Robotiikka
Tutkinto-ohjelma

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma

Robotiikka

Tutkimuslähtöisiä osaajia globaalien haasteiden ratkaisijoiksi

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma kouluttaa tutkimuksen asiantuntijoita ja monipuolisia ongelmanratkaisijoita elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin kansainvälisesti verkottuneessa ja monialaisessa tutkimusympäristössä.

Tohtorikoulutus antaa erinomaiset teoreettiset ja tekniset valmiudet uran luomiseen sekä Suomessa että ulkomailla. Tohtoriohjelmassa tehdään korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta ajankohtaisilla teema-alueilla ja kehitetään uraauurtavia ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja, joilla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista yhteiskuntaa. Digitaalinen toimintaympäristö sekä energia- ja ekotehokkuus ovat tiedekunnassa tekniikan tutkimuksen painopistealoja, joiden kehittämisessä tohtorikoulutus on vahvasti mukana. Muita nousevia teemoja ovat energisaatio, virtualisaatio ja humanisaatio. 

Näiden tulevaisuuden teemojen kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä tohtoriohjelman edustamista teknistieteellisistä tutkimusaloista, kuten älykkäät sähköenergiajärjestelmät ja tehoelektroniikka, langattomat tiedonsiirtomenetelmät ja tietoliikenneverkot, signaalinkäsittely sekä sulautetut järjestelmät ja elektroniikka.

Tutkijoilla on mahdollisuudet yhteistyöhön muiden yliopiston tieteentekijöiden sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kehittämällä jatkuvasti tutkimusympäristöjämme tarjoamme tutkijoillemme mahdollisuudet saavuttaa kunnianhimoisimmatkin tieteelliset tavoitteensa.

Tutkintonimike

Filosofian tohtori
Tekniikan tohtori

Koulutustyyppi

Jatkotutkinto

Suunniteltu kesto

4 years

Kaupunki

Tampere

Kampus

Hervannan kampus

Osaamistavoitteet

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma on laaja monitieteinen tutkinto-ohjelma, jonka tavoitteena on kouluttaa tutkimuksen asiantuntijoita ja monipuolisia ongelmanratkaisijoita elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin kansainvälisesti verkottuneessa ja monialaisessa tutkimusympäristössä.

Tohtorikoulutuksen suorittaneilla on kyky itsenäisesti ja luovasti tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja he osaavat edistää tutkimustyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta. He ovat perehtyneet syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta ovat muodostaneet laajan näkemyksen omasta tieteenalastaan yleisemminkin. He ovat omaksuneet tieteellisen ajattelutavan, sisäistäneet hyvät tieteelliset toimintatavat sekä osoittaneet hallitsevansa tutkijan taitoja monipuolisesti. Heille on syntynyt itsenäinen tieteellinen tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti. Tohtorikoulutuksen suorittaneilla on taidot kehittää, toteuttaa ja johtaa itsenäisesti yhteistyötä ja hankkeita monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä ja he kykenevät hyödyntämään asiantuntijuutensa avaamat laajat työllistymismahdollisuudet työelämässä.

Lisätietoja opetuskielistä

Tohtoriohjelmaan liittyvä koulutus on pääosin englanninkielistä ja väitöskirjat kirjoitetaan pääsääntöisesti englanniksi.

Koulutuksen sisältö

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma koostuu 11 teknistieteellisestä tutkimusalasta, jotka kattavat elektroniikan, tietoliikennetekniikan, signaalinkäsittelyn, sähköenergiatekniikan sekä tietotekniikan. Jatkokoulutuksen tutkimusala valitaan opiskeluoikeutta haettaessa.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen valitun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutukseen kuuluvat opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Tohtoriohjelmassa on mahdollista suorittaa tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto hakemuksessa valitulla tutkimusalalla. Koulutukseen on jatkuva haku.

Opintojen rakenne

Tohtoriohjelmassa opinnot muodostuvat valitun tutkimusalan ja tutkimusaihetta tukevien muiden alueiden opinnoista sekä yleisistä asiantuntijuusopinnoista. Opinnot suunnitellaan siten, että ne tukevat sekä opiskelijan tutkimustyötä että ura- ja työelämäsuunnitelmia. Opiskelija ja tutkimustyön vastuuohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman johon kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja -aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen.

Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi. Päätoimisesti opiskellen tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljässä vuodessa.

