Kello
Tutkinto-ohjelma

Historian tohtoriohjelma

Kello

Kriittinen historiallinen tieto on avain nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseen

Valmiuksia analysoida yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa.

Historian tohtoriohjelmassa koulutetaan tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on hyvät valmiudet analysoida yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa erityisesti muutoksen ymmärtämistä eli ilmiöiden ajallista, paikallista ja käsitteellistä vertailua. Tohtoriohjelman tavoitteena on vahvistaa jatko-opiskelijan teoreettisia ja metodologisia taitoja, perehdyttää hänet oman alansa tutkimustraditioihin mutta myös antaa hänelle valmiuksia alan käytäntöjen uudistamiseen ja monitieteisessä tutkimusyhteisössä toimimiseen.

Tohtorin tutkinto historiassa antaa hyvät valmiudet tutkijan tehtävään ja lukuisiin hallinnon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan vaativiin asiantuntijatehtäviin, joihin enemmistö tohtoreista sijoittuu. Tohtorin tutkinto antaa myös valmiuksia opiskelijoiden ohjaamiseen ja tutkimusryhmien johtamiseen.

Jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheet ovat hyvin monipuolisia, mutta valtaosa väitöskirjoista keskittyy oppiaineen vahvoille alueille. Näitä ovat modernisaation, kaupungistumisen ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälinen vuorovaikutus ja arjen historia Suomessa ja Euroopassa. Jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkii myös laajan näkemyksen omasta oppialastaan yleisemmin.

Tutkintonimike

Filosofian tohtori

Koulutustyyppi

Jatkotutkinto

Suunniteltu kesto

4 vuotta

Koulutuksen laajuus

240 op

Kaupunki

Tampere

Kampus

Keskustakampus

Osaamistavoitteet

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 21 §:ssä määritellään tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija

  1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
  2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
  3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

Jatko-opintojen tavoitteena on antaa jatko-opiskelijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.

Jatko-opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys omasta tieteenalasta yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.

Koulutuksen sisältö

Historian tohtoriohjelmassa tohtorin tutkinnon (FT, FL) voi suorittaa historian oppialalla.

Historian tohtorikoulutuksen tavoite on kouluttaa tutkijoita, jotka ovat päteviä analysoimaan yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa erityisesti muutoksen ymmärtämistä eli ilmiöiden ajallista, paikallista ja käsitteellistä vertailua. Kriittinen historiallinen tieto on avain nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseen. Tohtorin tutkinto historiassa antaa pätevyyden tutkijan tehtävään ja lukuisiin hallinnon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan tehtäviin, joihin enemmistö tohtoreista sijoittuu.

Historian jatko-opiskelijoiden tutkimuskohteet ovat laajat ja moninaiset, mutta keskittyvät oppiaineen vahvoille alueille. Näitä ovat modernisaation ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälinen vuorovaikutus ja arjen historia Suomessa ja varhaisessa Euroopassa. Tohtoriohjelmalla on omintakeinen, yhteiskuntahistoriallisesti painottunut profiili, jossa korostuvat ajallinen ja alueellinen vertailu sekä metodinen ja teoreettinen osaaminen.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

  1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
  2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
  3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

Opiskelija ja tutkimustyön vastuuohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen.

Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi. Tavoitteena on valmistuminen viidessä vuodessa.

Opintojen rakenne

Historian tohtoriohjelman rakenne (240 op)

Välitutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL)

Historian tohtoriohjelman opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista ja laajuuksista.

  1. Yhteiset jatkokoulutusopinnot 20–30 op
  2. Oman tieteenalan ja tutkimuskohteen laaja ja syvällinen tuntemus 30–40 op
  3. Väitöskirjatyö 180 op

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.

Tutkinnon rakenteeseen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.

Väitöskirja

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografiaväitöskirja tai ns. osajulkaisuväitöskirja. Osajulkaisuväitöskirja on samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja. Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Osajulkaisuväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja.

Monografiaväitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen.

Tutkimuksen painopisteet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.

Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin.  Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.

Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet

  • Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
  • Sukupuoli ja ruumiillisuus
  • Muuttoliike, monikulttuurisuus
  • Lapsuus, nuoruus ja perhe
  • Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
  • Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
  • Hyvinvointipalvelut
  • Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
  • Politiikan ja hallinnan kulttuurit
  • Tiede, teknologia ja innovaatiot
  • Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
  • Yhteiskuntateoria
  • Yhteiskuntahistoria
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemiseen liittyen, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: soc.doc.tau(a)tuni.fi.. Historian tohtoriohjelman vastuuprofessori on Marjaana Niemi (marjaana.niemi@tuni.fi).

Historian tohtoriohjelma
Tohtorihaku huhtikuu 2019
1.-30.4.2019

Hakukelpoisuusvaatimukset

Yliopistolaissa (2009/558) 37 §:ssä määritellään kelpoisuus tieteellisen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin seuraavasti:

Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut:

  1. soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
  2. soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai
  3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa edellytetään ylemmän AMK – tutkinnon tai ulkomailla suoritetun alle 120 opintopisteen maisteritutkinnon suorittaneilta hakijoilta selvitys siitä, että he tuntevat hyvin alansa keskeiset teoreettiset käsitteet, tuntevat tieteenteoreettiset ja tutkimuseettiset lähtökohdat sekä hallitsevat alalla käytetyt tutkimusmenetelmät siinä määrin kuin väitöskirjatutkimuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää. Tämä osaaminen pitää osoittaa esittämällä selvitys suoritetuista opinnoista, jotka liittyvät em. aiheisiin. Selvityksestä pitää käydä ilmi opintojen sisältö ja laajuus. Samoin mukaan pitää liittää tiivistelmä tehdystä ylemmän AMK:n opinnäytteestä ja tieto siitä saadusta arvosanasta.

