
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede tarjoaa syvällisen ymmärryksen länsimaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä laaja-alaisen asiantuntemuksen tekstien analyysiin, tulkintaan ja ymmärtämiseen. Viimeaikainen kehitys on laajentanut alaa myös perinteisesti ymmärretyn kaunokirjallisuuden ulkopuolelle analysoimaan sellaisia lajeja kuten sarjakuva, videopelit ja lasten kuvakirjat. Suuntaudumme laajasti nykykulttuurille tyypillisten tekstien analyysiin, sillä yhteiskunta on mediavälitteistynyt ja tekstualisoitunut ennennäkemättömällä tavalla ja sen ymmärtäminen vaatii syvällistä teoreettista ja historiallista käsitystä merkitysten muodostumisesta, välittymisestä ja tulkinnasta. Kirjallisuustiede tarjoaa välineet eritellä kriittisesti kulttuurisia esityksiä ja diskursseja, jotka merkityksellistävät maailmaa ympärillämme sekä tuottavat todellisuuskäsityksiä, identiteettejä ja valtaa. Oppiaine on vahvasti mukana nykykulttuuriin ja yhteiskuntaan kohdistuvassa monitieteisessä tutkimuksessa.
Oppiaineen opetus ja tutkimus kohdistuu laaja-alaisesti Suomen ja muiden länsimaisten kirjallisuuksien historiaan ja nykyisyyteen. Tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua kirjallisuustieteen eri lähestymistapoihin, teorioihin ja menetelmiin kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopinnoissa. Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma painottaa erityisesti tekstianalyyttista osaamista, jolla on laaja soveltamismahdollisuus erilaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimuksessa. Opiskelija voi myös suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyden edellyttämät opinnot kirjallisuustieteessä. Oppiaine hallinnoi tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoiden julkaisusarjaa Kriittisiä tutkielmia: Opiskelijoiden julkaisusarja. Tutkimuksen saralla oppiaineessa toimii useita tutkimusprojekteja. Se organisoi myös Tampereen yliopiston monitieteistä tutkimuskeskusta Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies.
Tule mukaan tiedeyhteisöömme!
Tutkimus
Kirjallisuustieteessä tehdään monipuolisesti tutkimusta monista kirjallisuushistorian ja nykykulttuurin ilmiöistä. Keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat kertomuksen tutkimus, lajitutkimus, tunteiden tutkimus, ekokritiikki sekä kaupunkitutkimus. Tutkijat ovat kansainvälisesti verkostoituneita, ja monet tutkimuksista käyttävät monitieteisiä lähestymistapoja. Väitöskirjatutkijoita on paljon, ja oppiaineen tutkijaseminaari toimii aktiivisesti läpi vuoden.
Oppiaine hallinnoi monitieteistä, kansainvälistä kertomuksen tutkimuksen keskusta Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies., joka analysoi kertomuksen muotoja ja toimintaa yhteiskunnassa. Tutkimuskeskus tekee yhteistyötä muiden maailman johtavien kertomusta tutkivien tutkimuskeskusten kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Se tukee yhteisiä tutkimusprojekteja, julkaisuja ja tutkijavaihtoa, järjestää konferensseja ja symposiumeja sekä tarjoaa poikkitieteellista tohtorikoulutusta. Narrare tekee myös yhteistyötä yliopiston ulkopuolella erilaisten yhteisöjen ja ammattiryhmien kanssa.
Oppiaineen tutkijat ovat myös mukana organisoimassa monitieteisiä kansainvälisiä tutkimusverkostoja, kuten kaupunkitutkimuksen verkostoa Association for Literary Urban Studies (Lieven Ameel) ja ENSCAN: Ecocritical Network for Scandinavian Studies¨ (Toni Lahtinen ja Juha Raipola). Oppiaine järjestää vuosittain kaikille avoimen kirjallisuustieteellisen Syysseminaarin, jossa opiskelijat ja tutkijat popularisoivat kirjallisuustieteellistä tutkimusta laajalle yleisölle.
Oppiaineessa ja Narrare-tutkimuskeskuksessa ovat käynnissä seuraavat kirjallisuustieteelliset tutkimushankkeet:
Matti Hyvärisen johtama projekti Voices of Democracy: The Will of the People by the People and by Their Representatives (VODE) on Suomen Akatemian rahoittama projekti vuosina 2017–2021. Demokratian äänet -projekti tutkii, miten kansan edustajat ja kansa ovat käsitteellistäneet demokratiaa ja kiistelleet siitä eri konteksteissa. Laajan, kertomuksia, puheita ja puhuntoja sisältävän tekstiaineiston analyysi tuottaa kattavan käsityksen tavoista, joilla sekä kansa että sen edustajat ymmärtävät, jakavat ja keskustelevat demokratian olemuksesta ja kehityksestä Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Projekti yhdistää politiikan, historian, kirjallisuuden ja sosiologian tutkijat tiedonkäsittelyn ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ymmärtää politiikasta käytävän puheen kerronnallisia ja diskursiivisia keinoja, joilla tuotetaan sekä poliittisia sisältöjä että omaa ja toisten toimijuutta. Projekti testaa ja kehittää tilastollisia ja kieliopillisia tietojenkäsittelyn menetelmiä yhdessä monitieteisen kertomuksentutkimuksen kanssa tavoitteenaan määrällisen ja laadullisen analyysin parempi yhdistäminen ison tekstiaineiston tutkimisessa.
