Inhimillinen pääoma on Suomen kasvun perusta
Ajankohtaisia näkökulmia tarjosivat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen, UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, Suojelupoliisin osastopäällikkö Ilkka Hanski sekä TAMKin tietotekniikan lehtori Ossi Nykänen.
Tampereella rakennetaan uudenlaista korkeakouluyhteistyötä
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta toivoi, että ammattikorkeakoulut voisivat yhtenä rintamana löytää työelämäkeskeisiä ratkaisuja tämän hetken suurimpiin haasteisiin amk-kentällä. Haasteita tuovat erityisesti tekoäly, digitalisaatio, kansainvälistyminen ja epävarmat talousnäkymät.
Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Mika Hannula ja Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kertoivat, millaisia yhteistyön avauksia Tampereen korkeakouluyhteisössä on tehty etenkin tutkimuksen puolella. Yhteiset työelämäprofessuurit ja tohtoripolut ovat kannustava esimerkki. Lisäksi TAMK on vastikään terävöittänyt tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa määrittelemällä TKI-toiminnan vahvuusalueet ja perustamalla tutkimusryhmiä.
– Olen iloinen siitä, että tunnistamme yhteiset haasteet ja ratkaisemme niitä alueellisesti. Tekemällä TKI-toimintaa yhdessä olemme vaikuttavampia, Hämäläinen sanoo.
Koulutustason lasku huolestuttaa päättäjiä
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan koulutus ja inhimillinen pääoma ovat talouskasvun perusta. Vaikka geopoliittiset riskit ovat suuria, osaavat ihmiset ja ideat ovat pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiä.
– Yhdysvalloissa ja Euroopassa esiintynyt populismin nousu antaa viitteitä koulutuksen väheksymisestä. Itse koen tärkeäksi työskennellä sitä trendiä vastaan, ja siksi Suomen pankissa on panostettu paljon inhimillisen pääoman tutkimiseen, Rehn sanoo.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallila ilmaisi huolensa siitä, että aloituspaikkojen lisäämisellä ilman riittävää rahoitusta on ikäviä seurauksia.
– Pelkään, että tulemme olemaan tilanteessa, jossa olemme kouluttavinamme korkeakoulutettuja ihmisiä ja OKM on maksavinaan.
Rehnin mukaan koulutustason lasku huolestuttavaa ja se heikentää suoraan talouskasvun edellytyksiä Suomessa, jossa muutenkin on heikkenemistä ikääntyvän väestön vuoksi. Peruskoulun oppimistulokset ovat huonontuneet. Tilanne on ammattikorkeakouluille haastava.
– Koulutustason nostaminen on vaikeaa, jos edellytykset korkea-asteen opinnoille eivät ole kunnossa. Koulutuksen vahvistaminen antaa pienelle maalle parhaat edellytykset onnistua.
Samaa mieltä oli SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Puolueensa koulutuspoliittisesta työstä vastaava Razmyar kertoi, että SDP:n eduskuntavaaliohjelman tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen maltillinen kasvattaminen, koulutuksen maksuttomuus tohtoriksi saakka, korkeakoulukentän muokkaaminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä vahvistamalla alueiden elinvoima huomioiden sekä vahva tutkimusrahoitus ja pitkäjänteinen perusrahoitus.
– Koulutus ei saa eriarvoistua taustan perusteella, Razmyar sanoo.
Arenen Jari Multisilta totesi SDP:n tulevan eduskuntavaaliohjelman tavoitteiden olevan hyvin linjassa Arenen tavoitteiden kanssa. Nykyään kaksi kolmannesta uusista korkeakouluopiskelijoista aloittaa ammattikorkeakouluissa. Aloituspaikkojen lisääminen tarkoittaa käytännössä ammattikouluista siirtyvien määrän lisäämistä. Sekä Arenessa että SDP:ssä pidetään tärkeänä tukea ammatillisessa koulutuksessa olevien jatko-opiskeluvalmiuksia sekä turvata riittävä rahoitus koulutuksen laadun varmistamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen valaisi puheenvuorossaan ammattikorkeakoulujen roolia Suomen kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Soveltavan tutkimuksen ja käytännön työelämätarpeiden yhdistäminen on ammattikorkeakoulujen valttikortti.
– On olennaista nähdä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi eli miten investoinnit muutetaan innovaatioiksi ja yritysten kilpailukyvyksi.
