
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma
Kohti vaativia asiantuntijatehtäviä
Tohtoriohjelmassa voi suorittaa jatkotutkintona hallintotieteiden tohtorin, kauppatieteiden tohtorin tai yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon.
Yhteisessä tohtoriohjelmassa opiskelijat tekevät omilla tieteenaloillaan jatkotutkimusta erityisesti tietyissä ydinteemoissa. Näitä ovat esimerkiksi johtaminen sen eri muodoissa, yksityisen ja julkisen sektorin rajapinta, demokratia ja valta, vastuullisuus ja kestävä kehitys, arvonluonti ja innovaatiot, tuloksellisuus, mittaus ja arviointi sekä kaupunki- ja aluekehitys. Tavoitteena on ymmärtää ja tutkia monimutkaisia nykyajan ilmiöitä, jotka kytkeytyvät kiinteästi kauppa- ja taloustieteelliseen, hallintotieteelliseen ja/tai poliittiseen kontekstiin.
Tohtoriohjelmasta valmistuneet tohtorit sijoittuvat vaativiin liike-elämän sekä yksityisen ja julkisen talouden ja hallinnon johtamis- ja asiantuntijatehtäviin.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:
- perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
- perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
- saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatko-opinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Oppiaineiden ohjaus- ja tukiresurssit suunnataan ensisijaisesti aktiivisesti toimiville opiskelijoille.
Pääsääntöisesti tohtoriohjelman jatko-opinnoissa tähdätään hallintotieteiden, kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoon, mutta on myös mahdollista suorittaa hallintotieteiden tai kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto esim. välitutkintona ennen tohtorin tutkintoa.Lisäksi tohtoriohjelmassa voi erityistapauksessa suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon.
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen hyväksyminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun perustutkinnon tai vastaavan tutkinnon antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen.
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa voidaan suorittaa hallintotieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto seuraavilla oppialoilla:
- Aluetiede
- Hallintotiede
- Julkinen talousjohtaminen
- Julkisoikeus
- Kunta- ja aluejohtaminen
- Ympäristöpolitiikka
Kauppatieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa seuraavilla oppialoilla:
- Taloustiede
- Vakuutustiede
- Vero-oikeus
- Yrityksen johtaminen
- Laskentatoimi
- Markkinointi
- Yritysjuridiikka
Yhteiskuntatieteidentohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa seuraavilla oppialoilla:
- Valtio-oppi
- Kansainvälinen politiikka
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
- suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
- osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
- laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Hallintotieteiden, kauppatieteiden tohtorin ja yhteiskuntatieteiden tutkintoa suorittamaan otettu voi ensin suorittaa lisensiaatin tutkinnon.
Tohtorin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- Yleiset valmiustaidot, 15-35 op
- Tutkimusalan ja tieteenalan opinnot, 25-45 op
Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa itsenäistä ja kriittistä ajattelua tutkimusalallaan. Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa
Tiedekuntaneuvosto myöntää luvan julkaista väitöskirja ja puolustaa väitöskirjaa tohtorintutkintoa varten. Kaikkien tutkintoon kuuluvien opintojen tulee olla suoritettu ennen julkaisuluvan myöntämistä.
Kokoomaväitöskirja
Kokoomaväitöskirjalla tarkoitetaan väitöskirjaa, joka koostuu useasta samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta tai muusta vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävästä käsikirjoituksesta. Kokoomaväitöskirja koostuu johdantoluvusta ja vähintään kolmesta tieteellisestä erillisjulkaisusta. Suurimman osan erillisjulkaisuista tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä tieteellisissä aikakauskirjoissa tai muilla korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun ja erillisjulkaisujen tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän kokonaissuoritus vastaa tieteelliseltä tasoltaan väitöskirjatutkimusta.
Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun tulee olla itsenäinen kokonaisuus, joka käsittää seuraavat ainekset: ongelman asettelu, teoreettinen viitekehys, aineisto ja menetelmät, tulokset sekä tulosten ja johtopäätösten merkityksen arviointi. Väitöskirjaan sisältyvien erillisjulkaisujen tulee erikseenkin tarkastellen tuottaa tieteellistä kontribuutiota.
Tieteellisen kirjoittamisen omaksuminen on keskeinen osa tohtoriopintoja, minkä vuoksi tohtoriopiskelijoita kannustetaan yhteisjulkaisujen kirjoittamiseen ei vain omassa tutkimusryhmässään vaan myös muiden kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Kokoomaväitöskirjan osaksi voidaan hyväksyä myös yhteisjulkaisuja, joiden tekemiseen väittelijä on osallistunut itsenäisellä työpanoksella. Yhteisjulkaisuja sisältävän kokoomaväitöskirjan tulee sisältää johdantoluvun lisäksi vähintään neljä erillisjulkaisua, joista suurimman osan tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Ohjaajat eivät voi olla mukana kirjoittajana suurimmassa osassa kokoomaväitöskirjan erillisjulkaisuja.
