
Sosiaalipolitiikka
Keskustakampus: Linna-rakennus 5. krs., Kalevantie 5,
33100, TAMPERE
Sosiaalipolitiikka tarkastelee yhteiskunnallisia muutoksia, eriarvoisuuden mekanismeja ja hyvinvoinnin kysymyksiä sekä ihmisten arjessa että julkisessa päätöksenteossa. Sosiaalipolitiikka tarjoaa teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia yhteiskunnan toimintaan ja yhteiskunnallisten muutosten hallintaan. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan vahvoja tutkimusteemoja ovat hoiva, perhesuhteet, työelämä, kansalaisuus, osallisuus, hyvinvointipalvelut, sosiaaliset ongelmat, konfliktit ja kaltoinkohtelu sekä toimijuus ja yhteiskunnalliset muutosprosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat poliittisten ideologioiden, institutionaalisten käytäntöjen ja arjen valintojen vaikutukset hyvinvointiin, eriarvoisuuden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen.
Sosiaalipolitiikalla on pitkät perinteet Tampereen yliopistossa. Oppiaine on säilyttänyt suosionsa tasaisesti yhtenä kolmesta suurimmasta oppiaineesta yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Sosiaalipolitiikan oppiala on keskeisessä roolissa Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmassa ja kansainvälisessä Comparative Social Policy and Welfare (COSOPO) maisteriohjelmassa. Tampereen yliopiston Porin yksikkö on avannut sisäänoton uudistetulle Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmalle, jossa sosiaalipolitiikan oppiaineella vahva asema.
Sosiaalipolitikka on osa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaa. Yhdessä viiden muun oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu vuosittain 80–100 henkilöä. Maisterivaiheessa sosiaalipolitiikan voi valita pääaineeksi. Lisäksi soveltuvan korkeakoulututkinnon omaavat voivat hakea suoraan maisterivaiheeseen. Haku tapahtuu yhteishaussa kerran vuodessa. Tohtoriopintoihin voi hakea kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Linkit löytyvät Opinnot-välilehdeltä.
Yleistä
Sosiaalipolitiikan keskeisiä tutkimuskohteita ovat eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin kysymykset, sosiaali- ja terveyspalvelut, tulonsiirrot ja toimeentulo, sekä näitä ohjaavat järjestelmät, politiikat ja ideologiat. Sosiaalipolitiikan tutkimus tarkastelee kriittisesti esimerkiksi työmarkkinoihin, sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon, palveluihin, tulonjakoon, köyhyyteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja etsii ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikka on ansioitunut muun muassa hoivatutkimuksessa, työelämäntutkimuksessa, perhetutkimuksessa ja kansalaisuuden ja osallisuuden sekä kansainvälisen vertailevan sosiaalipolitiikan tutkimuksessa. Oppiaineessa tehtävä tutkimus käsittelee merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten globalisaatiota, eriarvoisuutta, kestävän kehityksen mahdollisuuksia, kansalaisten osallistumista, työelämän muutoksia, konflikteja, kaltoinkohtelua, sosiaalisia ongelmia sekä hyvinvoinnin jakautumista ja tuottamista. Tutkimusta tehdään monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, ryhmissä ja tutkimusverkostoissa, joiden toiminnan mahdollistavat sekä yliopiston perusrahoitus että ulkoiset rahoitukset (esim. Suomen Akatemian, Euroopan unionin sekä lukuisten säätiöiden rahoitukset).
Kansalaisuus, osallisuus ja hallinta
Tarkastelemme ihmisten arkea, osallistumista, hyvinvointipalveluita ja hallintaa erityisesti kaupungeissa. Tutkimme esimerkiksi kestävän kehityksen politiikkaa, ikääntyneiden liikkumista ja toriporukoita, nuorten kiinnittymistä työelämään ja koulutukseen, lähiöiden palvelurakenteita, osallistuvaa budjetointia ja muita osallistumisen käytäntöjä ja kaupunkisuunnitteluprosesseja. Olemme kiinnostuneita siitä, miten poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja miten heidän jokapäiväiset toimensa puolestaan muuttavat laajempia poliittisia rakenteita sekä siitä, miten yhteiskunnan palvelut ja käytännöt tukevat tai heikentävät ihmisten osallisuutta ja toimintaa. Kehitämme luovia tapoja tutkia ihmisten jokapäiväistä toimintaa ja sen suhdetta sosiaalipolitiikkaan. Tieteellisten tuotosten lisäksi luomme yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa uusia käytäntöjä osallisuuden, osallistumisen sekä kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. OMAgroup -tutkimusryhmä kokoaa yhteen aihepiirin tutkijoita.