Opinnäytetyö

Tohtorin tutkinnon opinnäyte on väitöskirja, joka on itsenäinen tutkimustyö jatko-opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa ja se voi olla muodoltaan yksittäinen tutkimus (monografia) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä vertaisarvioiduista tiedejulkaisuista koostuva kokoomaväitöskirja. Väitöskirjan arviointiprosessiin kuuluu tieteellinen esitarkastus sekä väitöskirjan puolustaminen julkisesti väitöstilaisuudessa.

Uramahdollisuudet

Tohtorikoulutus valmentaa monipuolisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten, kansainvälisten organisaatioiden, yksityisen sektorin ja teollisuuden sekä julkisen sektorin korkeinta tieteellistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin.

Kansainvälistyminen

Tieto- ja sähkötekniikan alojen tutkimusryhmät muodostavat kansainvälisen ja monitieteisen tiedeyhteisön, jossa toimivat professorit ja tutkijat ovat laajasti verkostoituneita kansainvälisten yliopistojen ja muiden tutkimuskumppaneiden kanssa. Tutkimushenkilökunnasta ja tohtoriohjelman opiskelijoista 40 % on ulkomaalaisia.

Jatko-opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen, kuten esimerkiksi tutkimusvierailuihin ja ulkomailla järjestettäviin intensiivikursseihin. Myös aktiivinen osallistuminen tieteenalan konferensseihin ja seminaareihin on tyypillinen osa tohtorikoulutusta. Tutkimusartikkelit julkaistaan kansainvälisesti arvostetuissa tiedejulkaisuissa.

Tutkimuksen painopisteet

Tieto- ja sähkötekniikan alojen muodostama tiedeyhteisö vaikuttaa tutkimuksensa kautta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitykseen ja ratkaisee yritysmaailman ajankohtaisia haasteita. Se tekee korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta ajankohtaisilla teema-alueilla kehittäen uraauurtavia ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja, joilla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista yhteiskuntaa. Digitaalinen toimintaympäristö ja energia- ja ekotehokkuus ovat painopistealoja, joiden kehittämisessä tiedekunnassa edustettu tekniikan tutkimus on vahvasti mukana. Muita nousevia teemoja ovat energisaatio, virtualisaatio ja humanisaatio.  Näiden tulevaisuuden teemojen kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä tiedekunnan edustamista tekniikan tutkimusaloista, kuten älykkäät sähköenergiajärjestelmät ja tehoelektroniikka, langattomat tiedonsiirtomenetelmät ja tietoliikenneverkot, signaalinkäsittely sekä sulautetut järjestelmät ja elektroniikka.

Tiedekunnassa tehdään tohtoriohjelman edustamilla aloilla ohjelmistotuotannon, signaalinkäsittelyn, tietoliikennetekniikan, tietotekniikan, sähkötekniikan ja sähkövoimatekniikan perustutkimusta ja tulosten soveltamisessa ollaan edelläkävijöitä monilla yhteiskunnan, tieto- ja viestintätekniikan, älykkäiden koneiden, terveydenhuollon ja kuluttajatuotteiden eri alueilla.

Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: cee.doc.tau(a)tuni.fi.

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma
Jatkuva tohtorihaku, kevät 2019
Tammi-kesäkuu 2019

Hakukelpoisuusvaatimukset

Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tohtorin tutkintoon voidaan hyväksyä hakija

  • jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
  • jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
  • jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
  • opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Valintaperusteet

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelmaan hyväksyttävät opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkinnon. Jatko-opiskelijaksi puollettavalta henkilöltä vaaditaan riittävät perustiedot hakemuksessa määritellyltä jatkokoulutuksen tutkimusalalta. Erityisin perustein harkitaan opinto-oikeuden myöntämisedellytykset muissa tapauksissa. Yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi jatko-opiskelijaksi valittavien opiskelijoiden soveltuvuutta arvioidaan seuraavilla perusteilla:

  • Aikaisempi opintomenestys
  • Tutkimusaiheen soveltuvuus: tutkimuksen suuntautuminen tohtoriohjelmassa edustetuille jatkokoulutuksen tutkimusaloille
  • Tutkimussuunnitelma: aiheen teoreettinen ja käytännöllinen uutuusarvo
  • Tutkimussuunnitelman toteutettavuus (laatu, realistisuus, suunnitelmallisuus jne.)
  • Ajankäyttö ja panostus jatko-opintoihin, kuten opintosuunnitelman toteutettavuus, jatko-opintoihin käytettävissä oleva aika
  • Tutkijapotentiaali, aikaisempi tutkimuskokemus kuten työkokemus tutkimuksen parissa, konferenssiesitelmät, lehtiartikkelit jne.
  • Muut hakijan esittämät perustelut

Edellä mainittujen arviointiperusteiden lisäksi valintapäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon kulloinkin käytettävissä olevat jatko-opiskelijoiden ohjausresurssit.