Jatkotutkinto antaa erinomaiset valmiudet toimia paitsi akateemisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, myös vaativissa asiantuntijatehtävissä ja tutkimustyössä elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden kysyntä on kasvamassa erityisesti kauppa- ja hallintotieteiden sekä politiikan tutkimuksen koulutusaloilla.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman hakukelpoisuusvaatimukset, valintaperusteet, ohjeet hakemiseen sekä tietoa tulosten julkistamisesta. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakuprosessista tai hakudokumenteista, olethan yhteydessä hakijapalveluihin. Mikäli sinulla on tutkintoon ja tutkimuksen tekemiseen liittyen kysyttävää, ota yhteyttä ohjelmaan osoitteella mab.doc.tau(a)tuni.fi.
Ennen hakemista hakijalla tulee olla vastuuohjaajaa. Miettikää vastuuohjaajan kanssa yhdessä mahdolliset muut ohjaajat ja ohjausryhmä.
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma
Näytä
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tohtorin tutkintoon voidaan hyväksyä hakija
- jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
- jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
- jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta edellytetään opintoja, jotka vastaavat laajuudeltaan suomalaisia tutkintoja (pääasiassa 180 + 120 ECTS), jotka antavat Suomessa jatko-opintokelpoisuuden. Ulkomaiseen tutkintoon tulee kuulua pro gradu - tai diplomityötyyppinen opinnäytetyö.
Pro gradu -tutkielmasta edellytetään pääsääntöisesti vähintään arvosanaa kiitettävä. Lisäksi edellytetään vähintään hyvin tiedoin suoritetut opinnot jatkotutkinnon oppialalla (tai muulla soveltuvalla alalla).
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakijalle voidaan määrätä korkeintaan 60 opintopisteen verran täydentäviä opintoja.
Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden tulee osoittaa tutkimusvalmiutensa suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa olevalla opintokokonaisuudella. Tutkintoon tulee olla sisältynyt hyvää opintomenestystä osoittava tutkielma tai vastaavat opinnäytteet. Hakijalta edellytetään, että hänen aiemmat opinnäytteensä ovat liittyneet jatkotutkinnon oppialaan ja että hänellä on jatko-opintojen edellyttämät tieteelliset valmiudet ko. oppialalla.
Pääasiassa tohtorin tutkintoon hakevan suomen kielen taito todentuu, jos hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi. Suomessa suoritetut tutkinnot varmentuvat sähköisesti eikä erillistä sähköistä tai paperista liitettä kielitaidosta tarvitse toimittaa.
Muissa tapauksissa noudatetaan samoja periaatteita kuin alempien ja ylempien sekä ylempien tutkintojen opiskelijavalinnassa kulloinkin on voimassa. Mikäli todennat kielitaitosi jollakin näistä tavoista, liitäthän todisteen kielitaidosta hakemuksellesi. Tarvittaessa sinua voidaan pyytää toimittamaan oikeaksi todistettu kopio kielitaidon todenteesta.
Tohtoriohjelmaan sisäänottomäärä on 15 opiskelijaa/hakukerta, yhteensä 30 opiskelijaa/vuosi.
Tiedekunta ottaa uusia tohtoriopiskelijoita eri oppialoille hakukiintiön ja jatkotutkimustyön laadukkaaseen ohjaukseen ja opetukseen käytettävissä olevien voimavarojen sallimissa rajoissa.
Jatko-opiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimus- ja opintosuunnitelmien tieteellinen taso ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus
- perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan
- asiantuntevan ohjauksen saatavuus
- hakijan tiedot ja taidot, aiemman opinnäytetyön arvosana sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito
- hakijan motivaatio ja aikaisempi kokemus
- tutkimukseen mahdollisesti tarvittava infra ja rahoitussuunnitelma
Hakuajat ja hakeminen
Seuraava hakuaika on 1.-29.4.2022. Haku päättyy klo 15.00 (Suomen aikaa). Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Vastuuohjaaja ja muut ohjaajat
Ainakin yhden ohjaajista tulee olla Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan työsuhteessa oleva professori, dosentti tai vastaavan tasoiset tieteelliset ansiot omaava tohtori.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksessa tulee mainita jatkotutkinnon tutkimusala ja siihen liitetään:
- oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksista. Suomalaisessa yliopistossa 1.1.1995 päivän jälkeen suoritettujen tutkintojen osalta riittää kopio (koska tutkinnon oikeellisuus tarkistetaan kansallisesta tietokannasta)
- alustava tutkimus- ja opintosuunnitelma
- selvitys muista mahdollisista opinnoista
- jatkotutkinnon suorittamista tukevat ansiot (curriculum vitae)
- motivaatiokirje
Ks. ohje tutkimussuunnitelmaan laadintaan.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa myös pro gradu -tutkielmaa vastaavat opinnäytteensä sekä selvitys tutkintoon sisältyneistä opintosuorituksistaan.
Mikäli maisterintutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa, tulee näiden hakijoiden tutustua tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivulta löytyviin valintaperusteisiin.
Katso hakemiseen liittyviä lisäohjeita sivulta Näin haet tohtoriohjelmiin Tampereen yliopistossa.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2022 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 23.6.2022 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon johtamisen ja talouden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau [at] tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 8.7.2022 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan opintotoimistossa.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.