Tutkimushankkeet:
- Kohti ekohyvinvointivaltiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) (Strategisen tutkimuksen neuvosto 2019-2025)
- Independent living and out-of-home mobility of older people facing mobility restrictions (Tampereen yliopisto, 2020-2022)
- A Key to Success? Scrutinising the Communication of Knowledge in the Interpretation of Participatory Budgeting in Finland, Poland and the UK (Academy of Finland, 2017-2021)
- Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – Nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (Kela, 2018-2021)
Työelämä
Olemme tutkineet yhtäältä makrotason ilmiöitä kuten työmarkkinoiden muutosta, niiden ohjaamista eli työpolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa ja työttömyyden hallintaa. Toisaalta mikrotason tutkimuksen kohteena ovat olleet työolot, työhyvinvointi sekä arjen kokemukset työnteosta ja ammatti-identiteeteistä. Uusia tutkimusalueita ovat sosiaalista mediaa, robottien merkitystä työssä sekä työpaikkakiusaamista käsittelevät tutkimukset. Tutkimusta on tehty yhdessä eri julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin ammattilaisten kanssa. Teemme yhteistyötä Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) kanssa samoin kuin yhteiskuntatutkimuksen työelämä-teeman opetuksen, Työn ja hyvin maisteriohjelman sekä Comparative Social Policy -maisteriohjelman kanssa. Projekteissa työskentelemme yhdessä eri kansallisten tutkimuslaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä hallinnon eri tasojen toimijoiden kanssa.
Tutkimushankkeet:
- Työtä vailla olevien työ- ja sosiaaliturvapolut ja työttömyysturvan poiskäännyttävät vaikutukset (Koneen Säätiö, 2021–2025)
- Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) sekä VATT:n kanssa. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 3/2021–1/2022)
- Työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Yhteistyössä VATT:n ja Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 2/2021–6/2023)
- Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Yhteistyössä THL:n, Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 12/2020–5/2022)
- Future of Work: Opportunities and challenges for the Nordic models. Pillar III on non-standard work (Nordic Council of Ministers, 2017–2021)
- Pirstoutuvatko työurat? (Työsuojelurahasto 2018–2020)
- Working hours, health, well-being and participation in working life – WOW (NordForsk, Työterveyslaitos 2015-2020)
- ROSE – Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvosto)
- FamilyTies – Perheen rytmit, aikaneuvottelut ja koordinaatio ja tietoteknologia (Suomen Akatemia)
- Työmarkkinapartisipaatio verkostojen kautta? Itsensätyöllistäjät Suomessa ja Alankomaissa (Suomen Akatemia)
- Social Media at Work (Työsuojelurahasto 2018–2020)
Hoiva
Hoivaa on tutkittu sosiaalipolitiikan oppiaineessa aina siitä lähtien, kun hoiva käsitteenä tuotiin Suomeen. Tutkimme hoivapolitiikkaa, vanhuspalveluita, omaishoivaa sekä hoivan markkinaistamista ja finansialisaatiota. Tutkimuksen painopiste on hoivan kytkeytymisessä hyvinvointivaltioon, sen historiaan ja nykypäivään. Viime vuosikymmeninä, osana julkisen sektorin murrosta, myös hoiva on siirtynyt aiempaa enemmän markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Olemme kiinnostuneita tämän muutoksen institutionaalisesta taustasta, ehdoista ja vaikutuksista niin sosiaalipolitiikan käytäntöihin kuin kansalaisten elettyyn arkeen.
Tutkimushankkeet:
- Social Inequalities in Ageing (SIA) (Nordforsk 2018-2020)
- Varjoja paratiisissa: hoivan vaikeat tunteet ja tilanteet omaishoitajan kertomana (Alli Paasikiven Säätiö 2019-2020)
Konfliktit, kaltoinkohtelu ja sosiaaliset ongelmat
Eriarvoisuus, sosiaaliset ongelmat ja ympäristön muutokset synnyttävät jännitteitä ja konflikteja globaalilla ja paikallisella tasolla. Ne asettavat merkittäviä haasteita vastuulliselle, eettisesti kestävälle toimijuudelle ja sosiaalipolitiikalle. Tutkimme sosiaalisia ongelmia, eriarvoisuutta ja haavoittuvuutta sekä yhteiskunnallisina ilmiöinä ja rakenteellisina kysymyksinä että inhimillisinä kokemuksina. Olemme kiinnostuneita arjessa ja instituutioissa tapahtuvista konflikteista, vallankäytöstä ja kaltoinkohtelusta teoreettisina ja rakenteellisina kysymyksinä sekä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin haasteina. Tutkimme esimerkiksi konflikteja, kaltoinkohtelua ja väkivallan kohtaamisen käytäntöjä perheissä, läheisissä suhteissa, mediassa, työelämässä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmissä, lainsäädännössä, asenteissa ja ideologioissa. Tutkimuksen lisäksi kehitämme sosiaalisesti kestäviä toimintamalleja ja käytäntöjä yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa.
