Tampereella on opetettu ja tutkittu rakennustekniikkaa jo 60 vuotta

Syksyllä 1965 Tampereelle perustettiin silloisen Teknillisen korkeakoulun (TKK, nykyinen Aalto-yliopisto) sivukorkeakoulu vastaamaan tekniikan alan koulutustarpeisiin.  Suomea rakennettiin voimallisesti ja teknisen alan korkeakoulutetuista oli pulaa. Ensimmäiset 132 opiskelijaa opiskelivat kone-, rakennus- tai sähkötekniikkaa. Koulutusta annettiin ympäri Tamperetta eri paikoissa, muun muassa Pyynikillä ja keskustassa. 1970-luvulla rakennusalan tutkimus ja koulutus keskittyi Hervannan kampukselle.

Tänä päivänä rakennustekniikan opetusta annetaan ja tutkimusta tehdään Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa. Yhteistyö tiedekunnan toisen yksikön, arkkitehtuurin, kanssa on tiivistä. Rakennustekniikan opiskelun aloittaa vuosittain satakunta kandiopiskelijaa ja kymmeniä maisterivaiheen opiskelijoita, joista osa uudessa kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa. 

Hervannan henki elää yhä

Jo syntytohinoissa oli selvää, että tamperelaista rakennustekniikan koulutusta ja tutkimusta määrittää vahvasti tutkimus- ja tuotekehitys yhdessä teollisuuden ja muiden alan toimijoiden kanssa. Matala hierarkia, yhteistyö yli toimialojen ja joustavuus ovat yhä osa kuuluisaa Hervannan henkeä.

Betoni- ja siltarakenteisiin erikoistunut Tenure track professori Anssi Laaksonen korostaa, että käytännönläheisyys on alusta asti ollut rakennustekniikan osaamisen tärkein kilpailuvaltti Tampereella. Alkuaikoina tähän vaikutti osaltaan myös läheinen opetusyhteistyö silloisen Tampereen teknillisen oppilaitoksen eli tekun kanssa. 

Kuva: Hannu Jukola

Alusta alkaen paikallista rakennustekniikkaa on värittänyt myös ratkaisukeskeisyys. Tamperelaisosaajien kädenjälki näkyy esimerkiksi kansainvälisissä standardeissa kuten Eurokoodeissa.

– Hyötynäkökohta on ollut aina hyvin esillä. Korkeatasoinen tutkimuksemme on vaikuttanut myös kansainvälisesti esimerkiksi Eurokoodeihin, joita käytetään laajasti eri maissa rakenteiden suunnittelussa, Laaksonen sanoo. 

Rakennustekniikassa tehdään laajaa yhteistyötä alan yritysten kanssa. Arvioiden mukaan erilaisia yhteistyökuvioita on vuosien mittaan ollut yli 200 yrityksen ja lukuisien muiden rakennusalan toimijoiden kanssa. 

”Tehrään itte”

Tampereella on aina tehty ja testattu paljon itse.  Laaksonen muistelee, että ensimmäinen mittava ontelolaattojen koekuormitus suunniteltiin ja toteutettiin omin voimin vuonna 1972 Tampereen puhelinosuuskunnan talossa keskustassa. Kyntensä pääsivät näyttämään myös opiskelijat.

Kuva: Jouko Järvi

Infrarakenteiden professori Pauli Kolisoja nostaa esille myös ennakkoluulottoman kokeellisen tutkimuksen. Jo varhain Hervannan kampuksen rakennustekniikan laboratoriot olivat ahkerassa käytössä rakenteiden käyttäytymisen mittaamisessa. Kolisojalle kampus on erityisen läheinen: siellä hän on viettänyt merkittävän osan aikaansa vuodesta 1980 lähtien, ensin opiskelujen ja sitten työn merkeissä. Nykyään hän johtaa infrarakentamiseen keskittyvää Tutkimuskeskus Terraa ja TerraRoad-tutkimusryhmää. 

Pauli Kolisojan mukaan 1980-lukua teemoittivat voimakkaat edistysaskeleet: muun muassa yksikön palvelututkimus laajeni ja teollisuushankkeiden mittakaava suureni.

