Hyppää pääsisältöön
Ajassa | Ihmiset | Yhteistyö

Tekniikan alojen Alumnipäivä keräsi Hervannan kampukselle yli 150 osallistujaa

Julkaistu 16.11.2026
Tampereen yliopisto
Tekniikan alojen Alumnipäivä kokosi Hervannan kampukselle n. 160 tekniikan alan alumnia. Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti fysiikan professori Esa Räsänen.Kuva: Anni Ylinen
Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella lauantaina 7.11. järjestetty alumnipäivä kokosi yhteen eri tekniikan alojen alumneja monilta vuosikymmeniltä. Tampereen yliopiston ja TTY Alumni ry:n yhdessä järjestämän tapahtuman teemana kulki tekoäly ilmiönä, joka muuttaa teknologiaa, työelämää ja yhteiskuntaa. Pääpuheenvuoron pitäneen fysiikan professori Esa Räsäsen mukaan elämme tieteen näkökulmasta historiallista vuotta.

Paneelikeskustelu: miten tekoäly muuttaa tekniikan aloja

Tapahtuman paneelikeskustelu pureutui siihen, miten tekoäly muuttaa tekniikan aloja, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita se tuo mukanaan sekä millaista osaamista tulevaisuuden osaajilta edellytetään.

Keskustelijoina olivat Esa Räsäsen lisäksi Brightly Worksin tekoälyjohtaja Janne Solanpää, IEEE Fellow ja Tampereen yliopiston professori Tuomas Virtanen sekä teknologiaeetikko ja Tampereen yliopiston GPT-Labin tutkijatohtori Salla Westerstrand. Keskustelua moderoi tietojohtamisen yliopisto-opettaja Johanna Kirjavainen.

Paneelikeskustelussa nousi esiin muun muassa se, että vaikka tämänhetkinen julkinen keskustelu keskittyy paljon uhkakuviin, tekoäly helpottaa arkeamme monella tapaa jo nyt. Se tuo tieteelle valtavia mahdollisuuksia ja voi toimia tieteen tekemisessä myös ilon ja luovuuden lähteenä. 

Panelistien yhteinen näkemys oli, ettei tekoäly voi toimia oppimisen korvikkeena vaan sen työkaluna. Tutkimustoiminnassa sillä ei voida korvata aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä tai toisilta oppimista. Panelistit näkivät kuitenkin tärkeänä vahvistaa sääntelyä ja sen läpinäkyvyyttä sekä ansaintamallien oikeudenmukaisuutta.

Paneelikeskustelu auditoriossa. Neljä osallistujaa istuu korkeilla tuoleilla pöytien ääressä, juontaja seisoo vieressä. Valkokankaalla näkyvät panelistien nimet.
Yhteisen ohjelman pääteema oli tekoäly. Aiheeseen pureutuvan paneelin moderoi yliopisto-opettaja Johanna Kirjavainen (vas.). Siihen osallistuivat professori Esa Räsänen, professori Tuomas Virtanen, tutkijatohtori Salla Westerstrand sekä Brightly Worksin tekoälyjohtaja, TkT Janne Solanpää.
Kuva: Anni Ylinen

Noodi-tutkimuskeskus rakentaa Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä

Puheenvuoroja alumnitapahtumassa pitivät myös tilaisuuden avannut vararehtori Jarmo Takala sekä laboratoriopäällikkö Antti Nuottajärvi ja varainhankinnan ja alumnisuhteiden päällikkö Minna Åkerholm.

He kertoivat muun muassa varainhankinnan merkityksestä korkeakouluyhteisölle sekä Tampereen yliopiston uudesta Noodi-tutkimuskeskuksesta, joka on yliopiston merkittävä, tutkimuslaitteistoineen yli sadan miljoonan euron investointi tutkimukseen ja koulutukseen. Uudisrakennus sisältää runsaasti modernia talotekniikkaa ja useita laboratorioita aputiloineen.

Lääketieteen, tekniikan ja teknologian huippuosaamisen yhdistävän Noodin tavoitteena on tukea tiedekuntien välistä synergiaa, mahdollistaa uusia tieteellisiä ja opetuksellisia avauksia sekä vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä. 

Alumnitapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan jo ennalta Noodin tiloihin, jotka avataan virallisesti vuoden 2027 puolella. Lisäksi tutustumiskierroksille pääsi immersiivisten visuaalisten teknologioiden tutkimusinfrastruktuuri CIVITiin, digitaalisen valmistuksen oppimis- ja innovaatioympäristö FabLabiin, ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen HTI-laboratorioon sekä Tampereen teekkarimuseoon.

”Teekkarius on ajattelutapa: uskallusta kokeilla ja kehittää”

Marraskuiseen tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 160 Tampereen yliopistossa 1970–2020-luvuilla opiskellutta alumnia, jotka ovat opiskelleet tekniikan eri oppiaineita tietotekniikasta kemiaan, sähkötekniikasta tuotantotalouteen, konetekniikasta signaalinkäsittelyyn ja bioteknologiasta arkkitehtuuriin. He ovat edenneet opintojen jälkeen moninaisiin työtehtäviin ja tutkimushankkeisiin, ja osa on ehtinyt jo eläköityäkin.

Osallistujien joukossa oli Otaniemen innovaatioekosysteemissä toimivan Urban Mill -yhteiskehittämisalustan vastaava tuottaja Kari Mikkelä. Hän pääsi tapaamaan viikonlopun aikana vanhoja opiskelukavereitaan sekä lauantain alumnitapahtumassa että sitä edeltäneissä Bommari-sitseissä.

– Me 1980-luvun aktiiviteekkarit olemme pitäneet vuosien varrella yhteyttä Pitkän Piipun Lupin kautta. Lupissa meitä on satakunta, ja olimme kukin omalla tavallamme jalostamassa tamperelaista teekkarikulttuuria sen nuoruusvuosina: muun muassa perustamassa Bommareita, käynnistämässä alumnitoimintaa ja uudistamassa Tamppia. On hienoa nähdä, miten asiat ovat myöhemmin kehittyneet ja mitä kaikkea uutta nuoret ovat rakentaneet työmme päälle, Mikkelä toteaa lämpimästi.

Vaaleahiuksinen silmälaseja käyttävä henkilö seisoo suuren kivimuistomerkin vieressä rakennuksen edustalla. Muistomerkissä lukee
Kari Mikkelä kävi katsomassa Hervannan kampuksella Ikuisen teekkarin muistomerkkiä, jonka pystyttämisen puuhamiehiä hän oli vuonna 1984.
Kuva: Tiina Leivo

Mikkelä opiskeli silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tuotantojärjestelmiä ja teollisuustaloutta vuosina 1978–1988.

– Olen kotoisin Helsingistä, ja päädyin Tampereelle opiskelemaan sattuman kautta. Ensimmäisen syksyn aikana minulle kuitenkin selvisi, että se oli elämäni paras käänne. Oli arvokas kokemus rakentaa tänne tyhjästä kokonaan uusi elämänpiiri ja kaveriporukka. Muistelen opiskeluvuosiani lämmöllä. Ne olivat rikkaita ja opettavaisia vuosia, hän kertoo.

Alumnitapahtumaa Mikkelä kehuu anniltaan erinomaiseksi. Mieleen jäivät erityisesti tekoäly ajankohtaisena teemana, panelistien monipuoliset näkökulmat sekä tutustumiskäynti eri tieteenaloja yhteen tuovaan Noodiin.

– Minulle teekkarius on ajattelutapa: rohkeutta kokeilla ja kehittää asioita yhdessä. Siksi teekkarius on ikuista.

Kirjoittaja: Tiina Leivo