Kirjallisuustiede

Kirjallisuustieteessä tehdään monipuolisesti tutkimusta monista kirjallisuushistorian ja nykykulttuurin ilmiöistä. Keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat kertomuksen tutkimus, lajitutkimus, tunteiden tutkimus, ekokritiikki sekä kaupunkitutkimus. Tutkijat ovat kansainvälisesti verkostoituneita, ja monet tutkimuksista käyttävät monitieteisiä lähestymistapoja. Väitöskirjatutkijoita on paljon, ja oppiaineen tutkijaseminaari toimii aktiivisesti läpi vuoden.

Oppiaine hallinnoi monitieteistä, kansainvälistä kertomuksen tutkimuksen keskusta Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies., joka analysoi kertomuksen muotoja ja toimintaa yhteiskunnassa. Tutkimuskeskus tekee yhteistyötä muiden maailman johtavien kertomusta tutkivien tutkimuskeskusten kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Se tukee yhteisiä tutkimusprojekteja, julkaisuja ja tutkijavaihtoa, järjestää konferensseja ja symposiumeja sekä tarjoaa poikkitieteellista tohtorikoulutusta. Narrare tekee myös yhteistyötä yliopiston ulkopuolella erilaisten yhteisöjen ja ammattiryhmien kanssa. 

Oppiaineen tutkijat ovat myös mukana organisoimassa monitieteisiä kansainvälisiä tutkimusverkostoja, kuten kaupunkitutkimuksen verkostoa Association for Literary Urban Studies (Lieven Ameel) ja ENSCAN: Ecocritical Network for Scandinavian Studies¨ (Toni Lahtinen ja Juha Raipola). Oppiaine järjestää vuosittain kaikille avoimen kirjallisuustieteellisen Syysseminaarin, jossa opiskelijat ja tutkijat popularisoivat kirjallisuustieteellistä tutkimusta laajalle yleisölle.

Oppiaineessa ja Narrare-tutkimuskeskuksessa ovat käynnissä seuraavat kirjallisuustieteelliset tutkimushankkeet:

Matti Hyvärisen johtama projekti Voices of Democracy: The Will of the People by the People and by Their Representatives (VODE) on Suomen Akatemian rahoittama projekti vuosina 2017–2021. Demokratian äänet -projekti tutkii, miten kansan edustajat ja kansa ovat  käsitteellistäneet demokratiaa ja kiistelleet siitä eri konteksteissa. Laajan, kertomuksia, puheita ja puhuntoja sisältävän tekstiaineiston analyysi tuottaa kattavan käsityksen tavoista, joilla sekä kansa että sen edustajat ymmärtävät, jakavat ja keskustelevat demokratian olemuksesta ja kehityksestä Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Projekti yhdistää politiikan, historian, kirjallisuuden ja sosiologian tutkijat tiedonkäsittelyn ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ymmärtää politiikasta käytävän puheen kerronnallisia ja diskursiivisia keinoja, joilla tuotetaan sekä poliittisia sisältöjä että omaa ja toisten toimijuutta. Projekti testaa ja kehittää tilastollisia ja kieliopillisia tietojenkäsittelyn menetelmiä yhdessä monitieteisen kertomuksentutkimuksen kanssa tavoitteenaan määrällisen ja laadullisen analyysin parempi yhdistäminen ison tekstiaineiston tutkimisessa.

Toni Lahtinen tarkastelee Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojektissaan (2017–2020) Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa, kuinka ympäristöriskeistä, terrorismista ja ekokatastrofeista on tullut keskeinen teema kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Pessimistisissä lähitulevaisuuden kuvauksissa ihmiskunta esitetään usein uhanalaisena lajina kulkemassa kohti sukupuuttoa. Nykykirjallisuus käsittelee usein luontoon liittyviä eettisiä kysymyksiä, mutta se myös etsii keinoja ilmaista uusia kollektiivisia pelkoja ja muokata kuvittelukykyämme ympäristöstä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa niistä tavoista, joiden kautta globaaleja ympäristöriskejä ja lähitulevaisuutta hahmotetaan Suomessa ja muissa länsimaissa. Tämä lisää ymmärrystä ekologisista kriiseistä kulttuurisina, historiallisina ja eettisinä ilmiöinä.

Maria Mäkelän johtama Suomen Akatemian konsortiohanke “Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” (2018–2022) muodostuu Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston osahankkeista. Konsortio kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita. 

Maria Mäkelän johtama Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on Koneen säätiön (2017–2020) rahoittama projekti, jossa kertomuksentutkijoista koostuva työryhmä yhdistää voimansa kansainvälisten tutkimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja mediatoimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on työskennellä tiiviisti yhdessä ja selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyy erityisesti kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” (eksemplumien) jakamisen sekä narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin.       

Maria Mäkelän, Samuli Pekkolan ja Jari Stenvallin vetämä projekti Tarinat tietotekniikan toteutuksessa (2019–2022) tarkastelee kriittisesti tarinankerrontaa osana tietojärjestelmien kehittämistä ja soveltaa tarinankerronnan menetelmiä tietojärjestelmien kehittämiseen ja organisaation johtamiseen. Projektimme on Emil Aaltosen Säätiön rahoittama, ja se tunnetaan lyhenteellä INFOSTORY.            

Anna Ovaskan projekti Reading Experiences of Pain: Enactive and Critical Perspectives on Suffering in Narrative Fiction tutkii kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja niiden välittämisen näkökulmasta. Se kehittää lukemisen teoriaa sekä uusia kriittisen, yhteiskunnallisesti orientoituneen lähilukemisen käytäntöjä enaktiivisen mielenfilosofian, lukemisen fenomenologian sekä uusformalististen teorioiden avulla. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2020–2023).

Hanna Roineen Akatemia-projekti Nykyhetkeen tuodut mahdollisuudet: Ihmisen ja tietokoneen yhteenliittymät spekulaatiossa (CO-SPEC, 2020–2024) aloittaa syksyllä 2020 Narraressa. 

Riikka Rossin johtama Arktinen hysteria – oudot pohjoiset tunteet tutkii tunteita ja tuntemuksia kertomuksissa pohjoisesta ja Suomesta Pohjolana sekä tarkastelee näiden kertomuksien rakentamaa käsitystä suomalaisesta kansanluonteesta. Hanke keskittyy erityisesti taiteessa ja kirjallisuudessa kuviteltua pohjoista luonnehtiviin negatiivisiin ja ambivalentteihin tunteisiin, joita tutkitaan monitieteisen tunteiden tutkimuksen valossa. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2020–2022).