Taloustiede
Taloustieteen opinnot Tampereen yliopistossa antavat valmiudet vaativiin ekonomistin tehtäviin, taloustieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin johtotehtäviin sekä kyvyn osallistua alan tutkimustyöhön kotimaassa ja kansainvälisesti.
Tarjoamme kansainvälisen standardin mukaisen taloustieteen ohjelman, joka kattaa taloustieteen runkokurssien lisäksi sovelluskursseja taloustieteen eri osa-alueilta.
Tutkimuksessa keskitymme politiikkarelevanttiin soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen, ja opintosuunnan tutkimus on painottunut erityisesti julkisen talouden ja työn taloustieteen kysymyksiin.
Suomen Akatemia on valinnut opintosuuntamme vetämän ja johtaman konsortion huippuyksikköohjelmaansa vuosille 2022–2029. Huippuyksikkö keskittyy verotutkimukseen.
Lisätietoja Suomen Akatemian huippuyksiköistä löytyy täältä: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/huippuyksikkoohjelmat/. Huippuyksikön omat sivut löytyvät osoitteesta https://verotutkimus.fi/.
Uutisia
Tapahtumia
Yleiskatsaus
Taloustieteen tutkimusohjelmamme keskittyy erityisesti julkistaloustieteen ja työn taloustieteen tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksemme kohdistuu sekä yksilöiden että yritysten päätöksentekoon. Opintosuuntamme vahvuuksiin kuuluu luonnollisten koeasetelmien sekä muiden kokeellisten menetelmien käyttö.
Tiedekuntamme johtama konsortio on valittu Suomen Akatemian rahoittamaksi huippuyksiköksi vuosille 2022-2029. Huippuyksikkömme keskittyy verotutkimukseen. Verotutkimuksen huippuyksikön oma sivu löytyy osoitteesta https://verotutkimus.fi/.
Teemme laaja-alaista tutkimusta monilla tutkimusalueilla ja tutkijamme osallistuvat sekä julkiseen että tieteelliseen keskusteluun kotimaassa ja kansainvälisesti. Osallistumme aktiivisesti useisiin tutkimusprojekteihin ja yhteistöihin. Opintosuuntamme tarjoaa myös mahdollisuuden jatkotutkintoon tähtääviin opintoihin ja väitöskirjan tekemiseen, ja jatko-opiskelijamme osallistuvat aktiivisesti moniin tutkimusprojekteihin tutkijoidemme ohjauksessa. Jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheisiin lukeutuvat esimerkiksi julkis- ja terveystaloustieteet, hyvinvointi, työn taloustiede, makrotaloustiede sekä keskuspankkipolitiikka.
Laitoksemme tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkimuksen tekemiseen monilla eri osa-alueilla. Meillä on läheiset suhteet moniin tutkimuslaitoksiin sekä tutkijayhteistyökumppaneihin Suomessa ja Ulkomailla. Tutkijoitamme on jäsenenä kansainvälisessä CESifo Reseach Network -tutkimusverkostossa, ja tutkijamme ovat työskennelleet vierailevina tutkijoina ulkomaisissa yliopistoissa sekä muissa asemissa eri instituutioissa.
Hall, C., Kotakorpi, K., Liljeberg, L., and Pirttilä, J. (2022). Screening through activation? Differential effects of a youth activation programme. Journal of Human Resources, 57, 1033-1077
Harju, J., Kosonen, T., Laukkanen, M., & Palanne, K. (2022). The heterogeneous incidence of fuel carbon taxes: Evidence from station-level data. Journal of Environmental Economics and Management, 102607.
Harju, J., Koivisto, A., & Matikka, T. (2022). The Effects of Corporate Taxes on Small Firms. Journal of Public Economics. Accepted.
Palviainen, H. (2022). Incentivizing last-resort social assistance clients: Evidence from a Finnish policy experiment. International Tax and Public Finance, 1-19.
