Opetustilanne
Tutkinto-ohjelma

Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma

Opetustilanne

Muuttuva maailma tarvitsee kasvatuksen ja oppimisen monialaisia erityisasiantuntijoita

Sivistys ja elinikäinen oppiminen voivat ratkaista muuttuvan ja globalisoituvan maailman ongelmia.

Globalisoituva maailma ja muuttuva yhteiskunta kohtaavat monia ongelmia, joihin kasvatus, sivistys ja elinikäinen oppiminen voivat tuottaa ratkaisuja. Kasvatus ja yhteiskunta tohtoriohjelmasta valmistuu kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen ja oppimisen erityisasiantuntijoita ja tutkijoita, jotka osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen tasa-arvoisemmaksi, kulttuurisesti suvaitsevammaksi ja ekologisesti kestävämmäksi.

Tohtoriohjelma antaa valmiudet ymmärtää syvällisesti kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ilmiöitä ja niiden merkitystä yhteiskunnassa. Ohjelmasta valmistuneet pystyvät kriittisesti analysoimaan kasvatustietoa, kasvatustoimintaa ja kasvatusinstituutioita, tuottamaan laadukasta ja luotettavaa tietoa alan ilmiöistä ja muutoksista sekä suunnittelemaan ja ohjaamaan kasvatusalan kehitystä. He työskentelevät alan erityisasiantuntijoina ja tutkijoina yliopistoissa, koulutusinstituutioissa, työelämän organisaatioissa ja hallinnossa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tutustu ohjaajiin!

Tutkintonimike

Filosofian tohtori
Kasvatustieteiden tohtori

Koulutustyyppi

Jatkotutkinto

Suunniteltu kesto

4 vuotta

Koulutuksen laajuus

240 op

Kaupunki

Tampere

Kampus

Keskustakampus

Osaamistavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteet

Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa: sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Lisäksi hänen tulee saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä tutkimusalallaan ja luoda uutta tieteellistä tietoa.

Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkintojen sekä kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä hankkii valmiudet itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntää osaamistaan tutkimusryhmissä ja -verkostoissa. Opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kasvatustieteiden tuntemus, joka mahdollistaa alan tutkimustulosten ymmärtämisen ja tieteen kehityksen seuraamisen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä mahdollistaa aktiivisen toiminnan kasvatustieteen asiantuntijana muuttuvissa ympäristöissä. Hänen tulee myös osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, taitoa kerätä ja analysoida aineistoa sekä valmiutta tutkimustiedon välittämiseen ja globaalissa tiedeyhteisössä toimimiseen. Lisäksi opiskelijan tulee tutustua perusteellisesti tutkimusetiikkaan liittyviin kysymyksiin, tutkimuksen yhteiskunnalliseen vastuuseen sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin.

 

Opetussuunnitelmaa ohjaa neljä periaatetta:

a) tohtoriopintojen ja Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tutkimuksen painopistealueiden välinen yhteys

b) uusien ja vanhojen tohtoriopiskelijoiden sekä ohjaajien muodostaman yhteisön rakentaminen

c) jaettu tuki ja väitöskirjatyöhön kohdennettu ohjaus

d) joustavuus ja valinnanmahdollisuus

Kunakin vuonna opiskelemaan hyväksytyt tohtoriopiskelijat muodostavat oman ryhmänsä. Opiskelijoita kannustetaan toistensa tukemiseen ja yhteistyöhön, joka edistää tiedon muodostamista sekä opiskelijan oman tutkimusaiheen ylittäviä kollegiaalisia suhteita.

Opintojen rakenne

Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkintojen rakenne 

Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, jotka muodostuvat seuraavista kolmesta osiosta:

1. Kasvatustieteiden, tieteenfilosofian ja metodologian opinnot (40 op), 

2. Tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (20 op) sekä

3. Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin, väitöskirja ja väitöstilaisuus (180 op)

Osiot 1-3 jakautuvat moduuleihin, jotka määrittelevät opintojen sisällön. Opiskelija ja ohjaaja neuvottelevat moduuleihin sisällytettävistä kursseista ja muista suoritusmuodoista keskenään ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan vastuulla on pyytää ohjaajalta tapaamista, jossa henkilökohtainen opintosuunnitelma päivitetään ja muokataan vuosittain annettuun päivämäärään mennessä (syyskuussa tai helmikuussa riippuen siitä, milloin opiskelija on hyväksytty tohtoriohjelmaan ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman ensimmäinen versio on hyväksytty).

