Professori Jonathon Taylor kehittää terveellisempiä ja kestävämpiä asuinympäristöjä

Mitä tutkit?

Tutkin ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä etenkin asumisen näkökulmasta. Kotien olosuhteet vaikuttavat terveyteemme, koska vietämme suurimman osan ajastamme kotona. Tutkimukseni keskittyy erityisesti siihen, miten ihmiset altistuvat kodeissaan ympäristöhaitoille, kuten kuumuudelle, kylmyydelle ja ilmansaasteille. Näiden haittojen terveysvaikutuksille ovat erityisen alttiita ikääntyneet sekä pienet lapset.

Tutkimukseni erityispiirre on väestötason näkökulma. Tutkin, miten kaupungit ja valtiot voivat sopeuttaa asuntokantaansa tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin sekä edistää terveellisempiä ja kestävämpiä asuinympäristöjä.

Rakastan tutkimusta! Professorina minulla ei ole kovin paljon aikaa tehdä omaa tutkimustyötäni, mutta johdan Tampereen yliopistossa kymmenhenkistä Urban Physics -tutkimusryhmää. On aina yhtä innostavaa päästä ensimmäisten joukossa näkemään uusia havaintoja tai tutkimustuloksia. 

Miksi tutkimuksesi on tärkeää?

Ihmisten kokemuksiin esimerkiksi viime kesien ennätyksellisistä helleaalloista Euroopassa vaikuttaa merkittävästi se, millaisessa asuinympäristössä he elävät. Asuntojen suunnitteluratkaisut vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti ne kuumenevat. Joillakin kotitalouksilla on varaa ilmastointilaitteeseen, toisilla ei. Maailman tietyillä alueilla ruoanlaittoon ja lämmitykseen käytettävät kiinteät polttoaineet aiheuttavat käyttäjilleen vakavia terveysriskejä, mutta niiden tuottamat ilmansaasteet vaikuttavat kaikkiin.

Noin neljännes Euroopan energiankulutuksesta ja viidennes koko maailman energiankulutuksesta liittyy asumiseen, joten sillä on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Asuminen ja kotitalouksien energiankulutus kytkeytyvätkin tiiviisti sekä ympäristön kestävyyteen että kansanterveyteen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen edellyttävät, että voimme tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä rakentamisesta ja remontoimisesta. Samalla avautuu merkittäviä mahdollisuuksia väestötason terveyden edistämiseen.

Mitä haluaisit seuraavaksi tutkia ja miksi?

Minulla on enemmän ideoita kuin aikaa, joten kiinnostavia tutkimusaiheita riittää. Tähän asti olen keskittynyt kaupunkien, rakennusten ja niiden ympäristöjen mallintamiseen fysiikkaan perustuvilla menetelmillä. Nyt tutkijoiden saataville on kuitenkin tulossa valtavia määriä dataa esimerkiksi internetiin kytketyistä IoT-laitteista, kuten älykkäistä sääasemista. Minua kiinnostaa erityisesti datalähtöisten kaupunkimallien entistä laajempi hyödyntäminen tutkimuksessa.

Myös tekoäly auttaa meitä saamaan enemmän aikaan. Sen avulla voimme analysoida yhä monimutkaisempia tietoaineistoja ja hyödyntää kaupunkeihin sijoitetuista antureista kertyviä valtavia datamääriä silloinkin, kun data ei ole täysin luotettavaa. Minulle on tärkeintä jatkossakin tutkia keskeisiä globaaleja haasteita ja löytää keinoja kehittää terveellisempiä ja kestävämpiä tulevaisuuden kaupunkiympäristöjä.

Olen aina ollut kiinnostunut monitieteisestä tutkimuksesta ja yhteistyöhankkeista. Nautin eniten työskentelystä erilaisten ihmisten ja uusien ideoiden parissa.

Mihin suuntaan haluat kehittää alaasi? 

Minulle kaupunkifysiikka on osa paljon laajempaa kokonaisuutta. Voimme arvioida asuntojen hiilidioksidipäästöjä, mallintaa ympäristöaltistuksia ja tarkastella niiden terveysvaikutuksia, mutta ilman ihmisten käyttäytymistä ymmärtävien tutkijoiden panosta kehittämämme mallit ja tulevaisuusskenaariot voivat jäädä puutteellisiksi tai perustua virheellisiin oletuksiin. On tärkeää ymmärtää, mitä nämä altistukset merkitsevät ihmisille, miten asunnot palvelevat erilaisia väestöryhmiä ja jakautuvatko niihin liittyvät hyödyt ja riskit tasapuolisesti.

Sama koskee kaupunkiympäristöjen mallintamista. Voimme rakentaa malleja kaupungeista, mutta ilman yhteistyötä päättäjien, käytännön toimijoiden ja kaupunkiorganisaatioiden kanssa niitä on vaikea muuntaa käytännön ratkaisuiksi. Tiiviimpi yhteistyö eri tieteenalojen välillä on välttämätöntä. Tätä yhteistyötä edistää esimerkiksi johtamani Tampereen yliopiston TURNS-tutkimusalusta (Tampere Urban Research Network for Sustainability).

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Mikä inspiroi sinua työssäsi professorina? 

Saan paljon iloa uusien asioiden oivaltamisesta ja oppimisesta. Nuorena en osannut päättää halusinko arkkitehdiksi, tutkijaksi vai lääkäriksi. Vietin paljon aikaa SimCity-pelin parissa rakentamalla kaupunkeja ja seuraamalla, miten ne selvisivät tulvasta, Godzillan hyökkäyksestä tai muista koettelemuksista. 

Nyt aikuisena saan tehdä työtä, jossa yhdistyvät arkkitehtuuri, teknologia ja terveys. Mallinnan todellisia kaupunkeja ja tutkin niiden nykyisiä ja tulevia ympäristöhaasteita sekä erilaisia kaupunkisuunnittelun ratkaisuja. On valtavan hauskaa ja jännittävää oppia koko ajan uutta ja kehittää ratkaisuja, jotka voivat auttaa kaupunkeja sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin.

Mitä teet vapa-ajallasi?

Teen liikaa töitä, joten vapaa-aika on vähissä. Olen kotoisin Kanadasta, ja siellä vieraillessani käyn mielelläni ratsastamassa ja patikoin vuoristossa. Suomessa harrastan silloin tällöin vaellusta, pyöräilyä ja boulderointia. Asun Helsingissä, ja yksi lempipuuhistani on melominen saaristossa. Enimmäkseen aikani kuluu kuitenkin lasten, kissan ja huonekasvien hoitamiseen, tässä tärkeysjärjestyksessä.