Tutkimushankkeet:
- Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence (ERASE GBV, Funded by the Rights, Equality and Citizenship Programme of the European Union (2014–2020), 2019-2021).
- Varjoja paratiisissa: hoivan vaikeat tunteet ja tilanteet omaishoitajan kertomana (Alli Paasikiven Säätiö 2019-2020)
- Digitaalinen väkivalta ja vaino (Alli Paasikiven säätiö 2020-2021)
- Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ, Eduskunnan myöntämä lisämääräraha koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen 2020-2021)
- Koti, korona ja konfliktit - Koti ja perhesuhteet konfliktien tilana Covid-19 karanteenin aikana, TAU 2020
Perhe, perhepolitiikka ja lapsuus
Sosiaalipolitiikan oppiaineessa on vahva perinne perhepolitiikan, perheiden arjen ja lasten hyvinvoinnin tutkimuksen kysymyksissä. Tutkimus nostaa erityisesti esille äitiyden ja vanhemmuuden tarkastelun osana hyvinvointivaltion kehitystä ja käytäntöjä, perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksiä, median aseman lapsiperheiden arjessa ja perheiden hoito- ja varhaiskasvatusvalinnat. Perheisiin ja lapsiin liittyvä tutkimus on ollut monitieteistä ja sitä on tehty kiinteässä yhteistyössä Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn kanssa.
Tutkimushankkeet:
- MAMANET - Pienten lasten äitien keskinäiset suhteet monikulttuurisissa lähiöissä, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin kaupunki, 2018−2022
- Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä (CHILDCARE), Strategisen tutkimuksen neuvosto (Suomen Akatemia, 2015–2021)
Juuri päättyneet hankkeet
- Ketterä kaupunki / sosiaalinen monimuotoisuus (Academy of Finland, 2016-2019)
- Institutional and affective practices of violence interventions. (EPRAS, EU (JUST/2016/RGEN/AG/VAWA/4000009936, 2017-2019).
Tutkimusryhmät ja -verkostot
- Child maltreatment, violence and interventions – tutkimusverkosto
- Encounterin violence in social and health care organizations
- Enhancing Professional Skills and Raising Awareness on Domestic Violence, Violence against Women and Shelter Services, EPRAS research group
- Life-course criminology – tutkimusverkosto
- Multi-Sectoral Responses to Child Abuse and Neglect in Europe: Incidence and Trends (COST Action Programme, European Union) 2020-2023
- Perhetutkimusverkosto
- Poliisityön tutkimusverkosto
- Social Media at Work (Työsuojelurahasto 2018–2020)
- Sociodemographic determinants of criminal careers in Finland 1987–2015 (Suomen Akatemia 2019-2022)
- Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn tutkijaverkosto
- Vaiva-kollektiivi
Sosiaalipolitiikan opetus kuuluu yhteiskuntatutkimuksen tutkimusohjelmaan. Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista opiskella kolmessa vuodessa. Maisteriopintojen ohjeellinen pituus on kaksi vuotta.
Sosiaalipolitiikan opetus perustuu Tampereen yliopistossa vahvasti tutkimukseen, ja sosiaalipolitiikan opettajat ovat kaikki myös tutkijoita.
Oppiaineesta valmistuvat työllistyvät hyvin monenlaisiin tehtäviin. Perinteisesti työtehtävät ovat sijoittuneet julkisen sektorin organisaatioihin strategisiin ja johtaviin tehtäviin (valtiolle ja kunnille) ja vastaaviin tehtäviin kolmannelle sektorille (järjestöihin). Nykyisin myös yksityinen sektori työllistää kasvavassa määrin. Tehtävät ovat usein yhteiskunnallisia asiantuntija- ja tiedotustehtäviä. Lisäksi koulutus antaa hyvän pohjan poliittiseen vaikuttamiseen ja esimerkiksi politiikan asiantuntija- ja johtotehtäviin.
Tutkinnot antavat valmiudet toimia asiantuntijana julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhteyksiä työelämään luodaan erityisesti harjoittelujakson aikana (3 kk). Sosiaalipolitiikasta valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet hyvin työelämään valtion tai kuntien hallintoon, järjestöihin sekä opetus- ja tutkimustehtäviin.
Oppiaineella on kattavat kansainväliset suhteet ja vaihtosopimukset, joita voi hyödyntää opintojen eri vaiheissa. Osan opinnoista voi suorittaa englanninkielellä.
Sosiaalipolitiikasta on mahdollista suuntautua myös tutkijakoulutukseen yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmaan.
Sosiaalipolitiikalla on aktiivinen opiskelijayhdistys, jonka yhteisiin tilaisuuksiin ja toimintaan kaikki opiskelijat opintosuunnasta riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Ks. SoPoP!
Tule opiskelemaan!

Opintojen aloitus ja suunnittelu

Sosiaalipolitiikan aine- ja syventävät opinnot

Avoin yliopisto-opetus

Welcome to the IX Conference on Childhood Studies May 10 –12, 2021!
Lapsuudentutkimuksen konferenssi kutsuu mukaan kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä ja järjestetään kokonaan virtuaalisena. Opintopassimahdollisuus!
Tiistaina 29.9. järjestettiin Sosiaalipolitiikan tutkimustori
Sosiaalipolitiikan opettajat ja tutkijat kertovat tutkimuksestaan ja esittelevät mahdollisia kandi- ja graduaiheita perustuen omiin tutkimusideoihinsa, -hankkeisiinsa ja -aineistoihinsa. Mukaan kaikki opinnäytteitä alkavana tai seuraavina lukuvuosina tekevät, sekä kaikki, joita kiinnostaa mitä sosiaalipolitiikassa parhaillaan tutkitaan. Tilaisuuden tallenne on saatavilla avoimessa sosiaalipolitiikan moodlessa, jonne kirjautumisohjeet alempana. Kaikki kiinnostuneet voivat liittyä moodleen ja tutustua mahdollisiin tutkimusaiheisiin!
Sosiaalipolitiikan päivät 22.–23.10. järjestettiin vuonna 2020 kokonaan virtuaalisena. Opiskelijat pääsevät mukaan ilmaiseksi - huomioi opintopassimahdollisuus (ohjeet sosiaalipolitiikan moodlessa, jonne liittymisohje alempana)! Kutsu opiskelijoiden omaan työryhmään:
Tervetuloa Sosiaalipolitiikan päivien opiskelijatyöryhmään!
Opiskelijatyöryhmässä opiskelijat esittelevät omia kandidaatin tai pro gradu -tutkielmiaan sekä mahdollisia muita tieteellisiä töitään. Tutkielmien ei tarvitse olla valmiita lokakuuhun mennessä, vaan työryhmään on lämpimästi tervetullutta tuoda keskusteltavaksi myös vasta suunnittelun ja ideapaperin vaiheessa olevia töitä. Tutkielmien ohella myös muut akateemiset työt ovat toivottuja esitettäviksi, kuten esseet ja projektit.
Työryhmä tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden esitellä omia tieteellisiä töitään ja keskustella niistä. Motivaationa esitelmän pitämiselle voi hyvin myös olla tuoreiden näkökulmien löytäminen keskeneräisille töille. Ryhmästä opiskelijat saavat vertaistukea tieteelliselle ajattelulle, kokemusta esiintymisestä sekä tilaisuuden verkostoitua vertaistensa kanssa. Toisin kuin muilla ryhmillä, opiskelijatyöryhmällä ei ole varsinaista teemaa, jota esitelmien aiheiden toivottaisiin noudattavan. Työryhmä järjestetään opiskelijoilta opiskelijoille periaatteella ja sen tarkoitus on madaltaa opiskelijoiden kynnystä osallistua tieteenalapäiville sekä esiintyjinä että kuuntelijoina. Työryhmään kutsutaan esitelmän pitäjien ohella osallistujia myös vain kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Työryhmä koostuu 10 min esityksistä ja 10 min keskusteluista. Työryhmä on suomenkielinen.
Jos haluat pitää esitelmän työryhmässämme,lähetä esitelmän aiheen kuvaava abstraktisi sähköpostitse meille työryhmän vetäjille 25.9. mennessä. Abstraktien pituus on 200–250 sanaa. Ehdotusten hyväksymisestä ilmoitetaan esitelmäabstraktien lähettäjille 5.10. mennessä, ja tieto päivitetään myös päivien internet-sivuille.