Kursseja voidaan valita Kasvatus ja yhteiskunta –tohtoriohjelman sekä Tampereen yliopiston tutkijakoulun tarjonnasta tai muista soveltuvista akateemisista ympäristöistä. Kun suoritusmuotona ei ole kurssi, opiskelijan tulee toimittaa ohjaajalle yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus tehdystä työstä ja sen soveltuvuudesta tohtoriopintoihin. Moduuleissa ilmoitettu opintopistemäärä ei ole velvoittava, vaan sen tarkoituksena on kuvata sisältöjen painotuksia opintoja suunniteltaessa.

Väitöskirja (180 op)

Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen tutkimus (monografia) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus.

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä.

Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirja koostuu johdannosta, 3-5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksesta ja yhteenvedosta. Johdannossa esitetään väitöstutkimuksen tavoitteet ja teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet ja kerrotaan, miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Yhteenvedossa kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan tutkimustulosten yhteiskunnallista ja kasvatustieteellistä merkitystä.

Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (välitutkinto)

Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintopistettä, joka koostuu seuraavista opintojaksoista:  

1. Kasvatustieteiden, tieteenfilosofian ja metodologian opinnot (30 op), 

1A Kasvatustieteellinen tutkimus (väh. 10 op),

1B Tieteenfilosofia, tutkimusmetodologia ja tutkimusetiikka (väh.10 op)

1C Lisensiaatintutkielmaan liittyvä tieteellinen viestintä (5-10 op)

2. Tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (5 op) sekä

3. Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin (5 op) ja lisensiaatintutkielma (80 op)

Osaamistavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen keskustelun ja argumentoinnin omasta tutkimusaiheestaan sekä hallitsee kriittisen lukutaidon ja palautteenannon omalla tieteenalallaan. Lisensiaatintutkielman tehtyään opiskelija kykenee itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn.

Opintojaksot on kuvattu tarkemmin edellä tohtoriopintojen yhteydessä.

Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä saa lisätietoa verkkosivuilta. Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja merkitty opintosuoritusrekisteriin. 

Tutkimuksen painopisteet

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet

Kasvatustieteiden tutkimus kohdistuu kasvatustietoon, kasvatustoimintaan ja kasvatusinstituutioihin, jotka muotoilevat kasvua, oppimista ja osaamista niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin. 

Kasvatustiedolla tarkoitetaan kasvatustoimintaa perustelevia ja oikeuttavia tulkintoja kasvusta, oppimisesta ja osaamisesta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.  Yksikössä analysoidaan olemassa olevaa kasvatustietoa ja sen muotoutumisen prosesseja, kasvatustiedon sisältöjä ja oppimisen didaktisia ja pedagogisia käytäntöjä muuttuvassa yhteiskunnallis-kulttuurisessa kontekstissa, sekä tuotetaan uutta kasvatustietoa. 

Kasvatustoimintaa tutkitaan politiikkojen, kasvu- ja oppimisympäristöjen sekä kansalais- ja työelämän rakenteissa ja käytänteissä. Yksikön tutkimusta profiloivat edelleen lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kasvatusinstituutiot, jotka ovat syntyneet toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä yhteiskunnassa.

Tutkimusta tehdään kansallisissa ja kansainvälisissä toiminta- ja oppimisympäristöissä. Näiden lähestymistapojen suunnitelmallinen integroiminen toisiinsa ja yliopiston muihin tutkimusaloihin tuottaa Tampereen yliopistolle ominaisen kasvatustieteellisen tutkimusprofiilin.

Neljä tutkimuksen painopistealuetta

1) Kansainvälistyvät oppimis- ja toimintaympäristöt

Koulutuksen ja työmarkkinoiden kansainvälistymisen ja ihmisten ylirajaisen liikkumisen seurauksena syntyy uudenlaisia oppimis- ja toimintaympäristöjä, jotka ylittävät paitsi maantieteellisiä myös poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Ainedidaktisesta näkökulmasta tehtävä oppimis- ja toimintaympäristötutkimus kuuluu tähän painoalaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja oppimisen kysymyksiä erilaisissa monikulttuurisissa konteksteissa. Tutkimuksen kohteena ovat formaali ja informaali oppiminen sekä kansainvälistymisen mukanaan tuomat pedagogiset ja yhteiskunnalliset haasteet.