Tuomala, M., & Weinzierl, M. (2022). Prioritarianism and Optimal Taxation. M. Adler, & O. Norheim, Prioritarianism in Practice. Cambridge University Press.
Benzarti, Y., & Harju, J. (2021). Can Payroll Tax Cuts Help Firms During Recessions? Journal of Public Economics, August 2021, Volume 200.
Benzarti, Y., & Harju, J. (2021). Using payroll tax variation to unpack the black box of firm-level production. Journal of the European Economic Association, October 2021, Volume 19, Issue 5.
Hovi, M. & Laamanen, J.-P. (2021). Adaptation and Loss Aversion in the Relationship between GDP and Subjective Well-being. B.E. Journal of Economic Analysis & Policy. Forthcoming.
Hovi, M. & Laamanen, J.-P. (2021). Income, Aspirations and Subjective Well-being: International Evidence. Journal of Economic Behavior and Organization, 185, 287-302.
Tanninen H., Tuomala M., Tuominen E. (2021). Income inequality, government's redistributive preferences, and the extent of redistribution. FinanzArchiv: Public Finance Analysis, forthcoming.
Benzarti, Y., Carloni, D., Harju, J., & Kosonen, T. (2020). What goes up may not come down: asymmetric incidence of value-added taxes. Journal of Political Economy, 128(12), 4438-4474.
Benzarti, Y., Harju, J., & Matikka, T. (2020). Does Mandating Social Insurance Affect Entrepreneurial Activity?. American Economic Review: Insights, 2(2), 255-68.
Harju, J., Kosonen, T., & Slemrod, J. (2020). Missing miles: Evasion responses to car taxes. Journal of Public Economics, 181, 104108.
Julkaisemme Tampere Economic Working Paper -julkaisusarjaa, ja julkaisumme löytyvät myös Tampereen yliopiston julkaisuportaali TUNICRIS:istä.
Linkki Tampere Economic Working Paper -julkaisusarjaan: https://ideas.repec.org/s/tam/wpaper.html
Tutkijamme saavat rahoitusta sekä ulkoisista lähteistä sponsoroiduissa projekteissa että sisäisistä lähteistä taloustieteen laitokselta. Tutkijoitamme ja projektejamme rahoittavat muun muassa Suomen Akatemia, Valtioneuvoston kanslia, NORFACE ja Strategisen tutkimuksen neuvosto STN.
Suomen Akatemia on valinnut opintosuuntamme vetämän ja johtaman konsortion huippuyksikköohjelmaansa vuosille 2022–2029. Huippuyksikkömme keskittyy verotutkimukseen.
Lisätietoja Suomen Akatemian huippuyksiköistä löytyy täältä: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/huippuyksikkoohjelmat/. Huippuyksikkön sivut löytyvät osoitteesta https://verotutkimus.fi/
Tutkijoillamme on kokemusta laaja-alaisesta projektinhallinnasta ja osallistumisesta monialaisiin hankkeisiin. Tutkijamme ovat myös aktiivisia tieteellisen yhteisön jäseniä ja pyrkivät edistämään tieteellisen tutkimuksen käyttöä päätöksenteossa erilaisten luottamustoimien kautta.
Käynnissä olevia ja viimeaikaisia ulkoisesti rahoitettuja projekteja
- Centre of Excellence in Tax Systems Research, 2022 – 2029, Academy of Finland, Consortium Leader: Kotakorpi, Co-PI: Harju. https://verotutkimus.fi/
- Competition and Incentives in Healthcare, 2019 – 2023, Academy of Finland, PI: Kaisa Kotakorpi. https://sites.google.com/site/kotakorpi/home/research/projects
- Work, Inequality and Public Policy, 2015 – 2021, Strategic Research Council, PI: Matti Tuomala, VPI: Jari Vainiomäki
- Developing tools for combatting tax evasion, 2016 – 2018, Academy of Finland (key project funding), PI: Kotakorpi
- Inequalities, Insurance, Incentives and Immigration: Challenges and Solutions for the Welfare State (4Is), 2015 – 2018, Norface, Co-PI and national contact point: Kotakorpi
- Casting Light on the Shadow Economy - A Field Experiment Approach, 2014 – 2018, Academy of Finland, PI and consortium leader: Kaisa Kotakorpi
- Taxation, employment and redistribution, 2013-2016, Academy of Finland, PI: Matti Tuomala
Taloustieteen opintosuunta on osa kauppatieteiden tutkinto-ohjelmaa.
