
Sosiologia
Sosiologia tutkii yhteiskunnallisia ilmiöitä niiden kaikissa mittakaavoissa. Sosiologinen mielikuvitus avaa analyyttisiä ja kriittisiä näkökulmia siihen, mistä elämäntavassamme on olennaisesti kysymys: mikä meitä yhdistää, mitä ja keitä keskuudestamme suljetaan ulos ja mikä on muuttumassa juuri nyt?
Tampereen yliopiston sosiologit tutkivat esimerkiksi poliittista vallankäyttöä, eurooppalaisten instituutioiden hallintaa, suomalaisen työelämän muuttumista, kulttuurista eriarvoisuutta, globaalia vuorovaikutusta ja arkikäytäntöjä kotitalouksissa, erilaisissa organisaatioissa ja laboratorioissa.
Tampereen yliopistolla on pitkä perinne kouluttaa yhteiskunnallisia osaajia, jotka kykenevät havainnoimaan tarkasti ajankohtaisia tapahtumia mutta jotka myös osaavat käsitteellistää ilmiöiden laajoja yhteyksiä. Ensimmäinen sosiologian professori nimettiin yliopistoon vuonna 1947. Nykyään oppialaan kiinnittyy vakituisena henkilökuntana 9 tutkijaopettajaa, joista kahden toimipiste on Tampereen yliopiston Porin yksikkö. Lisäksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelee toistakymmentä sosiologian oppialaan kiinnittyvää tohtorintutkinnon tehnyttä tutkijaa.
Tampereen yliopistossa sosiologian opettajat ovat kaikki myös tutkijoita. Oppiala tuottaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason koulutusta. Yhdessä viiden muun oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu yhteensä vuosittain 80–100 henkilöä. Maisterivaiheessa sosiologiaa voi lukea pääaineena, ja pääaineopiskelijoita on vuosittain noin 25. Lisäksi Tampereen sosiologia on eläväinen ja kunnianhimoinen tutkijakoulutuksen yhteisö, jossa on parhaillaan noin 30 aktiivista jatko-opiskelijaa.
Sosiologian oppiainevastaavana toimii 1.8.2024 alkaen yliopistonlehtori Hanna Rautajoki.
Sosiologiset tutkimukset pyrkivät selittämään, ymmärtämään ja tarkastelemaan uusista ja kriittisistä näkökulmista vuorovaikutusta, yhteiskunnallisia muutosprosesseja, valtasuhteita ja instituutioita. Tutkimukset ovat luonteeltaan usein vertailevia, monimenetelmällisiä ja monitieteisiä – niissä yhdistyy parhaimmillaan vahva teoria ja konkreettinen empiirinen analyysi.
Tampereen yliopiston sosiologian oppiaine on ollut jo vuosikymmeniä tunnettu ja tunnustettu sosiologisen tutkimuksen keskittymä. Se on ansioitunut muun muassa luokkatutkimuksen, vertailevan tutkimuksen, sosiologisen kulttuurintutkimuksen ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kehittämisen saralla. Tänään oppiaineen piirissä tehtävä tutkimustyö käsittelee aikamme suurimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten globalisaatiota, eriarvoisuutta, ilmastonmuutosta, hyvinvoinnin tuottamista ja jakautumista, uusia lisääntymisteknologioita, finansialisaatiota sekä työelämän muutosta. Tutkimusta harjoitetaan lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, ryhmissä ja tutkimusverkostoissa. Nämä toimivat yhtäältä yliopiston perusrahoituksen, toisaalta ulkoisen rahoituksen voimin (esim. Suomen Akatemian, Euroopan unionin sekä lukuisten säätiöiden rahoitukset).
Sosiologiset tutkimukset jakautuvat moniksi erikoisaloiksi. Tampereen yliopiston sosiologian vahvoja tutkimusaloja ovat muun muassa:
- Poliittinen ja transnationaalinen sosiologia (poliittinen retoriikka, episteeminen hallinta, politiikkamallien ja ideoiden leviämisen tutkimus)
- Uskontososiologia (sosiaaliset rakenteet, mystiikka, hengellisyys, maallistumisteesin kritiikki, poststrukturalismi, postkolonialismi)
- Kulttuurisosiologia (erityisesti kulttuuristen hierarkioiden ja elämäntyylien kytkeytyminen sosiaaliseen eriarvoisuuteen, ns. kulttuurisen stratifikaation tutkimus)
- Tieteen ja teknologian tutkimus (erityisesti riskit ja epävarmuus, jäte, lääketiede ja elämän teknologisoituminen)
- Työelämän tutkimus (erityisesti työelämän muutoksen, ajankäytön, tietotyön, sukupuolen ja yhteiskuntaluokkien näkökulmat)
- Yhteiskuntateoria (sosiologian klassinen teoria ja nykyteoria, julkinen sosiologia).
Esimerkkejä julkaisuista
- Alasuutari, Pertti & Ali Qadir. 2019. Epistemic governance: Social change in the modern world. Cham, Switzerland: Palgrave Macmillan.
- Collier, Stephen, Rebecca Elliott, & Turo-Kimmo Lehtonen. 2021. Climate change and insurance. Economy and Society, 50 (2), 158–172, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03085147.2021.1903771.
- Heikkilä, R. 2024. Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus.
