Kansainväliset rakennustekniikan osaajat valmiina alan töihin
Rakentamisen alalla Suomessa on tällä hetkellä samanaikaisesti sekä osaajapulaa että työttömyyttä. Tarvetta on erityisesti korkeakoulutetuille osaajille.
Ongelma on tunnistettu myös Tampereen yliopistossa. Rakennetun ympäristön tiedekunnan koulutusvaradekaani, professori Mikko Malaska huomauttaa, että yliopisto-opintoja suorittavien ikäluokkien koko on pienenemässä voimakkaasti viiden vuoden aikajänteellä. Hänen mukaansa on erittäin suuri riski, että rakentamisen alalle ei saada riittävästi korkeakoulutettuja osaajia täydentämään ikäluokkien pienenemisestä ja eläköitymisistä aiheutuvaa osaajavajetta.
– Yksi ratkaisu tähän haasteeseen ovat ulkomailta tulevat kansainväliset opiskelijat. Rakennusalan tämän hetken taantumasta huolimatta halusimme toimia nyt, jotta meillä on sisään ajettuna toimiva koulutus siinä vaiheessa, kun osaajia tarvitaan, Malaska taustoittaa.
Suomalaisyritykset ja julkinen sektori ovat tottuneet palkkaamaan vastaavasta suomenkielisestä koulutuksesta valmistuvia diplomi-insinöörejä. Nyt yrityksillä on erinomainen mahdollisuus rekrytoida myös kansainvälisiä osaajia ja siten vahvistaa omaa kilpailukykyään.
– Tämä lisää organisaatioiden moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Uudet osaajat, jotka valmistuvat kansainvälisestä tutkinto-ohjelmasta, ovat myös keino varautua lähivuosina vahvasti pieneneviin ikäluokkiin, jotka tulevat Suomessa opiskeluikään ja valmistuvat 2030-luvulla.
Asiantuntijoita ja johtajia rakennusalalle
Tampereella syksyllä 2023 alkaneessa Master’s Programme in Civil Engineering -tutkinto-ohjelmassa opiskelijat voivat erikoistua geotekniikkaan, rakennesuunnitteluun ja kestävään liikenteeseen. Tavoite on, että he suorittavat 120 opintopisteen koulutuksen kahdessa vuodessa.
Rakennustekniikan maisterin tutkinnon suorittaneet työllistyvät usein asiantuntija- tai johtotason tehtäviin Suomessa tai ulkomailla. Mahdollisia työnantajia ovat konsulttiyritykset, rakennusliikkeet, liikenne- ja logistiikka-ala, julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset.
Ensimmäisistä 12 opiskelijasta kymmenen valmistuu nyt kevätlukukaudella. Viime syksynä aloitti 16 uutta opiskelijaa. Ensimmäisenä aloitusvuotena opiskelijoita oli eniten rakennesuunnittelussa, viime syksynä aloittaneista suurin osa valitsi alakseen kestävän liikenteen.
– Nämä ensimmäiset opiskelijat ovat lahjakkaita ja menestyneet opinnoissaan. Osa heistä on päässyt mukaan yliopiston tutkimusryhmien projekteihin ja hakeutumassa jatko-opintoihin, Malaska toteaa.
Toiveissa ura liikenteen innovaatioiden parissa
Sustainable Transport -opintosuunnasta huhtikuussa diplomi-insinööriksi valmistunut Nikoo Razavi kertoo, että hänet houkutteli Tampereelle Suomen yliopistokoulutuksen hyvä maine. Tampereen yliopisto ei ollut Iranista kotoisin olevalle Razaville ainoa vaihtoehto: valinnan ratkaisi lopulta vaivaton viisumiprosessi.
Nikoo Razavin kokemusten mukaan työllistyminen suomalaisiin yrityksiin voi olla ulkomaalaiselle haastavaa. Häntä itseään kiinnostaa työ, jossa voi keskittyä automatisoituihin ajoneuvoihin liikenteen näkökulmasta. Tulevaisuus näyttääkin valoisalta, sillä hän on juuri aloittanut aihetta käsittelevän väitöstutkimuksena liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.
– Ala on jännittävä, jatkuvasti kehittyvä ja täynnä monia mahdollisuuksia. Kun olen saavuttanut vahvan akateemisen osaamisen, toivon voivani työllistyä teollisuuteen ja edistää käytännön sovelluksia eri puolilla maailmaa. Erityisesti haluan nähdä, miten liikenteen innovaatiot muovaavat kaupunkeja ja vaikuttavat ihmisten matkustustottumuksiin.
Ammatillinen kunnianhimo kuljetti Tampereelle
Ahtesham Rehman halusi suorittaa korkeakoulututkinnon juuri Suomessa, ja Tampereen yliopisto tarjosi hänelle oivan mahdollisuuden syventää jo kotimaassa Pakistanissa hankittua rakennesuunnittelun osaamista. Suomalaisessa yliopisto-opetuksessa häntä viehättää opiskelijakeskeisyys, luovuus ja valinnan vapaus.
– Aluksi olin hämmentynyt siitä, että täällä professoreitakin puhutellaan etunimellä. Mielestäni se kuitenkin tekee akateemisesta ympäristöstä tasa-arvoisemman ja kunnioittavan, Rehman sanoo.
Rehman valmistuu kesäkuussa rakennustekniikan diplomi-insinööriksi ja on ehtinyt jo testata osaamistaan tutkimusapulaisena Metalli- ja kevytrakenteiden tutkimusryhmässä professori Sami Pajusen projektissa.
Parhaillaan Rehman kartoittaa vaihtoehtoja jatko-opiskeluun, mutta on avoin myös työmahdollisuuksille. Talveen ihastuneelle Rehmanille Suomi on alkanut tuntua kodilta, ja täällä hän haluaisi kehittyä myös ammatillisesti.
– Haluan tulla yhä paremmaksi rakennetekniikan asiantuntijaksi, jatkaa tutkimustyötä ja edistää kestävää rakentamista.
Kirjoittaja: Anna Aatinen