Taloustiede tutkii ja arvioi talouden toimintaa mikro- eli talousyksikkötasolla ja makro- eli kokonaistasolla. Mikrotaloustiede keskittyy kuluttajien, yritysten ja muiden talousyksikköjen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon, markkinoiden toimintaan, sääntelyyn ja markkinoiden rajoitteisiin. Makrotaloustiede puolestaan keskittyy esimerkiksi rahatalouteen, talouskasvuun ja suhdannevaihtelujen selittämiseen sekä niihin liittyviin talous- ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin.
Taloustieteellä on tieteenalana pitkä perinne ja vahva asema yrityselämässä ja yhteiskunnassa (taloustiede on yksi Nobel-palkituista tieteenaloista). Kansainvälisesti tunnustettu taloustieteen tutkinto antaa erittäin hyvät työelämävalmiudet kotimaassa ja ulkomailla. Tampereella taloustiedettä opiskelleita on sijoittunut talouden ja taloudellisen vaikuttamisen huipputehtäviin.
Tampereen yliopiston taloustieteen opetuksessa painotetaan vahvan menetelmäosaamisen lisäksi lähestymistavan soveltamista käytännön kysymyksiin. Opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä mm. työmarkkina- ja henkilöstökysymysten, julkistalouden ja verotuksen asiantuntijaksi ja osaajaksi. Tampereen taloustieteen vahvuutena on myös behavioraalisen ja psykologisen taloustieteen näkökulman soveltaminen opiskeltaviin ilmiöihin.
Taloustieteen opintojaksot ovat avoimia kaikkien alojen opiskelijoille, joten sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita taloustieteen kursseille. Valtaosa taloustieteen kursseista kuitenkin edellyttää tiettyjä pohjatietoja, joten opiskelijan on syytä tarkastaa kunkin opintojakson kohdalta suositellut edeltävät opinnot.
Opiskelijat valitsevat opintosuuntansa toisena opiskeluvuonna.
Tiedot taloustieteen opintojaksoista löydät myös opiskelijan oppaasta.
Oman opintosuunnan opintojen lisäksi voit hyödyntää laajasti kauppatieteiden ja koko Tampereen korkeakouluyhteisön opetustarjontaa.
Otteita taloustieteen kurssien opiskelijapalautteesta:
”Tähän asti parasta luennointia koko yliopistossa.”
”Kurssin vetäjät halusivat aidosti edistää opiskelijoiden ymmärrystä, mikä näkyi panostuksena, selkeytenä ja reippaana kohotuksena omassa arvosannassani”
”Harjoitustehtävät olivat laadukkaita, laittoivat pohtimaan aiheita ja niitä oli riittävästi”
”Luennoilla oli mukava käydä, opetus oli hyvä yhdistelmä teoriaa ja käytännön tutkimuksia”
”Luennoitsija oli äärimmäisen hyvä! Oli mielenkiintoista kuunnella, ja kiinnostusta heräsi tutkia kurssin asioita lisääkin.”
MGE – Master’s Degree Programme in Public Economics and Public Finance on kaksoistutkintoon johtava kansainvälinen taloustieteen maisteriohjelma. Sen toteuttavat yhteistyössä 5 eurooppalaista partneriyliopistoa: Tampereen yliopisto, Rennesin 1 yliopisto [Ranska], Fribourgin yliopisto [Sveitsi], Università degli Studi del Piamonte Orientale ”Amedeo Avogadro”, Alessandria [Italia] (englanninkieliset sivut Erasmus-opikselijoille) ja Masaryk yliopisto, Brno [Tsekin tasavalta]. Tutkinto-ohjelman tiedot opinto-oppaassa: https://www.tuni.fi/studentsguide/curriculum/degree-programmes/uta-tohjelma-1692?year=2020. Ohjelmasta kiinnostuneet opiskelijat voivat olla yhteydessä Hannu Laurilaan.