- Melin, Harri & Tiina Saari. 2019. "Työn ja työelämän tutkimuksen muuttuvat maailmat." Teoksessa Mihin työelämä on menossa? : Tutkimuksen näkökulmia, toim. Tuula Heiskanen, Sirpa Syvänen & Tapio Rissanen. Tampere: Tampere University Press, 21-48.
- Meskus, Mianna. 2018. Craft in Biomedical Research: The iPS Cell Technology and the Future of Stem Cell Science. Basingstoke & New York: Palgrave Macmillan.
- Oinonen, Eriikka. 2018. "Under Pressure to Become: from a Student to Entrepreneurial Self." Journal of Youth Studies 21:10, 1344-1360.
- Peteri, Virve. 2019. "No Negative Vibes. Organizational Fun as a Practice of Social Control." Teoksessa Therapeutic Assemblages : Cultures, Politics and Materiality, toim. Salmenniemi, Suvi, Johanna Nurmi, Inna Perheentupa & Harley Bergroth. London: Routledge.
- Purhonen, Semi, Riie Heikkilä, Irmak Karademir Hazir, Tina Lauronen, Carlos J. Fernández Rodríguez & Jukka Gronow. 2019. Enter Culture, Exit Arts? The Transformation of Cultural Hierarchies in European Newspaper Culture Sections, 1960–2010. London and New York: Routledge.
- Pyyhtinen, Olli. 2014. The Gift and its Paradoxes. Routledge: London & New York.
- Pyöriä, Pasi (toim.). 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
- Pyöriä, Pasi, Tuija Koivunen & Heidi Lehtovaara. 2024. “Tätähän ei saa kysyä, mutta kysyn kuitenkin” – Perhesuhteita koskevat sukupuolittuneet syrjintäkokemukset rekrytoinnissa. Aikuiskasvatus 44(3): 168–181.
- Qadir, Ali. 2025. "Critical realism and the study of mysticism". In Louise Nelstrop (ed) Routledge Handbook of Mysticism Studies. London. Routledge.
- Rautajoki, Hanna. 2024. The political poetics of contrastive identifications: Scripting ongoing events through master/counter positionings in populist political speech. Narrative works 13(1), 89-107.
- Rautajoki, Hanna & Fitzgerald, Richard (Eds.) (Forthcoming). Strategies of moral casting in political arenas: Actor identifications as assets in political persuasion. Springer.
- Suoranta, Juha. 2017. C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Tampere: Vastapaino.
- Tiaynen-Qadir, Tatiana & Ali Qadir. 2023. Symbols and mythmaking in modernity: Deep culture in art and action. London: Anthem Press.
Tutkimushankkeita
- Cultures of the Working Class in the 2020s: Fragmentation, Reproduction, Boundaries, Politics (CuWoC)
- DECAY: Disrupted Waste Flows in a Broken World: A Critical Ethnography of the Circular Economy.
- European State Nobility and Fatal Problems: Imaginaries of the Finnish Political and Administrative Elite in the European Union
- Insurance and the New Datafication of Uncertainty (INDU)
- Irtikytketyt: nyky-Suomi digitaalisena yhteiskuntana ja kuinka jäädä tai jättäytyä siitä syrjään (DISCO)
- Mystics in society (MISTIC)
- Program in the Study of Mysticism (PRISM)
- USUTE – Sitoutuako robottiin? Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla
- VALDA: Valuating Lives through Infertility and Dementia: Science, Law and Patient Activism
- WasteMatters: Ontologies of Waste: A Relational Study of How Waste Comes to Matter for Humans, Society, and Future.
- WISE Creative adaptation to wicked socio-environmental disruptions
Sosiologian opetus kuuluu yhteiskuntatutkimuksen tutkimusohjelmaan. Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista opiskella kolmessa vuodessa. Maisteriopintojen ohjeellinen pituus on kaksi vuotta.
Sosiologian opetus perustuu Tampereen yliopistossa vahvasti tutkimukseen.
Sosiologian opiskelu auttaa yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden monipuolisessa ja kriittisessä erittelyssä sekä yhteiskunnallisen mielikuvituksen kehittämisessä.
Sosiologista tietoa ja taitoa tarvitaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä esimerkiksi järjestöissä ja vapaassa kansalaistoiminnassa, kun hahmotetaan erilaisia yhteiskunnallisia asiakokonaisuuksia ja yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyksiä tai kun laaditaan selvityksiä ja toimintasuunnitelmia ja organisoidaan yhteiskunnallista toimintaa.
Sosiologiasta on mahdollista suuntautua myös tutkijakoulutukseen yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmaan.
Sosiologian oppiainevastaava on yliopistonlehtori Hanna Rautajoki.
Opiskelijoille ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös Facebookissa: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman Facebook-sivut.