Yliopistolaissa todetaan, että yliopisto voi edellyttää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamaltaan henkilöltä tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Aloituspaikkamäärä

Historian tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2019 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 4-8 uutta opiskelijaa.

Valintaperusteet

Tiedekunnan jatkokoulutustoimikunta arvioi jatko-opintoihin hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen mm. seuraavilla kriteereillä:

  • tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, käytettävien menetelmien ja aineistojen soveltuvuus suhteessa tutkimuskysymykseen, tutkimussuunnitelman realistisuus ja selkeys
  • tutkimuksen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
  • tutkimuksen käytännöllinen tai teoreettinen merkitys omalla oppialallaan
  • opintosuunnitelman realistisuus
  • menestyminen perustutkinto-opinnoissa
  • tieteellisen tutkimustyön edellyttämät menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet
  • opintojen edellyttämä kielitaito
  • ohjausresurssien riittävyys

Jatkokoulutustoimikunta voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta myös haastattelemalla hakijan. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia.

Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee varmistaa häntä koskevat vaatimukset tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivulta.

Tiedekunta voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella.

Henkilön, joka haluaa aloittaa tohtoriopinnot yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa, tulee kääntyä vähintään yksi kuukausi ennen hakuajan päättymistä tiedekunnan professorin tai tiedekunnassa muussa opetustehtävässä toimivan dosentin puoleen ja pyytää tätä ohjaajaksi sekä sopia hänen kanssaan tutkimustyön aiheesta, tutkimusmenetelmistä, toteuttamismahdollisuuksista ja muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista. Vähintään vastuuohjaajan tulee olla selvillä hakuajan päättymiseen mennessä.

Tämän jälkeen jatko-opiskelijaksi haluavan tulee:

  • Hankkia opinto-oikeushakemukselle puolto vastuuohjaajalta (tai ohjaajilta mikäli kaikki ovat hakuvaiheessa tiedossa).
  • Pyytää tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin allekirjoitusta opinto-oikeushakemukseen.
  • Jättää opinto-oikeushakemus liitteineen sähköisen hakujärjestelmän kautta (Opintopolku) jatkokoulutustoimikunnan arvioitavaksi.

Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit

  • Vastuuohjaajan/ohjaajien sekä tohtoriohjelman vastuuprofessorin allekirjoittama opinto-oikeushakemuslomake
  • Tutkimussuunnitelma (enintään 6 sivua lähteineen)
  • Alustava opintosuunnitelma
  • Motivaatiokirje (perustelu hakemiselle, 1 sivu)
  • Ulkomaalaiselta hakijalta todistus kielitaidon osoittamisesta
  • Hakijan CV ja mahdollinen julkaisuluettelo
  • Jäljennökset tutkintotodistuksista, mikäli tutkintoa ei ole suoritettu Tampereen yliopistossa (ulkomailla suoritetusta tutkinnosta virallinen käännös tutkintotodistuksesta) ja opintosuoritusten rekisteriote
  • Kopio henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen muu henkilötodistus). Tätä ei tarvita, mikäli hakija on opiskellut Tampereen yliopistossa.
  • Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi toimittaa rekisteriote, josta käy ilmi ulkomailla suoritetun opinnäytetyön (vastaava kuin pro gradu -tutkielma) arvosana tai ulkomaisen tutkinnon yleiset arvosanat.
  • Seurantaryhmän jäsenten suostumukset (HUOM: seurantaryhmän perustaminen on vapaaehtoista).

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua lähdeluettelo mukaan lukien (Times New Roman tai vastaava, fonttikoko 11, 1.5 -riviväli). Vastuuohjaajan sekä tohtoriohjelman / oppialan vastuuprofessorin (ja vapaaehtoisen seurantaryhmän) tulee puoltaa suunnitelman ottamista jatkokoulutustoimikunnan käsittelyyn. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä/lisensiaatintyötä.

1. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 1 sivu, ei lähteitä)

2. Tutkimuksen nimi

Sekä suomen- että englanninkielisenä

3. Tutkimuksen tausta

Sisältää lyhyen katsauksen tutkittavaan aihealueeseen

4. Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)

5. Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineiston muodostamisen ja aineiston koon perustelut

Tiedonkeräämisen ja tulosten käsittelemiseen käytettävien menetelmien kuvaus

6. Tutkimuksen raportointi

Tutkimuksen muoto (monografia vai osajulkaisuihin perustuva)

Osatöiden tavoitteet ja tutkimuskysymykset

7. Tutkimuksen aikataulu

Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu

8. Eettiset näkökohdat

Kuvataan tutkimuksessa huomioitavat eettiset näkökohdat ja arvioidaan tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto

9. Kirjallisuusviitteet

Viiteluettelon tulee olla kattava ja monipuolinen

Hakumenettely

Haku historian tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.

Keskitetty haku syksyllä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-30.4.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00.

Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella.

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 14.6.2019 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos kirjallisesti.

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto.

Yhden korkeakoulupaikan sääntö

Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Paikan vastaanottaminen

Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 11.7.2019 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.

Ilmoittautuminen

Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.

Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.

Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.