsi.lumme-sandt [at] tuni.fi).
Tutkimussuunnitelmia ja ohjausta koskeviin kysymyksiin vastaavat:
- Biostatistiikka: professori Jaakko Nevalainen, jaakko.nevalainen [at] tuni.fi
- Epidemiologia: professori Anssi Auvinen, anssi.auvinen [at] tuni.fi
- Gerontologia: professori Anu Siren, anu.siren [at] tuni.fi
- Global Health and Development: professori Meri Koivusalo, meri.koivusalo [at] tuni.fi
- Hoitotiede: professori Eija Paavilainen, eija.paavilainen [at] tuni.fi
- Kansanterveystiede: professori Pilvikki Absetz, pilvikki.absetz [at] tuni.fi
- Sosiaalipsykiatria: professori Sami Pirkola, sami.pirkola [at] tuni.fi
- Sosiaali- ja terveyspolitiikka: professori Juho Saari, juho.saari [at] tuni.fi ja tutkimusjohtaja Lauri Kokkinen, lauri.kokkinen [at] tuni.fi
- Terveydenhuollon johtaminen: professori Pasi-Heikki Rannisto, pasi-heikki.rannisto [at] tuni.fi
- Terveydenhuoltotutkimus: professori Ilmo Keskimäki, ilmo.keskimaki [at] tuni.fi
- Terveystaloustiede: tenure track professori Lauri Sääksvuori (lauri.saaksvuori [at] tuni.fi)
- Terveyssosiologia: professori Piia Jallinoja, piia.jallinoja [at] tuni.fi
- Työterveys: professori Clas-Håkan Nygård, clas-hakan.nygard [at] tuni.fi
Terveystieteiden tohtoriohjelma
Tohtorihaku, lokakuu 2021
1.-29.10.2021
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tohtorin tutkintoon voidaan hyväksyä hakija
- jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
- jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
- jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Yliopistolaissa (37§, 558/2009) todetaan, että yliopisto voi edellyttää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamaltaan henkilöltä tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakijalle voidaan määrätä korkeintaan 60 opintopisteen verran täydentäviä opintoja.
Suomessa tai ulkomailla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunnan tohtoriohjelmat harkitsevat tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa edellytetään ylemmän AMK -tutkinnon tai ulkomailla suoritetun alle 120 opintopisteen maisteritutkinnon suorittaneilta hakijoilta selvitys siitä, että he tuntevat hyvin alansa keskeiset teoreettiset käsitteet, tuntevat tieteenteoreettiset ja tutkimuseettiset lähtökohdat sekä hallitsevat alalla käytetyt tutkimusmenetelmät siinä määrin kuin väitöskirjatutkimuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää. Tämä osaaminen pitää osoittaa esittämällä selvitys suoritetuista opinnoista, jotka liittyvät em. aiheisiin. Selvityksestä pitää käydä ilmi opintojen sisältö ja laajuus. Samoin mukaan pitää liittää tiivistelmä tehdystä ylemmän AMK:n opinnäytteestä ja tieto siitä saadusta arvosanasta.
Pääasiassa tohtorin tutkintoon hakevan suomen kielen taito todentuu, jos hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi. Suomessa suoritetut tutkinnot varmentuvat sähköisesti eikä erillistä sähköistä tai paperista liitettä kielitaidosta tarvitse toimittaa.
Muissa tapauksissa noudatetaan samoja periaatteita kuin alempien ja ylempien sekä ylempien tutkintojen opiskelijavalinnassa kulloinkin on voimassa. Mikäli todennat kielitaitosi jollakin näistä tavoista, liitäthän todisteen kielitaidosta hakemuksellesi. Tarvittaessa sinua voidaan pyytää toimittamaan oikeaksi todistettu kopio kielitaidon todenteesta.
Tiedekunnan lääketieteen ja terveystieteiden alojen tohtoriohjelmiin voidaan ottaa vuoden 2021 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 30 uutta opiskelijaa. Ohjelmat ovat: terveystieteiden tohtoriohjelma, lääketieteen tohtoriohjelma ja kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveystieteen tohtoriohjelma.
Tiedekunnan tohtorikoulutuksen ohjausryhmä arvioi tohtoriopintoihin hakevan kyvykkyyttä ja soveltuvuutta jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen mm. seuraavilla kriteereillä:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu: käytettävien menetelmien ja aineistojen soveltuvuus tutkimuskysymyksen ratkaisuun ja tutkimussuunnitelman realistisuus
- tutkimuskysymysten selkeys
- tutkimuksen käytännöllinen tai teoreettinen merkitys omalla oppialallaan
- tutkimuksen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
- opintosuunnitelman realistisuus
- menestyminen aiemmissa opinnoissa
- tieteellisen tutkimustyön edellyttämät menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet
- hakijan motivaatio
- opintojen edellyttämä kielitaito
- ohjausresurssien riittävyys
Tohtorikoulutuksen ohjausryhmä voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta myös haastattelemalla hakijan. Arviot yksittäisestä jatkotutkintohakijasta eivät ole julkisia.
Ulkomaalaisella tutkinnolla hakevan kohdalla perusedellytyksenä on, että tutkinto tai tutkintojen yhdistelmä antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin (täsmennys yliopistolakiin 37§). Hakijan on toimitettava oikeaksi todistetut koulutusdokumentit ja joistakin maista hakevien tulee toimittaa dokumentit erityisten hakusivulla mainittujen maakohtaisten vaatimusten ja yliopiston yhteisen linjauksen mukaisesti.
Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella.
Henkilön, joka haluaa aloittaa tohtoriopinnot yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa, tulee kääntyä vähintään yksi kuukausi ennen hakuajan päättymistä tiedekunnan professorin tai tiedekunnassa työsuhteessa toimivan dosentin puoleen ja pyytää tätä ohjaajaksi sekä sopia hänen kanssaan tutkimustyön aiheesta, tutkimusmenetelmistä, toteuttamismahdollisuuksista ja muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista. Vähintään vastuuohjaajan tulee olla selvillä hakuajan päättymiseen mennessä.
Tämän jälkeen tohtoriopiskelijaksi haluavan tulee:
- Hankkia opinto-oikeushakemukselle puolto vastuuohjaajalta (tai ohjaajilta mikäli kaikki ovat hakuvaiheessa tiedossa).
- Pyytää tohtoriohjelmavastaavan /oppialan vastuuprofessorin allekirjoitusta opinto-oikeushakemukseen.
- Jättää hakemus liitteineen sähköisen hakujärjestelmän kautta (Opintopolku) tohtorikoulutuksen ohjausryhmän arvioitavaksi.
Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit
- Ohjaajan/ohjaajien sekä tohtoriohjelman vastuuprofessorin allekirjoittama opinto-oikeushakemuslomake
- Tutkimussuunnitelma (enintään 6 sivua lähteineen)
- Alustava opintosuunnitelma
- Motivaatiokirje (perustelu hakemiselle, 1 sivu)
- Ulkomaalaiselta hakijalta todistus kielitaidon osoittamisesta
- Hakijan CV ja mahdollinen julkaisuluettelo
- Jäljennökset tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa (ulkomailla suoritetusta tutkinnosta virallinen käännös tutkintotodistuksesta) ja opintosuoritusten rekisteriote
- Kopio henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen muu henkilötodistus). Tätä ei tarvita, mikäli hakija on opiskellut Tampereen yliopistossa.
- Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi toimittaa rekisteriote, josta käy ilmi ulkomailla suoritetun opinnäytetyön (vastaava kuin pro gradu -tutkielma) arvosana tai ulkomaisen tutkinnon yleiset arvosanat.
- Seurantaryhmän jäsenten suostumukset (HUOM: seurantaryhmän perustaminen on vapaaehtoista).
Katso hakemiseen liittyviä lisäohjeita sivulta Näin haet tohtoriohjelmiin Tampereen yliopistossa.
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua lähdeluettelo mukaan lukien (Times New Roman tai vastaava, fonttikoko 11, 1.5 -riviväli). Vastuuohjaajan sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin (ja vapaaehtoisen seurantaryhmän) tulee puoltaa suunnitelman lähettämistä jatkokäsittelyyn. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä/lisensiaatintyötä.
1. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 1 sivu, ei lähteitä)
2. Tutkimuksen nimi
Sekä suomen- että englanninkielisenä
3. Tutkimuksen tausta
Sisältää lyhyen katsauksen tutkittavaan aihealueeseen ja asemoi oman tutkimuksensa osaksi tutkimuskenttää.
4. Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)
5. Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineiston muodostaminen ja sen perustelut.
Tutkimusmenetelmien kuvaus.
6. Tutkimuksen julkaiseminen
Tutkimuksen muoto (monografia vai osajulkaisuihin perustuva).
Osatöiden sisällön kuvaus ja julkaisusuunnitelma.
7. Tutkimuksen aikataulu
Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu sekä tutkimukseen mahdollisesti tarvittava rahoitussuunnitelma.
8. Eettiset näkökohdat
Kuvataan tutkimuksessa huomioitavat eettiset näkökohdat ja arvioidaan, tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto.
9. Kirjallisuusviitteet
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku keväällä 2022 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-29.10.2021. Hakuaika päättyy klo 15.00.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2021 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 17.12.2021 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostitse.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa postitse Tampereen yliopiston osoitteeseen, 33014 Tampereen yliopisto tai sähköpostitse tau [at] tuni.fi
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan sähköisesti Oma Opintopolku –palvelussa (opintopolku.fi). Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 12.1.2022 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun paikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan Opintotoimistossa.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.