Rakennustekniikka

Rakennustekniikan tutkimusalueilla työskentelemme noin 120 henkilön voimin ja toteutamme vuosittain noin sata erilaista tutkimusprojektia ja kehityshanketta. Tutkimustoimintamme perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan eli teorian ja käytännön yhdistämiseen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamiseen. 

Keskeisillä tutkimusalueilla eri tutkimusryhmämme ovat hyvin verkostoituneita omien tutkimusalueidensa kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimusryhmiin sekä alan julkisiin ja yksityisiin toimijoihin. Henkilökuntamme on aktiivisesti mukana erilaisten normien ja suunnitteluohjeiden laadinnassa sekä alan kehitystä ja standardointia linjaavissa toimielimissä ja järjestöissä. Suuri osa tutkimuksesta hyödyntää yksikön kokeellisten laboratorioiden valmiuksia. Erilaisten koerakentamiskohteiden toteuttaminen ja esimerkiksi alalla käytettävien suunnitteluohjelmistojen kehittäminen kuuluvat myös rakennustekniikan henkilökuntamme aktiviteetteihin. Talotekniikan tutkimus käynnistyi kesällä 2020. 
 

Tutkimus voidaan jaotella neljään päätutkimusalueeseen: 

Rakennetekniikka 

Rakennetekniikan tutkimuksesta vastaa viisi tutkimusryhmää, joiden toiminta kattaa monipuolisesti eri rakennusmateriaalit, rakenteet, rakenteiden toiminnan koko elinkaaren ajalta sekä suunnittelun. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää tehokkaampia ja ekologisesti kestävämpiä ratkaisuja ymmärtämällä paremmin rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimintaa. Ratkaisuilla voidaan parantaa rakennusten turvallisuutta ja energiatehokkuutta, varautua ilmastonmuutokseen sekä vaikuttaa sisäilman laatuun. Uudisrakentamisen ohella tutkimukseen kuuluu rakenteiden korjaaminen ja elinkaaritekniikka. Rakennetekniikan tutkimusinfra mahdollistaa monipuolisen kokeellisen tutkimuksen ja testauksen. Se koostuu täyden mittakaavan rakenneteknisestä laboratoriosta, palolaboratoriosta, olosuhdelaboratorioista, testirakennuksista, kenttätutkimuksista, koekohteista sekä erilaiseen rakenteiden laskennalliseen analysointiin soveltuvista laskenta- ja mallinnusohjelmistoista. 
 

Tutkimuskeskus Terra

Infrarakentamisen tutkimus keskittyy infrarakenteiden ja rakennusten pohjarakenteiden kehitystyöhön. Infrarakenteiden tutkimusta tehdään neljässä tutkimusryhmässä, TerraGeo, TerraRoad, TerraRail ja TerraDigi. Näiden tutkimusryhmien tutkimus keskittyy erilaisten väylä- ja pohjarakenteiden elinkaaritehokkuuden parantamiseen, jossa digitalisaation hyödyntäminen on yksi tärkeä painopiste. Tutkimusryhmien toimintaan liittyvät kiinteästi korkeatasoiset laboratorio- ja mittauspalvelut sekä räätälöidyt rakenteiden monitorointijärjestelmät (tutkimuslaboratorio Geola).

Rakentamistalous 

Rakentamistalouden tutkimusryhmän tutkimus keskittyy rakentamisen johtamiseen ja rakennetun ympäristön kestävään kehittämiseen. Tutkimme rakennuttamista, rakennustuotannon hallintaa, kiinteistökehittämistä, aluekehittämistä sekä oppimis- ja työympäristökehittämistä. Digitalisaatio on läpileikkaavana aiheena tutkimuksessamme. 

Talouden tutkimusaluetta sivuaa erillinen vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES.
Cadwes-ryhmässä tutkitaan vesihuollon ikääntyvää infrastruktuuria ja siihen vastaamisen keinoja, institutionaalista kehittämistä ja resilienssiä. Ryhmässä on myös UNESCO oppituoli ”Kestävät vesihuoltopalvelut”.

Liikenteen tutkimuskeskus Verne 

Liikenteen tutkimuskeskus Verne keskittyy kestävän ja samalla ihmisten ja yhteiskunnan kannalta turvallisen ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Vernen tutkimusalueita ovat kestävä liikenne ja liikkuminen, liikenneköyhyys, kestävä ja tehokas logistiikka sekä uudistuva liikenne. Tulevaisuudentutkimus linkittyy vahvasti Vernen tutkimukseen, mm. liikennejärjestelmän muutostekijöihin, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeisiin, teknologian kehitykseen sekä liikenteen uusiin palveluihin ja liiketoimintamalleihin.