Taloustieteen tohtoriopintojen rungon muodostavat Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman kurssit. Kursseja järjestetään myös pohjoismaisena yhteistyönä.
Jatko-opinnoista kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa olla yhteydessä toivottuun väitöskirjaohjaajaan hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä.
Lisätietoa jatko-opinnoista Tampereen yliopistossa hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa löytyy koulutuksen kuvauksesta.
Uutiset ja tapahtumat
Yksityiset lääkärit määräävät kalliita lääkkeitä potilaille edullisemmista vaihtoehdoista huolimatta
Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon lääkärien määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selkeät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräväät näiden sairauksien hoitoon merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita.
Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia
Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.
FIT rekrytoi tutkijatohtoreita
FIT etsii motivoituneita, uran alkuvaiheessa olevia tutkijatohtoreita.
Tutkimusala voi olla joko perinteinen julkistalous tai jokin FIT:n tutkimusohjelman erityisiin aihepiireihin liittyvä.
Tutustu tarkemmin ilmoitukseen ja tutkimukseemme, kysy lisää ja hae 25.11. mennessä!
Suomen tuloverotus ei aja suomalaisia muuttamaan maasta
Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
Tuotekysely
Osallistu anonyymiin tuotekyselyyn, jossa kartoitetaan suomalaisten kulutustottumuksia ja mieltymyksiä. Tuloksia käytetään vain tieteelliseen tutkimukseen. Kysely on osa Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimushanketta, jossa selvitetään kulutuskäyttäytymistä ja kulutusverojen vaikutusta siihen.
FIT-seminaarisarjassa 28.10.2022 vieraana Eliza Forsythe
Seminaarisarja jatkuu perjantaina 28.10. klo 13:00 Illinoisin yliopiston apulaisprofessori Eliza Forsythen esityksellä The Effect of Minimum Wage Policies on the Wage and Occupational Structure of Establishments.
Tilaisuus myös striimataan.
Tutkijat: Liikenteen päästötavoitteita ei saavuteta – tarvitaan lisätoimia ja kokeiluja
Suomessa liikenteen päästöt ovat viidennes kaikista päästöistä. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja päästä 2045 kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Tutkimustiedon perusteella kaikki tavoitteet eivät tule toteutumaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia ja kokeiluita.
FIT-kirjoitussarja: käytännön teemoja taloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta
FIT-kirjoitussarja tarjoaa selkeää ja kokonaisvaltaista tutkimustietoa päätöksentekijöille, medialle ja ylipäänsä kaikille talouspolitiikasta kiinnostuneille. FIT-kirjoitussarja on suunnattu ensisijaisesti tiedon kuluttajille. Sarjassa huippututkimusyksikön omat ja vierailevat kirjoittavat esittävät, mitä taloustieteellä on sanottavaa käytännön talouspolitiikan kannalta kiinnostavista aiheista.
VATT:n tutkimus: Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja, mutta vauhditti pienten osakeyhtiöiden kasvua
Suomessa alennettiin yhteisöverokantoja vuosina 2012-2014 yhteensä kuusi prosenttiyksikköä eli 26 prosentista 20 prosenttiin. Veronalennusten yhtenä tavoitteena oli lisätä investointeja, mutta VATT:n tutkijaryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tavoite ei toteutunut pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä, joita on yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.
Vastuuprofessori
Henkilöstö
Jatko-opiskelijat:
- Veera Holappa, ekonomisti, Pellervon taloustutkimus
- Tuuli Sen, ekonomisti, Pellervon taloustutkimus
- Allan Seuri, neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö