Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä – Tampereen yliopiston tutkimus aiheesta kiinnostaa maailmalla
Monelle tulee kiertotaloudesta mieleen vain kierrätys: käytetyt materiaalit kerätään talteen ja käytetään uudelleen, uusien tuotteiden raaka-aineena.
Tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos korostaa, että kiertotalous tarkoittaa paljon muutakin, kuten kokonaisten tuotteiden tai komponenttien käyttämistä uudelleen, niiden elinkaaren pidentämistä tai yhteiskäyttöä ja jakamista. Kiertotalous linkittyy olennaisesti teollisuuden ja kulutuksen vihreään siirtymään ja esiintyy monissa muodoissa.
– Myös se, että optimoimme materiaalien käyttöä tai vaihdamme niitä biohajoaviksi, on osa kiertotaloutta, hän huomauttaa.
Kuluttaja voi tunnistaa kiertotalouden ratkaisun esimerkiksi siitä, että kaupasta ostettu muovipakkaus onkin ohuempi kuin ennen, vaatteessa on käytetty kierrätettyä kuitua tai elintarvikkeen kääre rapisee uudella tavalla, koska muovi onkin vaihdettu biopohjaiseen materiaaliin.
Suuri osa teollisuuden kiertotaloudesta ei kuitenkaan näy suoraan kuluttajalle.
– Kun otat vaikkapa hanasta vettä, sielläkin voi olla taustalla kiertotaloutta, miten vesi on puhdistettu ja miten tarvittavat kemikaalit on tuotettu. Tai ostamasi tuote on ehkä valmistettu tehtaassa, jonka moottorit on kunnostettu sen sijaan, että sinne olisi hankittu uusia.
Kiertotalouden ratkaisuja voi löytyä yllättävistäkin paikoista, kuten uuden kodin seinistä.
Aarikka-Stenroosin tutkimusryhmä oli mukana juuri päättyneensä, EU-rahoitteisessa ReCreate-hankkeessa, jossa selvitettiin betonielementtien uudelleenkäyttöä rakentamisessa. Sementin ja betonin valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa valtavasti ilmastopäästöjä, joten elementtien käyttö uudelleen olisi merkittävä ympäristöteko.
Kiertotalous varmistaa, että resursseja on saatavilla jatkossakin
Kiertotalous tarkoittaa lyhyesti sanottuna maapallon niukkojen resurssien entistä viisaampaa käyttöä. Tavoitteena on vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, torjua ilmastonmuutosta ja hidastaa luontokatoa.
Ympäristöhyötyjen lisäksi kiertotaloudella on monia muitakin hyötyjä, joita Aarikka-Stenroosin tutkimusryhmä on selvittänyt.
– Hyötynä on esimerkiksi, että rahaa säästyy. Kun meillä on materiaali tai tuote, jota voidaan käyttää uudelleen, saamme siinä jo olevaa arvoa talteen.
Kiertotalous tuottaa myös toiminnallisia hyötyjä eli käytön helppoutta. Kun jokin tuote kunnostetaan ja sen käyttöä jatketaan, tuote on jo paikalla ja saatavilla, eikä sitä tarvitse erikseen hankkia. Jos tuote puolestaan hankitaan palveluna, sille ei tarvitse varata esimerkiksi säilytystilaa.
Aarikka-Stenroosin mukaan kiertotalous tuottaa myös emotionaalisia hyötyjä, joista puhutaan harvemmin. Niin kuluttajille kuin teollisuudessa työskenteleville asiantuntijoille voi olla raskasta kohdata, kuinka paljon resursseja toiminnassa kulutetaan tai miten paljon jätettä syntyy.
– Rakentamisen alalla työskentelevät joutuvat kohtaamaan rakennusjätteen valtavat määrät, elintarvikealalla taas ruokajätteen ja -hävikin. Kun jätteen syntymistä vähennetään kiertotalouden ratkaisuilla, se voi keventää tätä tunnekuormaa ja lisätä tyytyväisyyttä omaan työhön.
Yksi kiertotalouden hyödyistä on sekin, että yritykset pääsevät harjoittelemaan uusia tapoja toimia. Tulevaisuudessa, kun kiertotaloutta edellytetään yrityksiltä yhä vahvemmin, ne voivat siirtää oppimiaan toimintamalleja uusille alueille.
Vaikuttavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta
Aarikka-Stenroos johtaa Tampereen yliopistossa CITER-tutkimusryhmää (Center for Innovation and Technology Research), joka tutkii innovaatio- ja teknologialähtöistä liiketoimintaa ja sen edistämistä. Merkittävä osa ryhmän tutkimuksesta keskittyy kiertotaloutta hyödyntävään ja vähähiiliseen teollisen mittakaavan liiketoimintaan sekä teollisuuden vihreään siirtymään.
– Millaisia uusia materiaaleja, teknologioita ja tuotteita kannattaa kehittää, jotta niistä olisi oikeasti hyötyä teollisuuden arvoketjuissa? Miten uudet tuotteet tulisi tuoda asiakkaille, jotta he kokisivat ne houkuttelevina? Miten tästä liiketoiminnasta saadaan taloudellisesti kannattavaa? Entä miten digitalisaatio ja tekoäly mahdollistavat kiertotaloudellisia toimintamalleja? Muun muassa näihin kysymyksiin olemme etsineet vastauksia.
Aarikka-Stenroos julkaisee itsekin aktiivisesti, ja hänen tutkimuksensa on kansainvälisesti arvostettua. Hän on ollut jo useamman vuoden Stanfordin yliopiston ja Elsevierin listalla, johon on koottu 2 prosenttia tutkijoista, joiden tutkimusartikkeleihin on viitattu maailmassa eniten.
– Kiertotalouden tutkimus kiinnostaa ja sillä on vaikuttavuutta. Tätä tietoa tarvitaan niin Suomessa, Euroopassa kuin eri puolilla maailmaa. Tampereen yliopistossa meillä on monipuolista ja vahvaa osaamista tähän tarpeeseen, muun muassa Kiertotalouden johtamisen tutkimuskeskus, ManCE, joka kokoaa yhteen tutkijoita useammalta tieteenalalta, hän kuvailee.
Pienet ja pinnalliset parannukset eivät riitä
Kaikki ratkaisut, joita markkinoidaan kiertotaloutena, eivät oikeasti säästä ympäristöä ja luonnonvaroja.
Joskus esimerkiksi materiaalin kierrättämisestä saatavat hyödyt ovat pienempiä kuin sen keräämisestä ja kuljettamisesta koituvat haitat.
– Saatamme myös keskittyä johonkin olemattoman pieneen asiaan ja samalla sivuuttaa jonkin toisen, jonka merkitys ympäristölle olisi paljon isompi.
Vaikka kiertotalous edistää kestävyyttä, siitä voi seurata myös jotain kielteistä: saatamme kierrätyksen varjolla oikeuttaa uusien tuotteiden ostamista ja luonnonvarojen tuhlaamista.
Ostamme surutta uusia vaatteita, kunhan viemme ne käytön jälkeen kirpputorille, tai ajattelemme, että muovituote tai -pakkaus on ympäristön kannalta ongelmaton, jos siinä on maininta kierrätysmuovista, vaikka sitä olisi vain häviävän pieni määrä.
– Vaarana on, että emme lähde oikeasti kunnon parannuksiin, vaan teemme pieniä pintaparannuksia. Emme voi tuudittautua siihen, että minähän kierrätän, vaan meidän tulisi haastaa koko kulutuskulttuurimme, Aarikka-Stenroos sanoo.
Näin voit edistää kuluttajana kiertotaloutta
Pohdi, tarvitsetko tuotetta todella. Osta vain tarpeeseen ja tuotteita, jotka sopivat sinulle.
Tiedosta, että voit valinnoillasi vaikuttaa. Valitse esimerkiksi vaate, joka on tehty kierrätetystä kuidusta, tai pakkaus, johon on käytetty vähemmän muovia.
Isoimman vaikutuksen teet pidentämällä tuotteiden elinkaarta. Käytä tuotteita huolellisesti, huolla ja kunnosta. Aina ei tarvitse ostaa uutta, jos vanhankin voi korjata.
Minimoi jäte! Kierrätä ohjeiden mukaan. Jos tuote on vielä käyttökelpoinen, älä heitä sitä roskiin vaan myy tai lahjoita se eteenpäin, jolloin tuote voi pysyä edelleen käytössä.
Kirjoittaja: Virpi Ekholm