 

2) Kasvatuksen ja koulutuksen politiikat, kulttuurit ja rakenteet

Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen diskursseja, toimijoita ja instituutioita sekä niiden vuorovaikutusta. Kiinnostuksen kohteina ovat toiminnan tasot paikallisesta globaaliin, ja tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi:

  • ylirajaisten koulutuksen politiikkojen paikallinen muokkautuminen,
  • kasvatuksen ja koulutuksen institutionaaliset käytännöt,
  • kansallisen tason päätöksenteko tai
  • globaalisti hahmottuvat koulutuspoliittiset diskurssit.

Tutkimusta tehdään koulutuspoliittisen ja -sosiologisen sekä vertailevan kasvatustutkimuksen näkökulmasta eri maiden konteksteissa. Tutkimuskohteet sijoittuvat koulutuksen koko kentälle varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen.

 

3) Asiantuntijuus, työ ja oppiminen

Tutkimus keskittyy ammatillisen oppimisen ja moniammatillisuuden psykologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, asiantuntijuuden kehittymiseen sekä globaaliin verkostoitumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä yksilöllisiä, kollektiivisia ja organisatorisia muutosprosesseja erilaisissa kulttuurihistoriallisissa, sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.  Lisäksi tutkitaan kansalaistoiminnan muuttuvaa kenttää.

Keskeisinä teemoina ovat tasa-arvon, osallisuuden ja toimijuuden muuttuvat merkitykset sekä hyvinvoinnin kysymykset kansalaistoiminnassa ja työelämässä. Tutkimuksessa kriittisen tarkastelun kohteena ovat kasvatuksen, talouden ja politiikan sekä kulttuurin ja luonnon yhteydet.

 

4) Opetussuunnitelmatutkimus

Tutkimustoiminnassa tarkastellaan opetusta ja opetussuunnitelmakulttuureita sekä näiden muutoksia osana yhteisöjen toimintaa.  Opetussuunnitelma ymmärretään curriculum studies -traditioon perustuen tavoitteellisena ja dynaamisena prosessina, joka sisältää historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia kerrostumia. Lisäksi opetussuunnitelmatutkimus on tapa ymmärtää koulutuksen arkea: mitä ja miten opetetaan. Sen avulla voidaan myös tarkastella koulutuksen kehittämistyötä ja sen säätelijöitä. Perus- ja toisen asteen koulutukseen kohdistuva opetussuunnitelmatutkimus on myös osa tätä painoalaa.

Tutkimuksen merkitys perustuu opetussuunnitelman ohjaavaan rooliin koulutuspolitiikassa ja entistä voimakkaammin myös korkeakoulutuksessa. Samalla opetussuunnitelma heijastelee yhteiskunnan poliittisia ja kulttuurisia muutossuuntia eri kouluasteilla.

Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: edu.doc.tau(a)tuni.fi.

Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma
Tohtorihaku huhtikuu 2019
1.-30.4.2019

Hakukelpoisuusvaatimukset

Jatkotutkintoon johtaviin opintoihin pääsyn edellytyksenä on

  • soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai
  • ylempää korkeakoulututkintoa tasoltaan vastaava koulutus tai
  • ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto muussa kuin suomalaisessa korkeakoulussa.

Aloituspaikkamäärä

Vuonna 2019 tiedekuntaan valitaan sekä kevään että syksyn hakujen perusteella yhteensä enintään 25 uutta jatko-opiskelijaa siten, että keväällä valitaan enintään 15 ja syksyllä enintään 15 opiskelijaa.

Valintaperusteet

Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää hakemuksesta oikeuden suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tai filosofian tohtorin tutkinnon.

Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on kasvatustieteellisen alan maisterin tutkinto.

Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perustutkinto. Häneltä edellytetään myös vähintään 20 opintopisteen laajuiset kasvatustieteellisen oppiaineen syventävät opinnot, jotka voidaan suorittaa myös osana filosofian tohtorin tutkintoa.

Valintaperusteet

Valintaperusteina ovat A) toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma sekä B) aiempi opintomenestys.

A) Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelmissa arvioidaan erityisesti tutkimuksen kasvatustieteellistä merkitystä, tavoitteenasettelua ja teoreettisia lähtökohtia sekä tutkimusongelman jäsentyneisyyttä, valittua tutkimusmenetelmää ja analysointitapaa. Valinnassa otetaan lisäksi huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille sekä tiedekunnan käytettävissä olevat ohjaajaresurssit. Katso ohjeet tutkimussuunnitelman tekemiseksi kohdasta "Hakuajat ja hakeminen".

B) Aiempi opintomenestys

Pro gradu –tutkielmasta tai lisensiaatintutkimuksesta saadun arvolauseen tulee olla pääsääntöisesti vähintään cum laude approbatur tai annetun arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1-5) tai vastaava keskitason arvosana muulla käytössä olleella asteikolla. Mikäli opinnäytetyötä ei ole arvioitu mainelauseella tai arvosana on alempi kuin vaadittu, hakuasiakirjoihin liitettävältä tutkimussuunnitelmalta edellytetään erityisiä ansioita.

Mikäli maisteritutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa, hakijan tulee tutustua myös englanninkielisiin valintaperusteisiin.

 

Hakumenettely

Hakuajat ja hakeminen 

Hakuaika on 1.-30.4.2019. HUOM! Hakuaika päättyy 30.4.2019 klo 15:00 (Suomen aikaa)Seuraava haku järjestetään lokakuussa 2019.

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi.

Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

Hakemus ja tarvittavat liitteet

Hakuasiakirjat

Kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon johtavan opinto-oikeushakemuksen tulee sisältää seuraavat hakuasiakirjat

  1. sähköisesti toimitettu hakulomake,
  2. kopio maisterin tutkintotodistuksesta (tai vastaavasta) sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opinnoista sekä
  3. tutkimussuunnitelma.
     

Lisäksi ulkomailla maisteritutkintonsa suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa tutkinnon myöntäneen yliopiston vakuutus siitä, että kyseinen tutkinto antaa kelpoisuuden tohtoritutkintoon johtaviin opintoihin kyseisessä maassa.

Hakemukseen ei tarvitse liittää muita opinto- tai työtodistuksia.

Tutkimussuunnitelma

Hakuasiakirjoihin liitettävän suomen- tai englanninkielisen tutkimussuunnitelman tulee olla pituudeltaan enintään 2500 sanaa sisältäen lähteet, ja se tehdään seuraavan rakenteen mukaisesti:

Kansilehti

  • tutkimustyön tekijä, yhteystiedot ja suoritettava jatkotutkinto
  • tutkimustyön alustava nimi
  • maininta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan professorista, apulaisprofessorista tai dosentista, jonka kanssa tutkimustyöstä ja jatko-opinnoista on keskusteltu

Tutkimuksen lähtökohdat

  • tutkimushankkeen merkitys suhteessa nykytietämykseen: miten hanke liittyy aiempaan kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukseen
  • tutkimuksen asemointi kasvatustieteen kentällä
  • tutkimuksen sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille

Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja aikataulu

  • tutkimuksen tavoitteet
  • tutkimuskysymykset
  • tutkimusmenetelmät ja aineiston kerääminen
  • tutkimuksen aineisto ja analyysimenetelmät
  • tutkimuksen aikataulu
  • tutkimustulosten/johtopäätösten kasvatustieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

Julkaisusuunnitelma ja rahoitussuunnitelma

Lähdeluettelo

 

Ohjaaja(t)

Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto- oikeuden hakemista ottaa yhteyttä yhteen jatko-opintoja ohjaavaan professoriin, apulaisprofessoriin tai dosenttiin, jonka asiantuntemusalueelle katsoo oman tutkimusaiheensa liittyvän, esitellä hänelle alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkintoon kuuluvien jatko-opintojen suorittamisesta ja tutkimustyönsä aikataulutuksesta. Yhteydenoton tulee tapahtua viimeistään kaksi viikkoa ennen hakusivustolla ilmoitettua hakuajan päättymistä.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Hyväksymisprosessi ja tulosten julkistaminen

Ohjaajat käsittelevät heille tulleet hakemukset ja tutkimussuunnitelmat hakuajan päätyttyä ja tekevät pohjaehdotuksen hyväksyttävistä hakijoista ja heidän ohjaajistaan tiedekunnan tohtorikoulutustoimikunnalle. Tohtorikoulutustoimikunta tekee ehdotuksen valittavaksi hyväksyttävistä opiskelijoista esityksen tiedekunnan dekaanille. Tiedekunnan dekaani hyväksyy uudet opiskelijat.

Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee myös lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavien koulutusten hakuja. 

Valinnan tulosten viimeinen julkistuspäivä on 14.6.2019.

Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostilla hakemukseen merkittyyn sähköpostiosoitteeseen. Valituille ilmoitetaan hyväksymisestä myös kirjeitse. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 11.7.2019 mennessä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau@tuni.fi).  Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere. 

Ilmoittautuminen jatkotutkinto-opiskelijaksi

Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopiston 11.7.2019 mennessä sekä ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla.

Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi suorittaa opintoja yliopistossa. Opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi Tampereen yliopiston yleisten ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänen on kirjallisesti haettava oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijoille vapaaehtoista.