Tiedekunta

Rakennetun ympäristön tiedekunta

Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen toimivuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Rakennukset ja yhdyskuntainfra ovat hyvin pitkäikäisiä, joten rakentamisessa ja ylläpidossa tehtävät valinnat ovat pitkävaikutteisia.

Rakennetun ympäristön tiedekunnassa toteutamme korkeatasoista arkkitehtuurin ja rakennustekniikan alojen tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta sekä annamme näihin tutkimusaloihin liittyvää ylintä opetusta. Muodostamme ainutlaatuisen vuorovaikutus- ja innovaatioympäristön, jossa avautuu mahdollisuuksia useisiin monialaisiin rakennetun ympäristön koulutus- ja tutkimusavauksiin. Tavoitteenamme on olla kansallinen tiennäyttäjä rakennetun ympäristön tutkimus- ja koulutuskysymyksissä sekä toimia omilla vahvuusaloillamme kansainvälisesti näkyvänä ja arvostettuna toimijana ja yhteistyökumppanina.

Tiedekuntamme yhteys ympärillä olevaan yhteiskuntaan on vahva ja toteuttamamme yritysyhteistyö on hyvin merkittävää. Seuraamme ympärillämme tapahtuvia muutosprosesseja ja reagoimme niihin järkevästi ja nopeasti kohdistamalla toimintaamme osaamisen kärkikohteisiin. Kestävä rakennettu ympäristö ja sen ylläpito, rakenteet ja niiden toiminta, maa-, pohja- ja rautatierakenteet, uudet suunnittelumenetelmät ja mallinnus ovat muutamia esimerkkejä tiedekuntamme valitsemista kehittämiskohteista.

Rakennustekniikan koulutuksen tarjoajana toimimme läheisessä yhteistyössä yliopistokonserniimme kuuluvan Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Tarjoamme täysin uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää monialaisia koulutus- ja tutkimustiimejä, joiden saavuttamia tuloksia voidaan soveltaa edelläkäyvästi myös opetuksessa.

Arkkitehtuuri

Yksikkömme on arkkitehtuurin, rakennusten ja kaupunkitilan mallintamisen edelläkävijä. Tutkimuksemme kattaa laajasti arkkitehtuurin, rakennussuunnittelun, yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkitutkimuksen ajankohtaisia aiheita. Pyrkimys ekologisesti kestävään rakennettuun ympäristöön, näkemys tilan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja avoimuus uusille analyysin ja suunnittelun tekniikoille yhdistävät eri tutkimussuuntia. Tohtoriopiskelijoille tarjoamme kansainvälisen työympäristön.

Vaikutamme yhteiskunnassa ja teemme arkkitehtuurin alan tutkimusta vastuullisesti, tavoitteellisesti, laaja-alaisesti ja poikkitieteellisesti kolmessa pääryhmässä, jotka ovat:

Yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkisuunnittelu

Yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkisuunnittelun tutkimuksen kohteena ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehitys sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu useasta eri näkökulmasta. Tutkijoidemme mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa suunnittelujärjestelmien ja -käytäntöjen tutkimus, tilan- ja vallankäytön ilmentymät kaupunkisuunnittelussa, kaupunkikokemukset mukaan lukien kaupungissa liikkuminen ja julkinen tila, innovatiiviset yhteiskehittelyn menetelmät sekä yhdyskuntasuunnittelun historian tutkimus.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus on luonteeltaan monitieteistä; tutkimuksissa tarvitaan näkökulmia varsinaisen kaupunkisuunnittelun lisäksi muun muassa arkkitehtuurista, maantieteestä, liikennesuunnittelusta, sosiologiasta, hallintotieteistä, taloustieteistä ja ympäristöpsykologiasta. Vertailevat tapaustutkimukset ja käytäntöjen kriittinen siirtäminen kontekstista toiseen ovat työlle tärkeitä.

Seinäjoella toimivassa kaupunkilaboratoriossamme tutkitaan rakennetun ympäristön kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Arkkitehtisuunnittelun eri mittakaavat ja oppituolit kohtaavat, kun laboratoriossa haetaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä, joilla parannetaan rakennetun ympäristön käyttäjälähtöisyyttä ja resurssitehokkuutta. Projektit ovat usein monitieteisiä, ja niissä tehdään runsaasti yhteistyötä kaupunkien, kuntien, yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Laboratorion luonteeseen kuuluu kokeellinen toiminta, johon yksikön alueellinen konteksti tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Tämä luo myös hyviä edellytyksiä tutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutteisuudelle.

