Lääketieteen tohtoriohjelma
Akateemisiin asiantuntijatehtäviin
Lääketieteen tohtoriohjelmassa voit suorittaa terveystieteiden oppialoilta lääketieteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon. Lääketieteen tohtorin tutkintoa opiskelemaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa tai sitä vastaavan saman tasoisen tutkinnon jonkin muun maan korkeakoulussa.
Jatko-opintojen tavoitteena on antaa jatko-opiskelijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan, että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.
Jatko-opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys lääketieteestä/terveystieteistä yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Tutkinnon mahdollisia oppialoja ovat biostatistiikka, epidemiologia, gerontologia, kansanterveystiede, sosiaalipsykiatria, sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveystaloustiede, työterveys, Global Health and Development ja terveyssosiologia. Kaikilla näillä oppialoilla voidaan suorittaa tohtorin tutkinto. Useimmat tohtoriopiskelijat tekevät väitöskirjaa oppialan tutkimusryhmissä. Oppiala määräytyy pääsääntöisesti ohjaajan oppialan mukaan.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 21 §:ssä määritellään tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija
- perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
- perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
- saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Jatko-opintojen tavoitteena on antaa jatko-opiskelijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.
Jatko-opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys omasta tieteenalasta yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Tohtoriopinnot suoritettuaan jatko-opiskelija:
- osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta
- omaa syvällisen näkemyksen omasta tieteenalastaan, ja tuntee oman tutkimusalueensa ajankohtaiset keskustelut
- hallitsee monipuolisesti tieteenalallaan käytettäviä lähestymistapoja ja osaa soveltaa ja muokata oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä
- pystyy osallistumaan keskusteluun tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä
- tuntee tieteenalansa kentän siten, että hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä
- hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään
- hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan käytänteet
- osaa ajatella ja argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja rakentavasti sekä välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti
- ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä
Lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa lääketieteen tohtorin tutkinnon (LT) seuraavilla oppialoilla:
- Biostatistiikka
- Epidemiologia
- Gerontologia
- Global Health and Development
- Kansanterveystiede
- Sosiaalipsykiatria
- Sosiaali- ja terveyspolitiikka
- Terveydenhuollon johtaminen
- Terveydenhuoltotutkimus
- Terveystaloustiede
- Terveyssosiologia
- Työterveys
Tohtoriopintojen tavoitteena on antaa tohtoriopiskelijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.
Väitöskirjatutkijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys terveystieteistä yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.
Useimmat tohtoriopiskelijat tekevät väitöskirjaa oppialan tutkimusryhmissä. Oppiala määräytyy pääsääntöisesti ohjaajan oppialan mukaan. Terveystieteiden ja lääketieteen alojen tohtoreiden työllisyys on hyvä.
Lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa lääketieteen tohtorin tutkinnon tai filosofian tohtorin tutkinnon tohtoriohjelman oppialoilla. Lääketieteen tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa tai sitä vastaavan samantasoisen tutkinnon jonkin muun maan korkeakoulussa.
Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 22§:n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
- suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
- osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
- laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Opiskelija ja tutkimustyön vastuuohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen.
Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi
Lääketieteen tohtoriohjelman rakenne (210 op)
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta luetaan hyväksi 30 opintopistettä laajemman perustutkinnon vuoksi, jolloin suoritettavaksi jäävät tohtoriohjelmien kaikilta edellytettävät yleiset valmiudet sekä ohjaajan kanssa sovittava määrä tutkimusalan ja tieteenalan opintoja. Yhteensä vaadittavat opinnot ovat 30 opintopistettä.
Tohtorikoulutusohjelman opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:
- Yleiset valmiudet (20-30 op)
- Orientoivat opinnot 5op
- terveystieteiden orientoivat tohtoriopinnot 2 op
- yliopiston yhteisiä tohtoriopintoja 3 op
- Yleiset tutkijantaidot 6 op
- tutkimusetiikka ja hyvät tutkimuskäytännöt 1-4 op
- Menetelmäopinnot 8 op
- Orientoivat opinnot 5op
- Tutkimusalan ja tieteenalan opinnot (30-40 op)
- Tieteenalakohtaiset tohtoriopinnot
- Seminaari (oma oppiala) 3 op
- Väitöskirja (180 op)
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.
Tutkinnon rakenteeseen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opiskelijan oppaassa.
Väitöskirja
Väitöskirja on itsenäinen tieteellinen tutkimus, joka tehdään tiedekunnan ja ohjaajien hyväksymästä aiheesta. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 180 opintopistettä, mikä edellyttää noin kolmen vuoden kokoaikaista työskentelyä.
Väitöskirja on väittelijän itsenäiseen tutkimukseen perustuva ja uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Se voi olla muodoltaan joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (osajulkaisuväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Väitöskirjan tarkastukseen kuuluu kaksi vaihetta: esitarkastus ja julkinen väitöstilaisuus.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakumenettelystä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: soc.doc.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuprofessori on professori Anssi Auvinen (anssi.auvinen [at] tuni.fi).
Lääketieteen tohtoriohjelma
Tohtorihaku, huhtikuu 2020
1.-30.4.2020
Yliopistolaissa (2009/558) 37 §:ssä määritellään kelpoisuus tieteellisen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin seuraavasti:
Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut:
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopistolaissa (37§, 558/2009) todetaan, että yliopisto voi edellyttää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamaltaan henkilöltä tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Suomessa tai ulkomailla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunnan tohtoriohjelmat harkitsevat tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa edellytetään ylemmän AMK – tutkinnon tai ulkomailla suoritetun alle 120 opintopisteen maisteritutkinnon suorittaneilta hakijoilta selvitys siitä, että he tuntevat hyvin alansa keskeiset teoreettiset käsitteet, tuntevat tieteenteoreettiset ja tutkimuseettiset lähtökohdat sekä hallitsevat alalla käytetyt tutkimusmenetelmät siinä määrin kuin väitöskirjatutkimuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää. Tämä osaaminen pitää osoittaa esittämällä selvitys suoritetuista opinnoista, jotka liittyvät em. aiheisiin. Selvityksestä pitää käydä ilmi opintojen sisältö ja laajuus. Samoin mukaan pitää liittää tiivistelmä tehdystä ylemmän AMK:n opinnäytteestä ja tieto siitä saadusta arvosanasta.
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.
Tiedekunnan lääketieteen ja terveystieteiden alojen tohtoriohjelmiin voidaan ottaa vuoden 2020 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 30 uutta opiskelijaa. Ohjelmat ovat: lääketieteen tohtoriohjelma, terveystieteiden tohtoriohjelma ja kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveystieteen tohtoriohjelma.
Tiedekunnan tohtorikoulutuksen ohjausryhmä arvioi jatko-opintoihin hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen mm. seuraavilla kriteereillä:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu: käytettävien menetelmien ja aineistojen soveltuvuus tutkimuskysymyksen ratkaisuun ja tutkimussuunnitelman realistisuus
- tutkimuskysymysten selkeys
- tutkimuksen käytännöllinen tai teoreettinen merkitys omalla oppialallaan
- tutkimuksen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
- opintosuunnitelman realistisuus
- menestyminen perustutkinto-opinnoissa
- tieteellisen tutkimustyön edellyttämät menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet
- hakijan motivaatio
- opintojen edellyttämä kielitaito
- ohjausresurssien riittävyys
Tohtorikoulutuksen ohjausryhmä voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta myös haastattelemalla hakijan. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.
Ulkomaalaisella tutkinnolla hakevan on toimitettava oikeaksi todistetut koulutusdokumentit ja joistakin maista hakevien tulee toimittaa dokumentit erityisten hakusivulla mainittujen maakohtaisten vaatimusten ja yliopiston yhteisen linjauksen mukaisesti.
Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella.
Henkilön, joka haluaa aloittaa jatko-opinnot yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa, tulee kääntyä vähintään yksi kuukausi ennen hakuajan päättymistä tiedekunnan professorin tai tiedekunnassa muussa opetustehtävässä toimivan dosentin puoleen ja pyytää tätä ohjaajaksi sekä sopia hänen kanssaan tutkimustyön aiheesta, tutkimusmenetelmistä, toteuttamismahdollisuuksista ja muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista. Vähintään vastuuohjaajan tulee olla selvillä hakuajan päättymiseen mennessä.
Tämän jälkeen jatko-opiskelijaksi haluavan tulee:
- Hankkia opinto-oikeushakemukselle puolto vastuuohjaajalta (tai ohjaajilta mikäli kaikki ovat hakuvaiheessa tiedossa).
- Pyytää tohtoriohjelman vastuuhenkilön / oppialan vastuuprofessorin allekirjoitusta opinto-oikeushakemukseen.
- Jättää opinto-oikeushakemus liitteineen sähköisen hakujärjestelmän kautta (Opintopolku) tohtorikoulutuksen ohjausryhmän arvioitavaksi.
Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit
- Ohjaajan/ohjaajien sekä tohtoriohjelman vastuuhenkilön / oppialan vastuuprofessorin allekirjoittama opinto-oikeushakemuslomake
- Tutkimussuunnitelma (enintään 6 sivua lähteineen)
- Alustava opintosuunnitelma
- Motivaatiokirje (perustelu hakemiselle, 1 sivu)
- Ulkomaalaiselta hakijalta todistus kielitaidon osoittamisesta
- Hakijan CV ja mahdollinen julkaisuluettelo
- Jäljennökset tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa (ulkomailla suoritetusta tutkinnosta virallinen käännös tutkintotodistuksesta) ja opintosuoritusten rekisteriote
- Kopio henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen muu henkilötodistus). Tätä ei tarvita, mikäli hakija on opiskellut Tampereen yliopistossa.
- Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi toimittaa rekisteriote, josta käy ilmi ulkomailla suoritetun opinnäytetyön (vastaava kuin pro gradu -tutkielma) arvosana tai ulkomaisen tutkinnon yleiset arvosanat.
- Seurantaryhmän jäsenten suostumukset (HUOM: seurantaryhmän perustaminen on vapaaehtoista).
Opinto-oikeushakemuslomake ja seurantaryhmän jäsenen suostumus -lomake löytyvät myös Tampereen yliopiston Opiskelijaksi sivuilta.
Katso tarkemmat lisää hakemiseen liittyviä ohjeita sivulta Näin haet tohtoriohjelmaan huhtikuun ja lokakuun hauissa.
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua lähdeluettelo mukaan lukien (Times New Roman tai vastaava, fonttikoko 11, 1.5 -riviväli). Vastuuohjaajan sekä tohtoriohjelman vastuuhenkilön / oppialan vastuuprofessorin (ja vapaaehtoisen seurantaryhmän) tulee puoltaa suunnitelman ottamista tohtorikoulutuksen ohjausryhmän käsittelyyn. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä/lisensiaatintyötä.
1. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 1 sivu, ei lähteitä)
2. Tutkimuksen nimi
Sekä suomen- että englanninkielisenä
3. Tutkimuksen tausta
Sisältää lyhyen katsauksen tutkittavaan aihealueeseen ja asemoi oman tutkimuksensa osaksi tutkimuskenttää.
4. Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)
5. Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineiston muodostaminen ja sen perustelut.
Tutkimusmenetelmien kuvaus.
6. Tutkimuksen julkaiseminen
Tutkimuksen muoto (monografia vai osajulkaisuihin perustuva).
Osatöiden sisällön kuvaus ja julkaisusuunnitelma.
7. Tutkimuksen aikataulu
Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu sekä tutkimukseen mahdollisesti tarvittava rahoitussuunnitelma.
8. Eettiset näkökohdat
Kuvataan tutkimuksessa huomioitavat eettiset näkökohdat ja arvioidaan, tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto.
9. Kirjallisuusviitteet
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku syksyllä 2020 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-30.4.2020. Hakuaika päättyy klo 15.00.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2020 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 17.6.2020 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostitse.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa postitse Tampereen yliopiston osoitteeseen, 33014 Tampereen yliopisto tai sähköpostitse tau [at] tuni.fi
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 10.7.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.