Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma antaa eväät vaikuttaa arjen kestävyyteen

Vaikka rakennusala kyykkää juuri nyt syvään, niin laajalla ja monipuolisella alalla riittää töitä tulevaisuudessa. Kun esimerkiksi uusien asuntojen kysyntä hiipuu, niin samaan aikaan vanhoja on tarvetta korjata ja parantaa. Katuja ja teitä täytyy huoltaa ja liikenne pitää sujuvana. Myös vihreään siirtymään, kuten tuulivoimaan, liittyvä rakentaminen porskuttaa.

Vuosittain Tampereen yliopiston rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistuvat voivat tulevissa työtehtävissään esimerkiksi suunnitella uusia rakennuksia, siltoja ja pysäköintihalleja tai olemassa olevien korjauksia sekä kehittää kestäviä liikennejärjestelmiä ja toimivia kaupunkiympäristöjä.

Yhdessä Suomen monialaisimmista yliopistoista opiskelija saa rakentaa koulutuspolustaan juuri itselleen sopivan. Rakennustekniikan koulutus jakaantuu kolmevuotiseen tekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmaan ja kaksivuotiseen rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaan. Syventymisvaihtoehtoja ovat infrarakentaminen, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, rakennesuunnittelu ja rakentamistalous. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja löytyy koko yliopiston laajuisesti.

Syksyllä 2024 opiskelupaikka suomenkieliseen viisivuotiseen koulutukseen on luvassa noin sadalle uudelle opiskelijalle.

Viime syksynä alkanut englanninkielinen maisterikoulutus siivittää tietä kasvavalle kansainvälisyydelle. Siitä huolimatta opiskelu onnistuu jatkossakin myös suomeksi.

– Tampereen yliopisto on Suomessa ainoa, jossa rakennustekniikan diplomi-insinööriksi voi opiskella sekä suomeksi että englanniksi. Meillä ei ole aikomusta poistaa suomenkielistä opetusta, vahvistaa opintopäällikkö Marleena Yli-Äyhö.

”Tässä näkee konkreettisesti oman käden jäljen”

Rakentamisen päästöt ovat valtavat, ja kestävyys on alan suurimpia haasteita. Kestävyysajattelu onkin integroitu kaikkeen opetukseen. Koska yliopistossa tehdään ajankohtaista huippututkimusta monella alalla, opiskelijoilla on aina käytössään tieteen tuoreimmat tulokset.

Kestävästä kehityksestä kiinnostunut Laura Heino ajautui tekniikan alalle sattumalta. Hän ei kokenut olevansa kovin tekninen eikä kokemusta alalta ollut. Nyt hän opiskelee viidettä vuotta rakentamistuotantoa ja -taloutta ja valmistuu rakennustekniikan diplomi-insinööriksi noin vuoden päästä.

– Halusin opiskella jotain sellaista, jossa voin nähdä konkreettisesti oman kädenjälkeni. Rakennettu ympäristö näkyy kaikkien arjessa ja siksi rakennustekniikka tuntui sopivalta. Halusin myös osallistua kestävän kehityksen edistämiseen, kertoo Heino.

Kestävyys ja konkreettisuus kiinnostivat myös Samu Kantolaa, jolla oli jo työkokemustakin rakentamisesta. Hänelle alavalinta oli selkeä. Neljättä vuotta opiskeleva Kantola tähtää liikenne- ja kuljetusjärjestelmien diplomi-insinööriksi.

Heino ja Kantola antavat kiitosta koulutuksen laajuudesta ja monipuolisuudesta. Kantolan mukaan opintoja voi säännellä oman mielenkiinnon mukaan.

– Tärkeintä on, että on valmis ottamaan tietoa vastaan ja oppimaan. Täällä ei tarvitse pelätä, jos ei heti osaa, hän rohkaisee alaa harkitsevia.

Useat yhteiset opintojaksot kandivaiheessa luovat tiiviin opiskelijayhteisön. Tutustuminen muidenkin koulutusalojen opiskelijoihin on helppoa, sillä matemaattis-luonnontieteelliset aineet opiskellaan yhdessä muiden tekniikan opiskelijoiden kanssa.

Paljon mahdollisuuksia muutoksen rakentajille

Tampereen yliopistossa rakennustekniikan opiskelijat pääsevät jo varhain kokeilemaan siipiään yritysmaailmassa. Talon ulkopuolella koulutusta arvostetaan laajasti vahvoista työelämäyhteyksistään.

Rakennustekniikan koulutus valmistaa työskentelyyn sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ura voi löytyä esimerkiksi konsultti- ja suunnittelutoimistosta tai kaupunkien teknisiltä osastoilta.

Marleena Yli-Äyhöllä on rohkaiseva viesti uusille rakennustekniikan opiskelijoille: ala eläköityy vauhdilla ja uusille korkeasti koulutetuille tekijöille löytyy tilaa.

– Rakentaminen ei lakkaa olemasta, mutta ala muuttaa muotoaan. Uusille rakennustekniikan opiskelijoille koulutus tuo mahdollisuuden olla muutoksen rakentajia, jotka kehittävät asioita eteenpäin, Yli-Äyhö toteaa.

Tulevaisuus näyttäytyy molemmille teekkareille melko kirkkaana.

– Selkein ajatus on työ liikennesuunnittelijana suunnittelutoimistossa, kaupungilla tai Väylävirastossa. Tarkoitus olisi myös hankkia yleistä tietämystä yhteiskunnasta aluetieteiden ja yhdyskuntasuunnittelun kursseilta, kertoo Kantola.

Heino on tehnyt itselleen selväksi, ettei haikaile kovin kiihkeään uraputkeen.

– Haluan tehdä töitä ihmisten kanssa. Vaikka rakennusala tuntuu omalta, niin myös HR-tehtävät kiinnostavat. Jossain konsulttifirmassa nämä voisi ehkä yhdistää, hän pohtii.