Rakennussuunnittelu ja kestävä asuntoarkkitehtuuri

Rakennussuunnittelu ja kestävä asuntoarkkitehtuuri tutkimusyhteisössä yhdistyy alan ammatillinen ja tutkimuksellinen huippuosaaminen. Tutkimme alan teoreettisia, historiallisia, käytännöllisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia ja edistämme yhteiskunnallista kehitystä. Luomme uusia lähestymistapoja kestävään asumiseen ja julkisten rakennusten suunnitteluun, tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kehitämme arkkitehtuurin teoriaa, menetelmiä ja suunnitteluprosesseja. Tutkimusryhmiämme ovat spekulatiivisuuteen ja tilan tutkimukseen keskittyvä SPREAD sekä kestävään asuntosuunnitteluun keskittyvä ASUTUT.

Arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon tutkimus

Arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon tutkimuksemme tähtää kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän rakennetun ympäristön säilymiseen ja kehittämiseen. Arkkitehtuurin historian aineryhmän tutkijat ovat keskittyneet puurakentamisen perinteeseen, rakennussuojelun arvoihin ja modernin arkkitehtuurin historiaan. Korjausrakentamisen tutkimus tukee rakennuskannan kestävää käyttöä ja kehittämistä tuottamalla tietoa, joka edistää rakennusten taloudellisen ja toiminnallisen arvon säilymistä sekä energia- ja resurssitehokkuutta. Tutkimuksen erityisiä painopistealueita ovat lähiökorjaaminen ja betonielementtien uudelleenkäyttö. Tutkimus tehdään yhteistyössä Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän kanssa. Rakennusopin puolella tämänhetkisenä tutkimuksen päätavoitteena on edistää suomalaisen suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen kilpailukykyä osana biotaloutta ja kestävää kehitystä.

Rakennustekniikka

Rakennustekniikan opetus- ja tutkimusalueilla työskentelemme noin 120 henkilön voimin ja toteutamme vuosittain noin sata erilaista tutkimusprojektia ja kehityshanketta. Tutkimustoimintamme perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan eli teorian ja käytännön yhdistämiseen ja tutkimustulosten vaikuttavuuden varmistamiseen.

Keskeisillä tutkimusalueilla eri tutkimusryhmämme ovat hyvin verkostoituneita omien tutkimusalueidensa kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimusryhmiin. Henkilökuntamme on aktiivisesti mukana erilaisten normien ja suunnitteluohjeiden laadinnassa sekä alan kehitystä linjaavissa toimielimissä ja järjestöissä. Erilaisten koerakentamiskohteiden toteuttaminen ja esimerkiksi alalla käytettävien suunnitteluohjelmistojen kehittäminen kuuluvat myös rakennustekniikan henkilökuntamme aktiviteetteihin.

Rakennustekniikan tutkimusryhmämme ovat:

Tutkimusryhmät voidaan jaotella neljään päätutkimusalueeseen:

Rakennetekniikka

Rakennetekniikan tutkimus kattaa monipuolisesti rakenteet, niiden toiminnan ja suunnittelun, kuten rakenteiden mekaniikan, betoni- ja siltarakenteet, teräs- ja kevytrakenteet, rakennusmateriaalit ja rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen sekä ääniteknisen toiminnan, sisäilman laatuun vaikuttavat fysikaaliset ilmiöt, rakenteiden elinkaaritekniikan, korjausrakentamisen sekä rakenteiden paloturvallisuuden. Tutkimus hyödyntää usein kokeellista tutkimusta laboratorio- tai kenttäolosuhteissa sekä laskennallista mallintamista.

Infrarakentaminen

Infrarakentamisen tutkimus keskittyy infrarakenteiden lisäksi rakennusten pohjarakenteiden kehitystyöhön. Infrarakenteiden tutkimusta tehdään kolmessa tutkimusryhmässä: ratarakenteet, maarakenteet ja pohjarakenteet. Näiden tutkimusryhmien tutkimus keskittyy erilaisten väylä- ja pohjarakenteiden elinkaaritehokkuuden parantamiseen. Tutkimusryhmien toimintaan liittyvät kiinteästi korkeatasoiset laboratorio- ja mittauspalvelut sekä räätälöidyt rakenteiden monitorointijärjestelmät. Cadwes-ryhmässä tutkitaan vesihuollon ikääntyvää infrastruktuuria ja siihen vastaamisen keinoja, institutionaalista kehittämistä ja resilienssiä. Ryhmässä on myös UNESCO oppituoli ”Kestävät vesihuoltopalvelut”.

Rakentamistalous

Rakentamistalouden tutkimusryhmän tutkimus keskittyy rakentamisen johtamiseen ja rakennetun ympäristön kestävään kehittämiseen. Kohdistamme tutkimustoimintaa rakennuttamiseen, rakennustuotannon hallintaan, kiinteistökehittämiseen, aluekehittämiseen sekä oppimis- ja työympäristökehittämiseen. Digitalisaatio on läpileikkaavana aiheena tutkimuksessamme.

Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Liikenteen tutkimuskeskus Verne keskittyy kestävän ja samalla ihmisten ja yhteiskunnan kannalta turvallisen ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittämisen tukemiseen ja edistämiseen. Vernen tutkimusalueet ovat liikennejärjestelmä, logistiikka ja kaupunkiliikenne. Tutkimuksen keskeisiä näkökulmia ovat erityisesti liikenne osana yhteiskuntaa, tulevaisuus, energiatehokkuus ja ilmastokysymykset sekä älykkäät ratkaisut.

Arkkitehtuuri

Arkkitehdit ovat avainasemassa ratkomassa rakennetun ympäristön yhä monimutkaisempia haasteita, jotka liittyvät mm. digitalisaatioon, globalisaatioon ja kaupungistumiseen sekä energiankäyttöön, ilmastonmuutokseen ja niukkeneviin luonnonvaroihin. Arkkitehtien asema Suomessa on merkittävä, sillä rakennettu ympäristö on suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta, joka muodostaa yli 70 prosenttia Suomen kiinteästä kansallisvarallisuudesta.

Arkkitehdin koulutuksemme on viisivuotinen ja koostuu arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmasta sekä arkkitehdin tutkinto-ohjelmasta. Opinnoissa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Luovan suunnittelutaidon kehittäminen on keskeisessä asemassa koulutuksessa. Arkkitehtikoulun opiskelijat ja henkilökunta muodostavat tiiviin yhteisön, jossa opiskelu on mukavaa ja välitöntä.

Arkkitehdin tutkintomme antaa arkkitehdin ammattipätevyyden sekä laaja-alaisen tietämyksen arkkitehtuurin alasta, jossa tiede, taide ja tekniikka yhdistyvät. Suuri osa arkkitehdeistä työskentelee yrityksissä tai yrittäjänä, mutta myös julkinen sektori on merkittävä työllistäjä. Suomessa arkkitehdit ovat perinteisesti työskennelleet pääosin suunnittelutehtävissä, mutta viime vuosina tehtäväkenttä on laajentunut mm. ympäristö-, kiinteistö-, opetus- ja kulttuurialalle. Suunnittelutehtävissä painopiste on siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.

Rakennustekniikka

Rakennustekniikan asiantuntijat huolehtivat siitä, että yhteiskunnassamme on turvallinen, terveellinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä elinympäristö. Tehtävä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

Rakennustekniikan tutkintomme koostuu kolmevuotisesta tekniikan kandidaatin tutkinnosta ja kaksivuotisesta diplomi-insinöörin tutkinnosta. Rakennustekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelijamme valitsevat opintosuunnaksi joko talonrakentamisen tai yhdyskuntatekniikan. Diplomi-insinöörin tutkinnossa talonrakentamisen opintosuunnassa opiskelijamme voivat erikoistua rakennesuunnitteluun tai rakennustuotantoon ja yhdyskuntatekniikan opintosuunnassa infrarakenteisiin tai liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin.

Rakennustekniikan diplomi-insinööreillä on monipuoliset mahdollisuudet sijoittua erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Tärkeimpiä työnantajatahoja ovat suunnittelu- ja muut konsulttitoimistot, rakennusmateriaali- ja rakennustuoteteollisuus, rakennusliikkeet, liikenne- ja logistiikka-alan yritykset, valtion ja kaupunkien organisaatiot sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Tulevaisuuden työtehtävissä korostuvat rakentamisen ilmiöiden laaja-alainen ymmärtäminen, ongelmanratkaisutaidot sekä kyky uusien teknologioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja soveltamiseen.

Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma

Rakennetun ympäristön tohtoriohjelmassa voi suorittaa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnon. Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ovat mahdollisia teknisen alan perustutkinnon suorittaneelle. Tohtoriohjelman pääaineet ovat rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu.

Rakennetun ympäristön tohtoriohjelmamme luo osaamista kansainvälisen tason tutkimukseen ja kansallisella tasolla vaikuttavaan asiantuntijuuteen tohtoriohjelman tutkimusaloilla. Jatko-opinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön työssä. Keskeisenä tarjoamissamme jatko-opinnoissa on tutkijankoulutus eli tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Laadukas tutkimus on tutkijankoulutuksen ehdoton edellytys. Päätoimisesti opiskellen tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljässä vuodessa.

Kansainvälisen tason tutkimukseen tähtäävät tekniikan tohtorimme suuntautuvat jatko-opintojen jälkeen tutkimus- ja koulutustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä asiantuntija- ja johtotehtäviin yksityisissä yrityksissä ja valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen organisaatioissa.

Yhteistyö ja kumppanuudet

Rakennetun ympäristön tiedekuntamme panostaa strategisiin kumppanuuksiin ja kasvavaan yhteistyöhön sekä tutkimuslaitosten että erilaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Aktiivinen ja monipuolinen vuorovaikutuskulttuurimme tarjoaa mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin osaamisen ja tutkimuksen tarpeisiin.

Tiedekunnallamme on hyvin laajat yhteistyöverkostot ja panostamme pitkäjänteisiin yhteistyömuotoihin.

Rakennustekniikassa tärkeitä pitkäjänteisiä tutkimusyhteistyösopimuksia on infra-alalla Väyläviraston (entisen Liikenneviraston) kanssa ja rakennekehityksessä SSAB:n, Ruukki Constructionin sekä Betoniteollisuuden rahoittajaryhmän kanssa. Myös tenure- ja Industry professuureihin liittyvät rahoitus- ja yhteistyömuodot mm. kiinteistökehityksessä sekä kevyt- ja erikoisrakenteissa ovat merkittäviä. Useissa laajoissa tutkimushankkeissa on tehty yhteistyötä ja kerätty rahoitusta tutkimuksen hyödyntäjätahoilta niin julkiselta sektorilta kuin yrityksiltä.

Arkkitehtuurin puolella viimeaikaisten tutkimusten tilaajia, rahoittajia ja yhteistyökumppaneitamme ovat olleet muun muassa kaupungit ja kunnat, rakennusliikkeet, rakennusalan eri järjestöt, Suomen eri ministeriöt, ARA, Liikennevirasto, Business Finland, Suomen Akatemia, Maakuntien liitot ja ELY-keskukset.

Tiedekunnan hallinto

Tiedekunnan asiointisähköposti ben.tau@tuni.fi

Tervetuloa Hervannan kampukselle!

Johtaminen

Dekaani
Antti Lönnqvist
p. +358 40 544 6288
antti.lonnqvist[at] tuni.fi

Koulutuksen varadekaani
Juho Rajaniemi
p. +358 44 524 7245
juho.rajaniemi [at] tuni.fi

Tutkimuksen varadekaani
Tim Länsivaara
p. +358 40 765 8085
tim.lansivaara [at] tuni.fi
 

Johdon tuki

Tiedekuntapäällikkö 
Pirjo Kuhanen
p. +358 40 849 0800
pirjo.kuhanen [at] tuni.fi

Tiedekunta-assistentti
Johanna Harju
p. +358 50 318 6933
johanna.harju [at] tuni.fi
 

Henkilöstoasiat

HR Partner
Hanna Karti
p. +358 40 190 1327
hanna.karti [at] tuni.fi


Talousasiat

Kehittämispäällikkö
Saila Kallioinen
p. +358 40 198 1107
saila.kallioinen [at] tuni.fi
 

Koulutus

Opintopäällikkö
Marleena Yli-Äyhö
p. +358 40 849 0444
marleena.yli-ayho [at] tuni.fi

 

 

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet kaudella 1.1.2019 - 31.12.2022

Puheenjohtaja:

Antti Lönnqvist

Professorit:

Kolisoja Pauli
Koponen Olli-Paavo (Karjalainen Markku)
Lehtovuori Panu (Lahdelma Ilmari)
Pentti Matti (Malaska Mikko)
Saari Arto (Kähkönen Kalle)

Opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta:

Huuhka Satu (Vanhatalo Jaana)
Luomala Heikki (Leppänen Minna)
Poutanen Jenni (Sorri Jaakko)
Pöllänen Markus (Viri Riku)
Rundgren Aatu (Pakkala Toni)

Opiskelijajäsenet:
(opiskelijajäsenten toimikausi 1.1.2019 - 31.12.2020)

Hahtola Verna (Haarala Otto)
Heininen Aleksi (Hyvärinen Sohvi)
Keskinen Victoria (Viitikko Ulla)
Koski Lauri  (Tervala Ida-Maaria)
Sahramaa Lauri (Pitkäkoski Niklas)