Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan keskeisiä tutkimuskohteita ovat eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin kysymykset, sosiaali- ja terveyspalvelut, tulonsiirrot ja toimeentulo, sekä näitä ohjaavat järjestelmät, politiikat ja ideologiat. Sosiaalipolitiikan tutkimus tarkastelee kriittisesti esimerkiksi työmarkkinoihin, sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon, palveluihin, tulonjakoon, köyhyyteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja etsii ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikka on ansioitunut muun muassa hoivatutkimuksessa, työelämäntutkimuksessa, perhetutkimuksessa ja kansalaisuuden ja osallisuuden sekä kansainvälisen vertailevan sosiaalipolitiikan tutkimuksessa. Oppiaineessa tehtävä tutkimus käsittelee merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten globalisaatiota, eriarvoisuutta, kestävän kehityksen mahdollisuuksia, kansalaisten osallistumista, työelämän muutoksia, konflikteja, kaltoinkohtelua, sosiaalisia ongelmia sekä hyvinvoinnin jakautumista ja tuottamista. Tutkimusta tehdään monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, ryhmissä ja tutkimusverkostoissa, joiden toiminnan mahdollistavat sekä yliopiston perusrahoitus että ulkoiset rahoitukset (esim. Suomen Akatemian, Euroopan unionin sekä lukuisten säätiöiden rahoitukset).

Tarkastelemme ihmisten arkea, osallistumista, hyvinvointipalveluita ja hallintaa erityisesti kaupungeissa. Tutkimme esimerkiksi kestävän kehityksen politiikkaa, ikääntyneiden liikkumista ja toriporukoita, nuorten kiinnittymistä työelämään ja koulutukseen, lähiöiden palvelurakenteita, osallistuvaa budjetointia ja muita osallistumisen käytäntöjä ja kaupunkisuunnitteluprosesseja. Olemme kiinnostuneita siitä, miten poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja miten heidän jokapäiväiset toimensa puolestaan muuttavat laajempia poliittisia rakenteita sekä siitä, miten yhteiskunnan palvelut ja käytännöt tukevat tai heikentävät ihmisten osallisuutta ja toimintaa. Kehitämme luovia tapoja tutkia ihmisten jokapäiväistä toimintaa ja sen suhdetta sosiaalipolitiikkaan. Tieteellisten tuotosten lisäksi luomme yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa uusia käytäntöjä osallisuuden, osallistumisen sekä kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. OMAgroup -tutkimusryhmä kokoaa yhteen aihepiirin tutkijoita.

Tutkimushankkeet: 

• Kohti ekohyvinvointivaltiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) (Strategisen tutkimuksen neuvosto 2019-2025) 
• Independent living and out-of-home mobility of older people facing mobility restrictions (Tampereen yliopisto, 2020-2022) 
• A Key to Success? Scrutinising the Communication of Knowledge in the Interpretation of Participatory Budgeting in Finland, Poland and the UK (Academy of Finland, 2017-2021) 
• Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – Nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (Kela, 2018-2021)

Olemme tutkineet yhtäältä makrotason ilmiöitä kuten työmarkkinoiden muutosta, niiden ohjaamista eli työpolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa ja työttömyyden hallintaa. Toisaalta mikrotason tutkimuksen kohteena ovat olleet työolot, työhyvinvointi sekä arjen kokemukset työnteosta ja ammatti-identiteeteistä. Uusia tutkimusalueita ovat sosiaalista mediaa, robottien merkitystä työssä sekä työpaikkakiusaamista käsittelevät tutkimukset. Tutkimusta on tehty yhdessä eri julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin ammattilaisten kanssa. Teemme yhteistyötä Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) kanssa samoin kuin yhteiskuntatutkimuksen työelämä-teeman opetuksen, Työn ja hyvin maisteriohjelman sekä Comparative Social Policy -maisteriohjelman kanssa. Projekteissa työskentelemme yhdessä eri kansallisten tutkimuslaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä hallinnon eri tasojen toimijoiden kanssa.

Tutkimushankkeet:

• Työtä vailla olevien työ- ja sosiaaliturvapolut ja työttömyysturvan poiskäännyttävät vaikutukset (Koneen Säätiö, 2021–2025)
• Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) sekä VATT:n kanssa. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 3/2021–1/2022)
• Työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Yhteistyössä VATT:n ja Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 2/2021–6/2023)
• Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Yhteistyössä THL:n, Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 12/2020–5/2022)
• Future of Work: Opportunities and challenges for the Nordic models. Pillar III on non-standard work (Nordic Council of Ministers, 2017–2021)
• Pirstoutuvatko työurat? (Työsuojelurahasto 2018–2020) 
• Working hours, health, well-being and participation in working life – WOW (NordForsk, Työterveyslaitos 2015-2020) 
• ROSE – Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvosto)  
• FamilyTies – Perheen rytmit, aikaneuvottelut ja koordinaatio ja tietoteknologia (Suomen Akatemia)  
• Työmarkkinapartisipaatio verkostojen kautta? Itsensätyöllistäjät Suomessa ja Alankomaissa (Suomen Akatemia)  
• Social Media at Work (Työsuojelurahasto 2018–2020)

