Sosiologia | Tampereen korkeakouluyhteisö

Sosiologia tutkii yhteiskunnallisia ilmiöitä niiden kaikissa mittakaavoissa. Sosiologinen mielikuvitus avaa analyyttisiä ja kriittisiä näkökulmia siihen, mistä elämäntavassamme on olennaisesti kysymys: mikä meitä yhdistää, mitä ja keitä keskuudestamme suljetaan ulos ja mikä on muuttumassa juuri nyt?

Tampereen yliopiston sosiologit tutkivat esimerkiksi eurooppalaisten instituutioiden hallintaa, suomalaisen työelämän muuttumista, kulttuurista eriarvoisuutta, globaalia vuorovaikutusta ja arkikäytäntöjä kotitalouksissa, erilaisissa organisaatioissa ja laboratorioissa.

Tampereen yliopistolla on pitkä perinne kouluttaa yhteiskunnallisia osaajia, jotka kykenevät havainnoimaan tarkasti ajankohtaisia tapahtumia mutta jotka myös osaavat käsitteellistää ilmiöiden laajoja yhteyksiä. Ensimmäinen sosiologian professori nimettiin yliopistoon vuonna 1947. Nykyään oppialaan kiinnittyy vakituisena henkilökuntana 12 tutkijaopettajaa, joista kahden toimipiste on Tampereen yliopiston Porin yksikkö. Lisäksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelee toistakymmentä sosiologian oppialaan kiinnittyvää tohtorintutkinnon tehnyttä tutkijaa.

Tampereen yliopistossa sosiologian opettajat ovat kaikki myös tutkijoita. Oppiala tuottaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason koulutusta. Yhdessä viiden muun oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu yhteensä vuosittain 80–100 henkilöä. Maisterivaiheessa sosiologiaa voi lukea pääaineena, ja pääaineopiskelijoita on vuosittain noin 25. Lisäksi Tampereen sosiologia on eläväinen ja kunnianhimoinen tutkijakoulutuksen yhteisö, jossa on parhaillaan noin 30 aktiivista jatko-opiskelijaa.

Sosiologian oppiainevastaava on professori Juha Suoranta. 1.8.2024 alkaen oppiainevastaavana toimii yliopistonlehtori Hanna Rautajoki.

Sosiologiset tutkimukset pyrkivät selittämään, ymmärtämään ja tarkastelemaan uusista ja kriittisistä näkökulmista vuorovaikutusta, yhteiskunnallisia muutosprosesseja, valtasuhteita ja instituutioita. Tutkimukset ovat luonteeltaan usein vertailevia, monimenetelmällisiä ja monitieteisiä – niissä yhdistyy parhaimmillaan vahva teoria ja konkreettinen empiirinen analyysi.

Tampereen yliopiston sosiologian oppiaine on ollut jo vuosikymmeniä tunnettu ja tunnustettu sosiologisen tutkimuksen keskittymä. Se on ansioitunut muun muassa luokkatutkimuksen, vertailevan tutkimuksen, sosiologisen kulttuurintutkimuksen ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kehittämisen saralla. Tänään oppiaineen piirissä tehtävä tutkimustyö käsittelee aikamme suurimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten globalisaatiota, eriarvoisuutta, ilmastonmuutosta, hyvinvoinnin tuottamista ja jakautumista, uusia lisääntymisteknologioita, finansialisaatiota sekä työelämän muutosta. Tutkimusta harjoitetaan lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, ryhmissä ja tutkimusverkostoissa. Nämä toimivat yhtäältä yliopiston perusrahoituksen, toisaalta ulkoisen rahoituksen voimin (esim. Suomen Akatemian, Euroopan unionin sekä lukuisten säätiöiden rahoitukset).