 

Hakumenettely

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelmaan hyväksyttävät opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkinnon. Jatko-opiskelijaksi puollettavalla henkilöllä tulee olla tekniikan alan jatko-opintokelpoinen perustutkinto ja riittävät perustiedot hakemuksessa määritellyltä jatkokoulutuksen tutkimusalalta. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tai tekniikan lisensiaatin tutkinto.

Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta. Jos jatko-opintoja tehdään osa-aikaisesti, tutkinnon suorittaminen (jatko-opinto- ja tutkimussuunnitelma) tulee mitoittaa vastaamaan nelivuotista täysipäiväistä opiskelua mutta kuitenkin enintään kahdeksan vuoden ajalle. Opiskelijat raportoivat vuosittain tutkinnon etenemisestä tohtoriohjelmalle.

Hakuaika

Jatko-opinto-oikeuden hakemiselle ja jatko-opintojen aloittamiselle ei ole erityistä hakuaikaa. Tohtoriohjelma käsittelee hakemuksia kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

Vastuuohjaaja ja muut ohjaajat

Jatko-opintoja suunnittelevan hakijan tulee olla yhteydessä valitsemansa tutkimusalan vastuuprofessoriin ennen hakemuksen toimittamista tohtoriohjelmaan. Opiskelijan tulee hyväksyttää hakulomakkeessa oleva tutkimusaiheen kuvaus tulevalla jatko-opintojensa vastuuohjaajalla. Vastuuprofessori käy hakijan kanssa läpi suunnitelmat jatko-opintojen läpiviemiseksi. Tässä vaiheessa professori myös selvittää, onko hakijalla riittävät ja ajanmukaiset perustiedot tutkimusalalta. Tarvittaessa professori harkitsee sopivia esitietovaatimuksia opinnoille. Hakuvaiheessa käydään läpi myös tutkinnon suoritusaikataulu sekä jatko-opintojen rahoituksen suunnittelu. Vastuuprofessori arvioi lausunnossaan hakijan edellytykset jatko-opiskelijaksi, tutkimusaiheen soveltuvuuden tutkimusalalle ja ottaa kantaa ohjausresurssien riittävyyteen. Tohtoriohjelman suositus on, että jokaisella jatko-opiskelijalla on sekä vastuuohjaaja että ohjaaja.

Allekirjoittamalla opiskelijan tutkimussuunnitelman sekä kirjoittamalla hakemusta puoltavan lausuntolomakkeen professori samalla sitoutuu opiskelijan jatko-opintojen vastuuohjaajaksi.

Jatkokoulutuksen tutkimusalat

Opiskelija määrittelee jatko-opintohakemuksessaan, mille jatkokoulutuksen tutkimusalalle hän hakee. Väitöskirjatutkimuksen aihepiirin on sovelluttava jollekin tohtoriohjelmassa edustetulle jatkokoulutuksen tutkimusalalle. Opiskelijan tulee kirjoittaa määrämuotoinen kuvaus tutkimusaiheestaan jatko-opintohakemuksen liitteeksi tarkoitetulle lomakkeelle.

Luettelo jatkokoulutuksen tutkimusalueista ja niiden yhteysprofessoreista (pdf)

Tutkimusalueiden professoreiden yhteystiedot löytyvät yliopiston henkilöhausta.

Hakemus ja tarvittavat liitteet

Hakemus ja siihen tarvittavat liitteet toimitetaan sähköisessä Opintopolku –hakujärjestelmässä. Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneilta hakijoilta pyydetään:

Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät tohtoriohjelman englanninkieliseltä hakusivulta

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Tohtoriohjelma käsittelee hakemuksia kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Valinnan tulos ilmoitetaan hakijoille kuun loppuun mennessä. Mikäli hakemus tai liitteet ovat puutteellisia, hakemuksen käsittely voidaan siirtää seuraavalle käsittelykerralle.

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, 33014 Tampereen yliopisto.

Yhden korkeakoulupaikan sääntö

Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Paikan vastaanottaminen

Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla Oma Opintopolku -palvelussa. Mikäli et pysty vastaanottamaan paikkaa sähköisesti, lähetä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Lomakkeen saat hyväksymiskirjeesi mukana.

Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään valintaa seuraavan kuun 15. päivä klo 15.00 mennessä. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.

Ilmoittautuminen

Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan Opintotoimistossa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut, mikäli aiemmat opinnot ovat suoritettu muualla kuin suomalaisessa korkeakoulussa.

Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.

Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.