Seuraavalla vuosikymmenellä tulikin sitten takapakkia, kun 1990-luvun lama kuritti rakennustekniikan koulutusta ankarasti: esimerkiksi Oulussa koulutus loppui tyystin. Hetken aikaa tilanne vaikutti kehnolta myös Tampereen teknillisen korkeakoulun TTKK:n kannalta. Sinnikäs puolustustaistelu kuitenkin tuotti tulosta ja kriisistä selviydyttiin. 

Monipuolista koulutusta elämän eri vaiheisiin 

Rakennetun ympäristön tiedekunnan tutkimus on organisoitu arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yksiköihin ja edelleen niissä toimiviin tutkimusryhmiin. Rakennustekniikan yksiköstä löytyy nykyään neljä päätutkimusaluetta: rakennetekniikka ja rakentamistalous sekä Terra ja liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkinnon voi opiskella rakennustekniikan tutkinto-ohjelmassa. Suuntautumisvaihtoehtoja ovat rakennus-, yhdyskunta- ja talotekniikka. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjolla englanninkielinen rakennustekniikan maisteriohjelma (Master’s Programme in Civil Engineering), jossa voi erikoistua rakennetekniikkaan, geotekniikkaan tai kestävään liikenteeseen. 

Rakennetun ympäristön tohtoriohjelmassa saa jatkokoulutusta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan erityisaloilla rakennetekniikassa, rakentamistaloudessa, infrarakentamisessa ja liikenne- ja kuljetustekniikassa.

Hervannassa on pitkät perinteet yhdessä tekemisestä niin opinnoissa kuin myös vapaa-ajalla. Kampuksella toimivat mm. rakennustekniikan opiskelijoiden oma kilta TARAKI sekä kymmenittäin harrastuskerhoja ja ammattiainekerhoja.

Lisäksi annetaan täydennyskoulusta. Esimerkiksi rautatiesuunnittelun koulutuskokonaisuuden RASUn ovat suorittaneet jo sadat ammattilaiset. 

Kuva: Jonne Renvall

Valmiina sopeutumaan tulevaan

Rakennustekniikan koulutus vastasi alkutaipaleellaan selkeään huutoon: Suomeen tarvittiin lisää alan osaajia. Vaikka rakennusalan tilanne tänä päivänä on ikäluokkien pienenemisestä ja ammattilaisten eläköitymisestä johtuen melko sama, on se Pauli Kolisojan mukaan myös monimutkaisempi. Kenties suurin haastaja on nyt ilmastonmuutos.

– Haasteita lisäävät uudet vaatimukset kuten ympäristövaikutusten hallinta, kestävyysasiat ja päästöt. Jälleen rakentamisen suhdanteetkin ovat hankalat, hän huomauttaa.

Syksystä 2025 lähtien ”raksalla” voi suorittaa myös valtakunnallisesti ainutlaatuisen, kokonaisvaltaisesti talotekniikkaan keskittyvän DI-koulutuksen. Talotekniikan asiantuntijoita tarvitaan erityisesti hiilineutraalien ratkaisujen ja terveellisten tilojen suunnittelussa. 

Anssi Laaksosen mielestä myös hyvä perusosaamisen taso on nyt entistä tärkeämpi. 

– Opiskelijoiden odotukset ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä. Tutkimuksen puolella rakenteiden toiminta on tunnettava aiempaa tarkemmin. Myös uusia tutkimustarpeita tulee koko ajan eikä resursseja ole hukattavaksi, hän toteaa.

Tekoäly tuo soppaan omat mausteensa. 

– Kehitys kiihtyy! Tekoäly muuttaa toimintatapoja, mutta perusosaamista se tuskin korvaa. Sen sijaan koulutuksen toteutustavat tulevat muuttumaan, sillä nykynuorisolla on uudenlaiset tavat oppia ja omaksua, Kolisoja summaa.

Kuva: Tampereen yliopisto

Kolisoja ja Laaksonen ovat mukana tamperelaisen rakennustekniikan historiikin työryhmässä. Tutkija Seppo Tammisen kirjoittama teos ilmestyy kesällä 2026.