Sosiaalipolitiikan päivät pidetään 22.–23.10.2020 kokonaan etäyhteyden välityksellä. Lisätietoa ohjelmasta löytyy nettisivuilta: https://www.helsinki.fi/en/conferences/sosiaalipolitiikan-paivat-2020. Opiskelijatyöryhmän ohella päiville on suunnitteilla opiskelijoiden iltaohjelma torstaille 22.9. joten tapahtumaa ei kannata missään tapauksessa ohittaa!
Tervetulleiksi Opiskelijatyöryhmään teidät toivottaa työryhmän koordinaattorit
Saija Iivonen saija.iivonen [at] tuni.fi &
Ida Pajupuro ida.pajupuro [at] tuni.fi
Infotilaisuus maisteriopintoja aloittaville pidettiin ti 25.8.
Tutkinto-ohjelman info-tilaisuuden yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintoja aloittaville ti 25.8. klo 10-12. Tilaisuus pidettiin etänä Teamsin kautta, linkin löydät intrasta:
https://intra.tuni.fi/content/news/17637
Oppiaineessa tiedossa kaksi tilaisuutta alkusyksystä 2020 - kaikille avoimia
Torstaina 3.9. klo 12.30 - 13.30 Sosiaalipolitiikan opetusinfo, painottaen maisterivaihetta. Tule kuulemaan ja kysymään sosiaalipolitiikan opinnoista. Mahdollisuus tavata opettajia ja opiskelijakollegoja. Luentosali Päätalo A1 ja/tai etäosallistumismahdollisuus.
Tiistaina 29.9. klo 12.30 - 14.30 Sosiaalipolitiikan tutkimustori: opet ja tutkijat esittelevät mahdollisia kandi- ja graduaiheita perustuen omiin tutkimusideoihinsa, -hankkeisiinsa ja -aineistoihinsa. Mukaan myös kaikki, joita kiinnostaa mitä sosiaalipolitiikassa parhaillaan tutkitaan. Linnassa tai zoomissa (jompi kumpi).
Tervetuloa mukaan: molemmat tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Tallenteet jaamme sosiaalipolitiikan avoimessa moodlessa (olettaen että kaikille puhujille sopii tallentaminen). Moodleen tervetuloa kaikki mukaan ideoimaan yhteistä toimintaa, ks. tiedot alueesta alla. Moodle-avain Satu Ojalalta tai Liina Soinnulta.
SoPop! esittä: TeKoja & Dokkaria – Siivouspäivä / 10.6. 14–16

Yhteinen, avoin moodle-alusta
Tervetuloa mukaan sosiaalipolitiikasta kiinnostuneiden ja jo opiskelevien, opettajien ja tutkijoiden yhteiselle ideointi-, dokkari-, keskustelu- ja opintopassialueelle https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=7949. Moodle-avaimen saa erikseen pyytämällä Liina Soinnulta tai Satu Ojalalta. Alueella voi ideoida ja työstää yhteistä toimintaa, keskusteltavaa, luettavaa, mitä vain, ajankohtaisiin sosiaalipolitiikan kysymyksiin liittyen. Alueella on myös ohjeet, miten kenen tahansa on mahdollista kerätä eri seminaari-, luento- ym. soveltuvista sosiaalipolitiikan tilaisuuksista 5 op opintopassisuoritus.
Opettajakunnan yhteyshenkilö: Liina Sointu, Satu Ojala
Opettajat
Ellonen Noora, yliopistonlehtori
Husso Marita, apulaisprofessori, oppiainevastaava
Häikiö Liisa, professori
Karsio Olli, yliopisto-opettaja
Nätkin Ritva, yliopistonlehtori
Repo Katja, yliopistonlehtori
Rikala Sanna, yliopistotutkija (opetus 50%)
Sointu Liina, yliopistonlehtori
Ojala Satu, yliopistonlehtori (opetus 50%)
Tutkijat
Eerola Petteri, tutkijatohtori
Eronen Eija, apurahatutkija
Hirvilammi Tuuli, yliopistotutkija
Järvinen Katri-Maria (äitiysvapaalla)
Lehtonen Pauliina, tutkijatohtori
Lidman Satu, yliopistotutkija
Lipiäinen Liudmila, projektitutkija
Luoma-Halkola Henna, väitöskirjatutkija
Perkiö Johanna, yliopistotutkija
Päivinen Helena, tutkijatohtori
Salminen Jarkko, väitöskirjatutkija
Sjöblom Jonas, projektitutkija
Tihveräinen Sonja, apurahatutkija
Wallin Antti, tutkijatohtori