Ihmiset ja teknologiat -tohtoriohjelma
Ihmiset ja teknologiat -tohtoriohjelma aloittaa toimintansa 1.8.2021. Siihen on yhdistettynä aiempi vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma, informaatiotutkimus sekä tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelmasta ’user experience’ sekä ’pelit ja pelillisyys’.
Ihmiset ja teknologiat -tohtoriohjelma antaa valmiudet toimia vaativissa ihmisen, yhteiskunnan ja teknologian väliseen vuorovaikutukseen liittyvissä tutkimus-, tuotekehitys- ja yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä. Ala on vahvasti monitieteinen ja edellyttää useiden tutkimusmenetelmien ja näkökulmien hallintaa.
Ala keskittyy läheisesti ihmisen, tiedon ja teknologian välisiin suhteisiin. Tämä edellyttää usein monitieteistä lähestymistapaa, jossa osaaminen koostuu esimerkiksi tietojenkäsittely- ja informaatiotutkimuksen ja ihmistieteiden kuten psykologian ja sosiologian teorioista ja menetelmistä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Ihmiset ja teknologiat -tohtoriohjelma antaa valmiudet toimia vaativissa ihmisen, yhteiskunnan ja teknologian väliseen vuorovaikutukseen liittyvissä tutkimus-, tuotekehitys- ja yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä. Ala on vahvasti monitieteinen ja edellyttää useiden tutkimusmenetelmien ja näkökulmien hallintaa.
Ala keskittyy läheisesti ihmisen, tiedon ja teknologian välisiin suhteisiin. Tämä edellyttää usein monitieteistä lähestymistapaa, jossa osaaminen koostuu esimerkiksi tietojenkäsittely- ja informaatiotutkimuksen ja ihmistieteiden kuten psykologian ja sosiologian teorioista ja menetelmistä.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: itc.doc.tau(a)tuni.fi.
Ihmiset ja teknologiat -tohtoriohjelma
DPHAT-ohjelman haku kevät 2021
DPHAT, 1.4.-12.5.
Yleinen kelpoisuus tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa tutkimusalan professori tai hänen määräämänsä opettaja.
Tohtoriohjelma voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Pääasiassa tohtorin tutkintoon hakevan suomen kielen taito todentuu, jos hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi. Suomessa suoritetut tutkinnot varmentuvat sähköisesti eikä erillistä sähköistä tai paperista liitettä kielitaidosta tarvitse toimittaa.
Muissa tapauksissa noudatetaan samoja periaatteita kuin alempien ja ylempien sekä ylempien tutkintojen opiskelijavalinnassa kulloinkin on voimassa. Mikäli todennat kielitaitosi jollakin näistä tavoista, liitäthän todisteen kielitaidosta hakemuksellesi. Tarvittaessa sinua voidaan pyytää toimittamaan oikeaksi todistettu kopio kielitaidon todenteesta.
Valintaperusteet
Jatko-opiskelijaksi valinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.
Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen taso, selkeys, relevanssi, suunnitelman toteuttamisen realistisuus, tutkimusaiheen uutuusarvo ja sopivuus tohtoriohjelmaan
- motivaatio väitöskirjan tekemiseen
- rahoitussuunnitelma ja sen uskottava kattavuus opintokaudelle
- opintosuunnitelman, perustutkinnon sekä suoritettujen opintojen sopivuus väitöskirjan aihepiiriin
- aiempi opintomenestys ja mahdollinen tutkimus- ja työkokemus väitöskirjan aihepiirin alalta
- vaadittava kielitaito
- asiantuntevan ohjauksen saatavuus;
- tutkimukseen mahdollisesti tarvittava infrastruktuuri.
Hakumenettely
Hakuajat ja hakeminen
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään jatkuvana hakuna, mutta hakemukset arvioidaan neljä kertaa vuodessa seuraavina ajankohtina: 1) syyskuussa, 2) marraskuussa, 3) helmikuussa ja 4) toukokuussa.
Ohjelmassa on kolme hakukohdetta:
- Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus (Human-Technology Interaction),
- Informaatiotutkimus (Information Studies), ja
- Pelit ja pelillisyys (Games and Gamification).
Sähköinen hakulomake
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksen liitteet:
- tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen tutkimusongelma sekä tutkimuskysymykset ja niiden merkitys tieteelle ja yhteiskunnalle, menetelmät ja mahdollisesti kerättävät aineistot, odotettavissa olevat tulokset sekä julkaisusuunnitelma (Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi).
- alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelmalomaketta
- motivaatiokirje (n. 1 sivu), jossa hakija kertoo keskeiset syyt haluunsa jatko-opiskella, perustelee omia kykyjään pitkäjänteiseen ja oma-aloitteiseen tutkimustyöskentelyyn sekä kuvaa näkemyksiään väitöskirjan jälkeiselle urastaan, tai muita asioita, joita haluaa hakemuksensa tueksi osoittaa
- ansioluettelo
- kopio sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksista sekä opintorekisteriote tutkintoihin sisältyvistä opintosuorituksista.
- todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
- todistus kielitaidosta tarvittaessa (ks. kielitaitovaatimuksia koskeva kohta)
- hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa
- kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi.
Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät englanninkieliseltä sivustolta.
Ohjaaja(t)
Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelmavastaavaan, joka auttaa löytämään aiheeseen mahdollisesti sopivan vastuuohjaajan. Mikäli soveltuvaa ohjaajaa ei löydy, hakija voidaan ohjata hakeutumaan toisaalle.
Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Tutkimussuunnitelmaan liitetään asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi hakijan nimi ja työn otsikko. Kansilehteä ja lähdeluetteloa ei lasketa mukaan edellä ilmoitettuun sivumäärään. Sivut numeroidaan.
Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen. Lisäksi tutkimussuunnitelman tulee edetä loogisesti ja olla riittävän konkreettinen siten, että erikoisalueeseen vihkiytymätönkin arvioitsija pystyy arvioimaan sen toteuttamiskelpoisuutta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
1. Tiivistelmä tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)
Tutkimussuunnitelman tiivistelmän tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Hakijan tulee esitellä tutkimusaihe ja perustella sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Millaista tietoa ja mistä lähtökohdista tutkimuksessa halutaan tuottaa?
2. Tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset
Tutkimuksen keskeinen taustakirjallisuus siten, että se tukee esitettyjä tutkimuskysymyksiä ja johdattaa niihin sujuvasti. Tutkimusongelma ja siihen liittyvät tutkimuskysymykset tulee muotoilla mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessa itse asiassa halutaan tietää? Tutkimuskysymykset pitää muotoilla siten, että niihin on mahdollista vastata.
3. Tutkimusmenetelmät
Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä, miten ja millaista tietoa tutkimuksen on tarkoitus tuottaa ja miten käytännössä tutkimuskysymyksiin aiotaan vastata. Tutkimussuunnitelmassa tulee olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkimuksen osallistujat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan? Jos näitä ei ole mahdollista kuvata koko väitöskirjatutkimuksen osalta, on tämä perusteltava. Tällöin on hyvä kuvata ainakin ensimmäisen osatutkimuksen menetelmät ja aineistot suhteellisen tarkasti ja alustava suunnitelma tutkimuksen myöhemmistä vaiheista.
On hyvä mainita myös mahdolliset tutkimuseettiset ongelmat ja kertoa miten ne aiotaan ratkaista.
4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen
Vaikka tuloksia ei voi etukäteen tietää, on mahdollista kuvata millaista uutta tietoa tutkimus tuottaisi? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää? Tässä on hyvä kuvata tutkimustulosten tieteellinen sekä käytännöllinen merkitys. Lisäksi hakijan tulisi esittää alustava julkaisusuunnitelma siitä, missä mahdollisissa julkaisukanavissa väitöstutkimuksen koostavat artikkelit hän pyrkii julkaisemaan.
5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma
Tutkimukselle tulee laatia aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja milloin tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.), ottaen huomioon avoimen tieteen linjaukset (ks. avointiede.fi).
Kerro myös, mitkä ovat tarvittavat resurssit ja miten ne ovat käytössäsi (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittava infrastruktuuri, rahoitussuunnitelma, ohjaajat, kuvaus tutkimusympäristöstä ja -ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)?
Mikäli väitöskirjatutkimuksen toteutukseen liittyy riskejä, kuvaa ne ja kuvaa mitkä ovat vaihtoehtoiset toteutustavat riskien vähentämiseksi.
Jos väitöstutkimus on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta tai yrityksessä tehtävää R&D -tutkimusta, on selvitettävä, miten tutkimus on riippuvainen muiden osapuolten tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Oman osuuden tulee olla selkeästi kuvattu esimerkiksi siltä varalta, että muut osapuolet eivät saakaan tehtyä tuotosta (esim. sovellusta), joka on kriittinen väitöstutkimuksen kannalta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää myös lyhyt selvitys siitä, miten opinnot rahoitetaan, suoritetaanko opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettelo mahdollisista rahoituslähteistä.
Valinta
Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.
Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.
Haku tohtoriohjelmaan järjestetään jatkuvana hakuna, mutta hakemukset arvioidaan neljä kertaa vuodessa seuraavina ajankohtina: 1) syyskuussa, 2) marraskuussa, 3) helmikuussa ja 4) toukokuussa.
Jotta hakemus ehtii kyseisen kuukauden käsittelyyn, sen tulee olla jätetty Opintopolku-järjestelmään arviointikuukautta edeltävän kuukauden loppuun mennessä. Mikäli hakemus tai liitteet ovat puutteellisia, hakemuksen käsittely voidaan siirtää seuraavalle arviointikerralle.
Valinnan tulos ilmoitetaan hakijoille viimeistään hakemuksen arviointikuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä, eli 15.10., 15.12., 15.3. ja 15.6..
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa tulosten ilmoittamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna sähköisesti (tau [at] tuni.fi).
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla Oma Opintopolku -palvelussa. Mikäli et pysty vastaanottamaan paikkaa sähköisesti, ole yhteydessä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään käsittelykuukautta seuraavan kuukauden 30. päivä klo 15.00 mennessä. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden mukaisesti.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä tai poissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.