Flippausprojekti Tampereen yliopistossa 2018-2023 – työelämäprofessorin mietteitä

Vuoden 2018 lopulla Tampereen yliopistossa käynnistyi laaja-alainen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda asiantuntijayhteisö käänteisen opetuksen alalla ja samalla uudistaa opetusta yhteisvoimin.

Flippaus tarjosi viitekehyksen, jonka avulla voitiin syventää yliopiston opettajien digipedagogisia taitoja. Näin se tuki paremmin opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien hyödyntämistä ja edisti opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja. Monialainen tiimi, johon kuuluivat yliopiston opetusta tutkivat ammattilaiset, opetusteknologian asiantuntijat ja opiskelijoiden edustajat, pyrki kehittämään opetusta kokonaisvaltaisesti.

Rehtorin johtama ryhmä vastasi toiminnan etenemisen tarkkailusta ja tulosten seuraamisesta, varmistaen kehittämistoimien linjakkuuden yliopiston strategisten tavoitteiden kanssa.
Flippausprojektissa saavutettu osaaminen tekee opetuksesta entistä vaikuttavampaa ja opiskelijalähtöisempää, valmistautuen samalla tuleviin opetuksen haasteisiin.

Opetusalan murrokset: yliopistojen edessä olevat haasteet

Nopea teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat avanneet uusia mahdollisuuksia opetukselle, kuten verkossa tapahtuva oppiminen ja innovatiiviset opetusmenetelmät. Perinteiset luokkahuonepohjaiset mallit voivat jäädä jälkeen, elleivät ne omaksu uusimpia teknologisia mahdollisuuksia.

Yliopisto-opetuksen kehittäminen on monien osien summa, jossa menestys vaatii yhteisön koordinoidut ponnistelut. Globalisaatio tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia, vaatien yliopistoilta vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin tarjoamalla kansainvälisiä näkökulmia, monikulttuurista oppimista ja yhteistyötä muiden maiden oppilaitosten kanssa.

Myös työelämän nopeat muutokset edellyttävät uudenlaista osaamista, jota yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen. Tämä saattaa vaatia perinteisten oppisisältöjen uudelleenarviointia ja opetuksen joustavuuden lisäämistä.

Opiskelijat hyötyvät työn ja opiskelun yhdistämisestä monin tavoin, kuten työelämän kokemuksen tuomisesta opetukseen, verkostojen laajentamisesta, joustavammista aikatauluista ja yhteistyöstä yritysten kanssa. Opetuksen tulee vastata -myös erityisten – opiskelijoiden odotuksiin tarjoamalla joustavampia opetusmalleja.

Opettajien aika

Opetuksen kehittämisessä aika on keskeinen valuutta. Opettajien on saatava tilaa kokeiluille ja kehittymiselle. Aika mahdollistaa uusien opetusmenetelmien syvällisen omaksumisen ja laadukkaan kehityksen. Opettajien vertaistuki ja yksilöllinen tuki ovat tärkeitä osatekijöitä tässä prosessissa.

Opettajien aika on myös oppimisen aikaa, mahdollistaen jatkuvan kehittymisen ja vahvuuksien löytämisen. Investoimalla opettajien aikaan tuetaan laadukkaampaa opetusta ja parannetaan oppilaiden oppimiskokemusta.

Digipedagogiset haasteet yliopistoissa – pandemian varjo

Koronapandemia paljasti yliopistojen opetustapojen haavoittuvuudet ja toi esiin tarpeen mukautua uusiin olosuhteisiin. Etäopetus, vaikka siihen suhtauduttiin rohkeasti, osoittautui suurelta osin vain selviytymistaisteluksi. Pandemia korosti tarvetta tarkastella ja vahvistaa koulutusjärjestelmää: opetuksen laadusta ei saa tinkiä missään olosuhteissa, ja se on elintärkeää yhteiskunnan kehitykselle. Opetusmenetelmät vaativat syvällisempää pedagogista muutosta ja resursseja.

Flipped Classroom-menetelmä osoittautui yhdeksi toimivaksi ratkaisuksi. Se integroi verkko-opetuksen, oppijakeskeisen lähiopetuksen ja formaalin arvioinnin tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijat säilyttivät tutkitusti syväoppimisen tasonsa verrattuna perinteiseen opetukseen, ja menetelmä tarjoaa joustavuutta ja vuorovaikutusta opiskelijoiden kesken.

Tampereen yliopistossa Flipped Classroomin pilotointi on osoittautunut menestykseksi, parantaen osaamista, tulevaisuuden taitoja ja oppijakeskeistä opetusta. Opettajien aika ja panos ovat olleet ratkaisevia tekijöitä tässä menestystarinassa, korostaen opetuksen merkitystä ja tarvetta jatkuvasti kehittää ja sopeuttaa opetusmenetelmiä.

Markku Saarelainen (FT) työskenteli vuosina 2018–2023 Tampereen yliopistossa työelämäprofessorina Flip & Learn -hankkeessa (varsinainen hankerahoitus 2019–2022). Hankkeen aikana edistettiin Flipped Learning -menetelmän käyttöä kouluttamalla noin 100 opettajaa muokkaamaan opetustaan flipatuksi, jonka lisäksi tuettiin flippaukseen liittyvää tutkimusta monipuolisesti. Flipped Learning -toiminta jatkuu edelleen Tampereen yliopistossa osana vakiintuneita pedagogisia käytänteitä.