Tule opiskelemaan sosiologiaa!

Opintojen aloitus ja suunnittelu

Tapahtumia
Sociology Summer Seminar
Wed 4 June 2025 at 10-13 in Linna 2026
Contact person: Hanna Rautajoki
The sociology teaching staff at Tampere University is welcoming all the PhD-researchers in sociology to a relaxed get-together event to present their ongoing research projects in the form of a short 2-3 min pitch talk. The gathering is an opportunity to all the young researchers to introduce their research topics to the broader discipline and an opportunity to the rest of sociology community to get to know the new generation of fine young scholars growing up in the field. The event is organized in English.

KESKUSTELUSARJA – Mitä on hyvä yhteiskuntatiede?
Vastuutahot: Olli Herranen & Joonas Kumpulainen
Keskustelu 1
Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? - Aika 30.1.2025 klo 16.00 Linna K103
Keskustelusarjan ensimmäisellä kokoontumiskerralla esiteltiin henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnatun tapahtumasarjan idea sekä pohdittiin siihen liittyvää yleistä kysymystä: mitä on hyvä yhteiskuntatiede? Keskustelua alusti Joonas Kumpulaisen esitys yhteiskuntatieteellisen tiedon historiallisesta kehityksestä suomalaisessa sosiologiassa. Paneelikeskustelussa keskustelijavieraat sen jälkeen keskustelivat sarjaan liittyvistä yleisistä ja erityisistä kysymyksistä omien yhteiskuntatieteellisten orientaatioidensa edustajina. Tilaisuuden juonsi sosiologi Alma Onali. Osallistujia saapui paikalle sankoin (arviolta 100 ihmisen) joukoin eri ikäryhmistä ja uravaiheista sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudesta.
Keskustelu 2
Luokka ja eriarvoisuus – Aika 2.4.2025 klo 16.00 Linna K103
Eriarvoisuus, joka voi ilmetä esimerkiksi tuloeroissa, hyvinvoinnissa, koulutuksessa ja kulutustottumuksissa, on viimeaikaisen kehityksen valossa kasvussa. Klassinen yhteiskuntatiede käsitteli eriarvoisuuden kysymystä yhteiskuntaluokan näkökulmasta. Yhteiskuntaluokan käsitteen merkitys vaikuttaa kuitenkin kadonneen tai hajonneen osiin nykyisessä yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa. Keskustelusarjan toinen kokoontuminen kysyi, millaista on eriarvoisuus 2020-luvulla sekä mikä on yhteiskuntaluokan käsitteen merkitys sen analyysissä. Keskustelua pohjusti emeritusprofessori Harri Melinin alustus klassisesta luokan käsitteestä ja luokkatutkimuksesta. Paneelikeskustelussa luokasta ja eriarvoisuudesta keskustelivat Harri Melinin lisäksi professori Semi Purhonen (sosiologia), apulaisprofessori Satu Ojala (sosiaalipolitiikka) sekä apulaisprofessori Hanna Ylöstalo (sukupuolentutkimus). Keskustelun juonsi sosiologian väitöskirjatutkija Alma Onali ja yleisön palaute tilaisuudesta oli positiivista.


Sosiologia Tampereella -tilaisuus
Aika: 21.11.2024 klo 14-16
Paikka: ensin Linna 5026, lopulta Virta 109 (luultua suuremman osallistujamäärän vuoksi)
Vastuutaho: Hanna Rautajoki
Tapahtumassa sosiologian tutkimusryhmät esittäytyivät opiskelijoille ja järjestettiin paneelikeskustelu, jossa saatiin vastauksia opiskelijoiden polttavimpiin kysymyksiin sosiologiasta sekä sosiologisesta tutkimuksesta Tampereella. Tapahtuman yhteydessä oli herkullisten sosiologisten keskustelujen lisäksi tarjolla myös pizzaa. Paikalla tilaisuudessa oli noin 80 ilmoittautunutta osallistujaa ja keskustelun antia pidettiin kiinnostavana.

Opetushenkilöstö
Tutkimushenkilöstö
Väitöskirjatutkijat
Oona Ala-Koivula
Amir Barjatesh
Ivan Serbin
Dosentit
Ilkka Arminen
Raimo Blom
Marta Choroszewicz
Mikko Jauho
Anu Järvensivu
Olli Kangas
Antti Kasvio
Tapio Koivisto
Anna-Maija Lehto
Eeva Luhtakallio
Terttu Luukkonen
Mika Nieminen
Jouko Nikula
Ilkka Pietilä
Juhani Pekkola
Anssi Peräkylä
Ilkka Pirttilä
Seppo Raiski
Suvi Salmenniemi
Pasi Tulkki
Jaana Vuori
Östen Wahlbeck
Nafisa Yeasmin













