Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma
Kohti vaativia asiantuntijatehtäviä
Tohtoriohjelmassa voi suorittaa jatkotutkintona hallintotieteiden tohtorin, kauppatieteiden tohtorin tai yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon.
Yhteisessä tohtoriohjelmassa opiskelijat tekevät omilla tieteenaloillaan jatkotutkimusta erityisesti tietyissä ydinteemoissa. Näitä ovat esimerkiksi johtaminen sen eri muodoissa, yksityisen ja julkisen sektorin rajapinta, demokratia ja valta, vastuullisuus ja kestävä kehitys, arvonluonti ja innovaatiot, tuloksellisuus, mittaus ja arviointi sekä kaupunki- ja aluekehitys. Tavoitteena on ymmärtää ja tutkia monimutkaisia nykyajan ilmiöitä, jotka kytkeytyvät kiinteästi kauppa- ja taloustieteelliseen, hallintotieteelliseen ja/tai poliittiseen kontekstiin.
Tohtoriohjelmasta valmistuneet tohtorit sijoittuvat vaativiin liike-elämän sekä yksityisen ja julkisen talouden ja hallinnon johtamis- ja asiantuntijatehtäviin.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:
- perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
- perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
- saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatko-opinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Oppiaineiden ohjaus- ja tukiresurssit suunnataan ensisijaisesti aktiivisesti toimiville opiskelijoille.
Pääsääntöisesti tohtoriohjelman jatko-opinnoissa tähdätään hallintotieteiden, kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoon, mutta on myös mahdollista suorittaa hallintotieteiden tai kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto esim. välitutkintona ennen tohtorin tutkintoa.Lisäksi tohtoriohjelmassa voi erityistapauksessa suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon.
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen hyväksyminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun perustutkinnon tai vastaavan tutkinnon antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen.
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa voidaan suorittaa hallintotieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto seuraavilla oppialoilla:
- Aluetiede
- Hallintotiede
- Julkinen talousjohtaminen
- Julkisoikeus
- Kunta- ja aluejohtaminen
- Ympäristöpolitiikka
Kauppatieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa seuraavilla oppialoilla:
- Taloustiede
- Vakuutustiede
- Vero-oikeus
- Yrityksen johtaminen
- Laskentatoimi
- Markkinointi
- Yritysjuridiikka
Yhteiskuntatieteidentohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa seuraavilla oppialoilla:
- Valtio-oppi
- Kansainvälinen politiikka
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
- suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
- osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
- laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Hallintotieteiden, kauppatieteiden tohtorin ja yhteiskuntatieteiden tutkintoa suorittamaan otettu voi ensin suorittaa lisensiaatin tutkinnon.
Tohtorin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- Tutkimukseen orientoivat opinnot 5 op
- Tieteenteorian ja metodologian opinnot väh. 15 op
- Substanssiopinnot väh. 20 op
- Jatkokoulutusseminaari väh. 5 op
Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa itsenäistä ja kriittistä ajattelua tutkimusalallaan. Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa
Tiedekuntaneuvosto myöntää luvan julkaista väitöskirja ja puolustaa väitöskirjaa tohtorintutkintoa varten. Kaikkien tutkintoon kuuluvien opintojen tulee olla suoritettu ennen julkaisuluvan myöntämistä.
Kokoomaväitöskirja
Kokoomaväitöskirjalla tarkoitetaan väitöskirjaa, joka koostuu useasta samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta tai muusta vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävästä käsikirjoituksesta. Kokoomaväitöskirja koostuu johdantoluvusta ja vähintään kolmesta tieteellisestä erillisjulkaisusta. Suurimman osan erillisjulkaisuista tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä tieteellisissä aikakauskirjoissa tai muilla korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun ja erillisjulkaisujen tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän kokonaissuoritus vastaa tieteelliseltä tasoltaan väitöskirjatutkimusta.
Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun tulee olla itsenäinen kokonaisuus, joka käsittää seuraavat ainekset: ongelman asettelu, teoreettinen viitekehys, aineisto ja menetelmät, tulokset sekä tulosten ja johtopäätösten merkityksen arviointi. Väitöskirjaan sisältyvien erillisjulkaisujen tulee erikseenkin tarkastellen tuottaa tieteellistä kontribuutiota.
Tieteellisen kirjoittamisen omaksuminen on keskeinen osa tohtoriopintoja, minkä vuoksi tohtoriopiskelijoita kannustetaan yhteisjulkaisujen kirjoittamiseen ei vain omassa tutkimusryhmässään vaan myös muiden kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Kokoomaväitöskirjan osaksi voidaan hyväksyä myös yhteisjulkaisuja, joiden tekemiseen väittelijä on osallistunut itsenäisellä työpanoksella. Yhteisjulkaisuja sisältävän kokoomaväitöskirjan tulee sisältää johdantoluvun lisäksi vähintään neljä erillisjulkaisua, joista suurimman osan tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Ohjaajat eivät voi olla mukana kirjoittajana suurimmassa osassa kokoomaväitöskirjan erillisjulkaisuja.
Jatkotutkinto antaa erinomaiset valmiudet toimia paitsi akateemisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, myös vaativissa asiantuntijatehtävissä ja tutkimustyössä elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden kysyntä on kasvamassa erityisesti kauppa- ja hallintotieteiden sekä politiikan tutkimuksen koulutusaloilla.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakumenettelystä, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: mab.doc.tau(a)tuni.fi. Hakijan tulee hyvissä ajoin ennen opinto-oikeuden hakemista ottaa yhteyttä aikomansa oppialan professoriin.
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon hakijan
- jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
- jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
- jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
- opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Pro gradu -tutkielmasta edellytetään pääsääntöisesti arvolausetta kiitettävä. Lisäksi edellytetään vähintään hyvin tiedoin suoritetut opinnot jatkotutkinnon oppialalla.
Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden tulee osoittaa tutkimusvalmiutensa suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa olevalla opintokokonaisuudella. Tutkintoon tulee olla sisältynyt hyvää opintomenestystä osoittava tutkielma tai vastaavat opinnäytteet. Hakijalta edellytetään, että hänen aiemmat opinnäytteensä ovat liittyneet jatkotutkinnon oppialaan ja että hänellä on jatko-opintojen edellyttämät tieteelliset valmiudet ko. oppialalla.
Tutkinnon suorittamisen kannalta riittävä kielitaito
Tohtoriohjelmaan sisäänottomäärä on 15 opiskelijaa/hakukerta, yhteensä 30 opiskelijaa/vuosi
Jatko-opiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus
- perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan
- asiantuntevan ohjauksen saatavuus
- hakijan tiedot ja taidot, aiemman opinnäytetyön arvosana sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito
- hakijan lupaavuus ja motivaatio
Hakuajat ja hakeminen
Hakuaika on 1.-31.10.2019. Haku päättyy klo 15.00. Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Vastuuohjaaja ja muut ohjaajat
Ainakin yhden ohjaajista tulee olla Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan työsuhteessa oleva professori, dosentti tai vastaavan tasoiset tieteelliset ansiot omaava tohtori.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksessa tulee mainita jatkotutkinnon tutkimusala ja siihen liitetään jäljennös tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa, alustava tutkimussuunnitelma sekä selvitys muista mahdollisista opinnoista ja jatkotutkinnon suorittamista tukevista ansioista (curriculum vitae) sekä motivaatiokirje. Ks. ohje tutkimussuunnitelmaan laadintaan.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa myös pro gradu -tutkielmaa vastaavat opinnäytteensä sekä selvitys tutkintoon sisältyneistä opintosuorituksistaan.
Mikäli maisterintutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa, tulee näiden hakijoiden tutustua tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivulta löytyviin valintaperusteisiin.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2018 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 16.12.2019 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon johtamisen ja talouden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau@tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 10.1.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan opintotoimistossa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.