Jaatisen mukaan ammattikorkeat ovat onnistuneet hyödyntämään erittäin hyvin nykyisen ohjelmakauden resursseja. Erityisen tärkeänä hän näkee yritysten innovaatiokyvyn vahvistamisen sekä yhteistyön pienten paikallisten kasvuyritysten kanssa.
– Tutkimuksessa on hyvä olla kunnianhimoinen ja pyrkiä hyödyntämään Business Finlandin rahoitusta. Tavoitelkaa myös kansainvälistä kasvua ja nykyistä suurempaa roolia eurooppalaisessa TKI-yhteistyössä, Jaatinen sanoo.
Turvallisuuskulttuuri ja tekoälyosaaminen korostuvat korkeakouluissa
Suojelupoliisin osastopäällikkö Ilkka Hanski kertoi yhteiskunnan ja ammattikorkeakoulujen turvallisuusnäkymistä.
Näkymiin vaikuttaa esimerkiksi USA:n ja Venäjän välinen suhde sekä liberaalia maailmanjärjestystä haastava Kiina nousevana maailmanmahtina.
– Riskiyliopistotaustat lisäävät yritysvakoilun uhkia, Hanski sanoo.
TAMKin rehtori Mika Hannula kysyi Hanskilta, miten turvallisuuskulttuuria suomalaisissa korkeakouluissa voisi parantaa, kun ihmiset ovat turvallisuuskulttuurin pahin pullonkaula.
– Täytyy olla motivaatiota. Henkilökunnan täytyy ymmärtää, miksi turvallisuuskulttuuria tehdään. Turvallisuus on aina vaivaa, ja se maksaa. Turvallisuuteen täytyy panostaa ja johdon täytyy sitoutua. Tutkimusturvallisuuden parantaminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa on myös tärkeää, Hanski sanoo.
Henkilöstön tekoälyosaaminen on osa turvallisuutta. TAMKin tietotekniikan lehtori Ossi Nykänen puhui tilaisuudessa siitä, että tekoälyn myötä tuottavuus kasvaa, mutta ammattikorkeakouluissa sen käyttö vaatii myös vahvaa osaamista. Koulut ovat vastuussa tekoälyvälineistään. EU:n tekoälyasetuksen mukaan korkeakoulut ovat korkean riskin toimijoita.
– Niin kauan kuin ihminen on vastuussa, ihmisen pitää ohjata prosessia ja tarkistaa lopputulos. Tarvittaessa pitää osata myös sanoa ei.
Tekoälyosaaminen vaatii tekniikan ja substanssiosaamisen lisäksi myös taloushallinnollista pelisilmää. Haasteena opiskelijoille tulee olemaan se, miten he pääsevät työelämään kasvamaan vastuullisiksi asiantuntijoiksi, jos organisaatiot yhä enemmän automatisoivat helpompia tehtäviä tekoälylle ja vaativammat tehtävät siirtyvät kokeneille asiantuntijoille.
Terveyttä edistävät valinnat osaksi opiskelun arkea
Puheenvuorojen lomassa johtajat pääsivät kohottamaan vireystilaansa SportUnin vetämässä taukojumpassa. Opiskelijoiden jaksaminen on monille ammattikorkeakouluille haaste. UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari antoi vinkkejä siihen, miten hyvinvointia voisi korkeakouluissa parantaa.
Varusmiesten kestävyyskunto on romahtanut, ja opiskelemaan tuleva saattaa viettää 10 tuntia päivästään istuen. Painokäyrä nousee, ja uniongelmat ja masennusoireet ovat lisääntyneet.
Vasankarin viesti johtajille oli kehotus vaikuttaa opiskelijoiden päivään niin, että saataisiin hyviä valintoja siirtymään osaksi arkea.
– Arki pitäisi tehdä hieman rasittavammaksi, esimerkiksi laittaa opiskelijat siirtymään paikasta toiseen. Opiskelupäivä kaipaa lisää liikettä, jotta vireystaso nousee.
Omin voimin kampukselle liikkumiseen voi kannustaa, kuten esimerkiksi Savonian ammattikorkeakoulussa on tehtykin antamalla kaupunkipyörät opiskelijoiden käyttöön ilmaiseksi. Myös terveellistä ravitsemusta voisi tukea vaikuttamalla siihen, millaista tarjontaa kampuksen ravintoloissa ja kahviloissa on helposti saatavilla.
Kirjoittaja: Emmi Rämö