Sosiologiset tutkimukset jakautuvat moniksi erikoisaloiksi. Tampereen yliopiston sosiologian vahvoja tutkimusaloja ovat muun muassa:

Globaali ja transnationaalinen sosiologia (erityisesti ns. episteeminen hallinta ja vertaileva politiikkamallien ja ideoiden leviämisen tutkimus)

Kulttuurisosiologia (erityisesti kulttuuristen hierarkioiden ja elämäntyylien kytkeytyminen sosiaaliseen eriarvoisuuteen, ns. kulttuurisen stratifikaation tutkimus)

Tieteen ja teknologian tutkimus (erityisesti riskit ja epävarmuus, jäte, lääketiede ja elämän teknologisoituminen)

Työelämän tutkimus (erityisesti työelämän muutoksen, ajankäytön, tietotyön, sukupuolen ja yhteiskuntaluokkien näkökulmat)

Yhteiskuntateoria (sosiologian klassinen teoria ja nykyteoria, julkinen sosiologia).

Esimerkkejä sosiologian oppiaineen tutkimustyötä luonnehtivista tärkeistä julkaisuista

Alasuutari, Pertti & Ali Qadir. 2019. Epistemic governance: Social change in the modern world. Cham, Switzerland: Palgrave Macmillan.

Heiskala, Risto. 2018. "For a holistic social science: the NACEVP model applied to the environment, gender and populism." Journal of Political Power 11:3, 322-340.

Lehtonen, Turo-Kimmo. 2017. "Objectifying Climate Change: Weather-Related Catastrophes as Risks and Opportunities for Reinsurance." Political Theory 45:1, 32-51.

Melin, Harri & Tiina Saari. 2019. "Työn ja työelämän tutkimuksen muuttuvat maailmat." Teoksessa Mihin työelämä on menossa? : Tutkimuksen näkökulmia, toim. Tuula Heiskanen, Sirpa Syvänen & Tapio Rissanen. Tampere: Tampere University Press, 21-48.

Meskus, Mianna. 2018. Craft in Biomedical Research: The iPS Cell Technology and the Future of Stem Cell Science. Basingstoke & New York: Palgrave Macmillan.

Oinonen, Eriikka. 2018. "Under Pressure to Become: from a Student to Entrepreneurial Self." Journal of Youth Studies 21:10, 1344-1360.

Peteri, Virve. 2019. "No Negative Vibes. Organizational Fun as a Practice of Social Control." Teoksessa Therapeutic Assemblages : Cultures, Politics and Materiality, toim. Salmenniemi, Suvi, Johanna Nurmi, Inna Perheentupa & Harley Bergroth. London: Routledge.

Purhonen, Semi, Riie Heikkilä, Irmak Karademir Hazir, Tina Lauronen, Carlos J. Fernández Rodríguez & Jukka Gronow. 2019. Enter Culture, Exit Arts? The Transformation of Cultural Hierarchies in European Newspaper Culture Sections, 1960–2010. London and New York: Routledge.

Pyyhtinen, Olli. 2014. The Gift and its Paradoxes. Routledge: London & New York.

Pyöriä, Pasi (toim.). 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.

Suoranta, Juha. 2017. C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Tampere: Vastapaino.

Tutkimusryhmät

Relational Studies Hub

TCuPS Tampere research group for Cultural and Political Sociology

The Dynamics of Cultural Stratification: Tampere Group for Sociology of Culture

Käynnissä olevat merkittävät tutkimushankkeet

Sosiologian opetus kuuluu yhteiskuntatutkimuksen tutkimusohjelmaan. Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista opiskella kolmessa vuodessa. Maisteriopintojen ohjeellinen pituus on kaksi vuotta.

Sosiologian opetus perustuu Tampereen yliopistossa vahvasti tutkimukseen.

Sosiologian opiskelu auttaa yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden monipuolisessa ja kriittisessä erittelyssä sekä yhteiskunnallisen mielikuvituksen kehittämisessä.

Sosiologista tietoa ja taitoa tarvitaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä esimerkiksi järjestöissä ja vapaassa kansalaistoiminnassa, kun hahmotetaan erilaisia yhteiskunnallisia asiakokonaisuuksia ja yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyksiä tai kun laaditaan selvityksiä ja toimintasuunnitelmia ja organisoidaan yhteiskunnallista toimintaa.

Sosiologiasta on mahdollista suuntautua myös tutkijakoulutukseen yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmaan.

Sosiologian oppiainevastaava on professori Juha Suoranta.

Opiskelijoille ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös Facebookissa: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman Facebook-sivut.