Suosittu rautatiesuunnittelun koulutuskokonaisuus vastaa alan osaajapulaan

Rautatiesuunnittelu - RASU on Tampereen yliopiston ja Väyläviraston yhdessä järjestämä koulutus, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Toinen toteutus alkoi 2011 ja kolmas 2022. Ajallisesti koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta kokonaisuutena suoritettuna. Lisäksi on mahdollista opiskella yksittäisiä osioita. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli tällä kertaa noin 200.

Raideliikennealalle ei ole varsinaista tutkintoon johtavaa koulutusta. Osaajapula on suuri ja raideliikennehankkeita meneillään paljon, kuten nopeat junayhteydet Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, sekä raitiotiehankkeet Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Vallitseva pula rautatiealan osaajista on muodostumassa pullonkaulaksi monien ratahankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen sujuvalle etenemiselle. RASU on tärkeä väylä osaajien saamiseksi raideliikenteen pariin.

Tampereen yliopistolla koulutus sijoittuu rakennetun ympäristön tiedekunnan tutkimuskeskus Terraan, ja järjestävänä yksikkönä on Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut. Yhteistyössä on mukana myös alan yrityksiä.

Laajuudeltaan 12 opintopisteen koulutukseen sisältyy lähiopetusta, tenttejä ja harjoitustöitä. Harjoitustöiden ohjaajina toimivat alan yritysten edustajat. Kokonaisuudesta Tampereen yliopistolla vastasi projektipäällikkö, rautatietekniikan dosentti Heikki Luomala tutkimuskeskus Terrasta.

Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö Simo Toikkasen mukaan valtion rataverkolla on meneillään isoja hankkeita, joihin tarvitaan tekijöitä, samaan aikaan kun alalta eläköityy paljon väkeä. Uusien projektien lisäksi myös olemassa olevan infran kunnossapito ja korjausvelan poisto on huomioitava.  

– Tämä opintokokonaisuus vastaa osaajapulaan suoraan. Perinteisten infrateknisten asioiden ohella kokonaisuudessa huomioitiin ympäristö- ja turvallisuusasiat, sekä kaupunkiraideliikenne. Näitäkin hankkeita tulee moni kohtaamaan työuransa aikana, kertoo Simo Toikkanen.  

Osaamistarvetta ei ole vain virastopuolella vaan myös konsultti- ja suunnittelutehtävissä, rakentamisessa ja kunnossapidossa.   

– Hyvin paljon alalle tullaan usein esimerkiksi rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kautta, tai taustaa voi koneenrakennustekniikasta, sähkö- tai tietoliikennetekniikasta taikka maanmittauksesta, jatkaa Toikkanen.

Täydennyskoulutusta ja tutkinto-opiskelua sulassa sovussa

Täydennyskoulutus on oiva tapa laajentaa opiskelijamääriä ja koulutuksen vaikuttavuutta.

– Tampereen yliopistolla rautatiesuunnittelun opetusta on integroituna muutamille infrarakentamisen opintojaksoille, joista keskeisin on rautatietekniikka-kurssi. Tämä ei kuitenkaan riitä vastaamaan alan koulutustarpeeseen, kertoo Heikki Luomala tutkimuskeskus Terrasta.

– RASU-koulutus toteutettiin siten, että täydennyskoulutettavien kanssa opiskeli soveltuvan alan tutkinto-opiskelijoita. Tampereen yliopiston opiskelijoiden lisäksi kurssilla oli opiskelijoita useista muista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Luennoitsijoiksi valittiin alan parhaita asiantuntijoita, Luomala jatkaa.

Väylävirastolla on oma Ratatekninen oppimiskeskus, joka järjestää koulutusta rataverkon työpätevyyksiin ja turvallisuustehtäviin. Rautatiesuunnittelukoulutus kattaa rautatietekniikan keskeiset aihealueet kokonaisvaltaisesti rautatieliikennejärjestelmästä aina eri tekniikkalajeihin saakka. Tampereen yliopisto on Väylävirastolle pitkäaikainen, hyvä yhteistyökumppani. Seuraavalle RASU-toteutukselle nähdäänkin tarvetta hieman nopeammin.

– Radanpidossa on huomioitava elinkaariajattelu rakentamisesta alkaen. Tekijöitä tarvitaan, jotta raideliikenne Suomessa kulkee. Se on ympäristöystävällinen ja tehokas liikennemuoto, ja alalla pääsee vaikuttamaan näihinkin asioihin laajasti, Toikkanen muistuttaa.

Harjoitustöistä vauhtia verkostoitumiselle

Harjoitustöiden kautta opiskelijat ja työelämässä jo olevat pääsevät tutustumaan ja verkostoitumaan keskenään sekä töitä ohjaavien yritysten edustajien kanssa. Alalla työskentelyä haluttiin tietoisesti tehdä näin tutummaksi korkeakouluopiskelijoille. Harjoitustöitä ohjaamassa olivat AFRY, Proxion, Ramboll, Sitowise ja Sweco.

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY Oy:sta ohjaajina ovat toimineet suunnittelupäällikkö Hafizur Rahman, Väyläinfra-toimialueen johtaja Kari Fagerholm ja ratasuunnittelun osastopäällikkö Pekka Saarinen. Koulutuksessa opiskeli lisäksi tällä kertaa kaikkiaan 12 AFRYn henkilöstön jäsentä.

– Halusimme ottaa tästä RASU-toteutuksesta paljon irti, sillä osaajapulaa on. Koulutusta alalle on liian vähän, ja uusia erikokoisia ratahankkeita puolestaan hyvin paljon. RASU auttaa siihen suoraan, Pekka Saarinen kertoo.

– Osallistujistamme useampi on vaihtamassa meillä rautatiealalle, tai tekevät jo sen parissa töitä. Haluamme kannustaa kouluttautumaan työssä ja pitää hyvät tekijät meillä, sekä tietenkin saada uutta osaamista, Kari Fagerholm jatkaa.

Harjoitustyön avulla kurssilla opittua sovelletaan suoraan käytäntöön. AFRY toi harjoitustyön aiheeksi osan meneillään olevasta projektista.

Hafizur Rahman ohjasi kolmen eri ryhmän harjoitustyötä.

– Tämä on hyvin erilaista normaaliin työhöni verrattuna, ja vaati ajankäytön organisointia. Tehtävänä oli simulaatio aidosta ratasuunnitteluosuudesta, Rahman kertoo. 

– Ryhmien jäsenet olivat toisiinsa nähden hyvin eri vaiheissa, osa vasta opiskelijoita ja osa jo pidempään työelämässä olleita asiantuntijoita. Emme vaatineet täydellisyyttä, vaan osaamisen soveltamista. On tärkeää osata huomioida kaikki tarvittava ja tunnistaa mahdolliset ongelmat vaikkapa maankäytössä ja ympäristön osalta. Harjoitustyöhön tiivistyy paljon ja kokonaisuutena kurssi on työläs. Mutta lopputuloksista huomasi kyllä, että oppi on mennyt perille, Rahman avaa.

RASUun osallistuminen AFRYlle on kannattavaa niin kouluttautujien kuin ohjaajien osalta.

– Meille yhtiönä on tärkeää osallistua ohjaajaroolissa. Se on pitkän tähtäimen työtä, tarvitsemme tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Tulemme työnantajana tutuksi ja opiskelijat saavat ensikosketuksen siihen millaista meillä olisi työskennellä, Fagerholm sanoo.