Hoivaa on tutkittu sosiaalipolitiikan oppiaineessa aina siitä lähtien, kun hoiva käsitteenä tuotiin Suomeen. Tutkimme hoivapolitiikkaa, vanhuspalveluita, omaishoivaa sekä hoivan markkinaistamista ja finansialisaatiota. Tutkimuksen painopiste on hoivan kytkeytymisessä hyvinvointivaltioon, sen historiaan ja nykypäivään. Viime vuosikymmeninä, osana julkisen sektorin murrosta, myös hoiva on siirtynyt aiempaa enemmän markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Olemme kiinnostuneita tämän muutoksen institutionaalisesta taustasta, ehdoista ja vaikutuksista niin sosiaalipolitiikan käytäntöihin kuin kansalaisten elettyyn arkeen. 

Tutkimushankkeet: 

• Social Inequalities in Ageing (SIA) (Nordforsk 2018-2020)
• Varjoja paratiisissa: hoivan vaikeat tunteet ja tilanteet omaishoitajan kertomana (Alli Paasikiven Säätiö 2019-2020) 

Eriarvoisuus, sosiaaliset ongelmat ja ympäristön muutokset synnyttävät jännitteitä ja konflikteja globaalilla ja paikallisella tasolla. Ne asettavat merkittäviä haasteita vastuulliselle, eettisesti kestävälle toimijuudelle ja sosiaalipolitiikalle. Tutkimme sosiaalisia ongelmia, eriarvoisuutta ja haavoittuvuutta sekä yhteiskunnallisina ilmiöinä ja rakenteellisina kysymyksinä että inhimillisinä kokemuksina. Olemme kiinnostuneita arjessa ja instituutioissa tapahtuvista konflikteista, vallankäytöstä ja kaltoinkohtelusta teoreettisina ja rakenteellisina kysymyksinä sekä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin haasteina. Tutkimme esimerkiksi konflikteja, kaltoinkohtelua ja väkivallan kohtaamisen käytäntöjä perheissä, läheisissä suhteissa, mediassa, työelämässä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmissä, lainsäädännössä, asenteissa ja ideologioissa. Tutkimuksen lisäksi kehitämme sosiaalisesti kestäviä toimintamalleja ja käytäntöjä yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa.    

Tutkimushankkeet: 

• Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence (ERASE GBV, Funded by the Rights, Equality and Citizenship Programme of the European Union (2014–2020), 2019-2021).  
• Varjoja paratiisissa: hoivan vaikeat tunteet ja tilanteet omaishoitajan kertomana (Alli Paasikiven Säätiö 2019-2020) 
• Digitaalinen väkivalta ja vaino (Alli Paasikiven säätiö 2020-2021)
• Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ, Eduskunnan myöntämä lisämääräraha koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen 2020-2021)
• Koti, korona ja konfliktit - Koti ja perhesuhteet konfliktien tilana Covid-19 karanteenin aikana, TAU 2020

Sosiaalipolitiikan oppiaineessa on vahva perinne perhepolitiikan, perheiden arjen ja lasten hyvinvoinnin tutkimuksen kysymyksissä. Tutkimus nostaa erityisesti esille äitiyden ja vanhemmuuden tarkastelun osana hyvinvointivaltion kehitystä ja käytäntöjä, perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksiä, median aseman lapsiperheiden arjessa ja perheiden hoito- ja varhaiskasvatusvalinnat. Perheisiin ja lapsiin liittyvä tutkimus on ollut monitieteistä ja sitä on tehty kiinteässä yhteistyössä Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn kanssa.

Tutkimushankkeet: 

• MAMANET - Pienten lasten äitien keskinäiset suhteet monikulttuurisissa lähiöissä, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin kaupunki, 2018−2022
• Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä (CHILDCARE), Strategisen tutkimuksen neuvosto (Suomen Akatemia, 2015–2021) 

• Ketterä kaupunki / sosiaalinen monimuotoisuus (Academy of Finland, 2016-2019)
• Institutional and affective practices of violence interventions. (EPRAS, EU (JUST/2016/RGEN/AG/VAWA/4000009936, 2017-2019).

• Child maltreatment, violence and interventions – tutkimusverkosto  
• Encounterin violence in social and health care organizations
• Enhancing Professional Skills and Raising Awareness on Domestic Violence, Violence against Women and Shelter Services, EPRAS research group
• Life-course criminology – tutkimusverkosto
• Multi-Sectoral Responses to Child Abuse and Neglect in Europe: Incidence and Trends (COST Action Programme, European Union) 2020-2023
• Perhetutkimusverkosto
• Poliisityön tutkimusverkosto
• Social Media at Work (Työsuojelurahasto 2018–2020)
• Sociodemographic determinants of criminal careers in Finland 1987–2015 (Suomen Akatemia 2019-2022)
• Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn tutkijaverkosto
• Vaiva-kollektiivi