Maria Mäkelän johtama Suomen Akatemian konsortiohanke “Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” (2018–2022) muodostuu Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston osahankkeista. Konsortio kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita.
Maria Mäkelän johtama Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on Koneen säätiön (2017–2020) rahoittama projekti, jossa kertomuksentutkijoista koostuva työryhmä yhdistää voimansa kansainvälisten tutkimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja mediatoimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on työskennellä tiiviisti yhdessä ja selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyy erityisesti kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” (eksemplumien) jakamisen sekä narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin.
Maria Mäkelän, Samuli Pekkolan ja Jari Stenvallin vetämä projekti Tarinat tietotekniikan toteutuksessa (2019–2022) tarkastelee kriittisesti tarinankerrontaa osana tietojärjestelmien kehittämistä ja soveltaa tarinankerronnan menetelmiä tietojärjestelmien kehittämiseen ja organisaation johtamiseen. Projektimme on Emil Aaltosen Säätiön rahoittama, ja se tunnetaan lyhenteellä INFOSTORY.
Anna Ovaskan projekti Reading Experiences of Pain: Enactive and Critical Perspectives on Suffering in Narrative Fiction tutkii kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja niiden välittämisen näkökulmasta. Se kehittää lukemisen teoriaa sekä uusia kriittisen, yhteiskunnallisesti orientoituneen lähilukemisen käytäntöjä enaktiivisen mielenfilosofian, lukemisen fenomenologian sekä uusformalististen teorioiden avulla. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2020–2023).
Hanna Roineen Akatemia-projekti Nykyhetkeen tuodut mahdollisuudet: Ihmisen ja tietokoneen yhteenliittymät spekulaatiossa (CO-SPEC, 2020–2024) aloittaa syksyllä 2020 Narraressa.
Riikka Rossin johtama Arktinen hysteria – oudot pohjoiset tunteet tutkii tunteita ja tuntemuksia kertomuksissa pohjoisesta ja Suomesta Pohjolana sekä tarkastelee näiden kertomuksien rakentamaa käsitystä suomalaisesta kansanluonteesta. Hanke keskittyy erityisesti taiteessa ja kirjallisuudessa kuviteltua pohjoista luonnehtiviin negatiivisiin ja ambivalentteihin tunteisiin, joita tutkitaan monitieteisen tunteiden tutkimuksen valossa. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2020–2022).
Opetus
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa kandidaatin- ja maisterintutkinnon, ja kirjallisuustieteen tohtoriohjelmasta voi valmistua filosofian tohtoriksi. Koulutusohjelmamme tarjoavat ajantasaisen ja monipuolisen asiantuntemuksen kirjallisuustieteen eri osa-alueista, lähestymistavoista, teorioista ja menetelmistä. Opetuksessamme on myös ajankohtaisia kursseja, jotka reagoivat yhteiskunnan uusiin ilmiöihin ja muutoksiin. Painotamme kaikilla opintotasoilla tekstianalyyttista osaamista, jolla on laaja soveltamismahdollisuus erilaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimuksessa. Opiskelija voi myös suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyden edellyttämät opinnot kirjallisuustieteessä. Aineenopettajaksi valmistuminen edellyttää myös suomen kielen opiskelua ja pedagogisiin opintoihin hakemista ja hyväksytyksi tulemista.
Kirjallisuustieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri- ja viestintäaloille. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa kandidaatti- ja maisteriopintoja. Työelämäyhteyksiä voi rakentaa muun muassa työharjoittelussa kotimaassa tai ulkomailla, osallistumalla kirjallisuustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muulla alaan liittyvällä seura- ja järjestötoiminnalla.
Kirjallisuustieteen opinnot tuottavat monia työelämävalmiuksia. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden. Kirjallisuushistoriallisen tuntemuksensa pohjalta opiskelija pystyy osallistumaan kirjallisuudesta ja kirjallisesta elämästä käytävään keskusteluun sekä osaa kartuttaa muiden kirjallisuutta koskevia tietoja. Tekstianalyyttiset taidot tuottavat valmiuden analysoida monenlaisia tekstejä ja esitystapoja. Lisäksi opintojen monipuoliset suoritustavat luennoista kirjatentteihin, esseistä opintopiireihin ja seminaareista opinnäytteiden kirjoittamiseen tuottavat hyvät kirjalliset ilmaisu- ja argumentointitaidot. Opiskelutaidot valmentavat myös vastuun ottamiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja projektinhallintaan.
Oppiaine hallinnoi tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoiden julkaisusarjaa Kriittisiä tutkielmia: Opiskelijoiden julkaisusarja, joka on perustettu syksyllä 2019 opiskelijoiden artikkelikursseilla tekemien artikkelikokoelmien julkaisukanavaksi. Julkaisusarja antaa opiskelijoille mahdollisuuden julkaista kirjallisuustieteellisiä tekstejä matalalla kynnyksellä jo opintojen aikana ja siten meritoitua tulevalle työuralle.
Tervetuloa opiskelemaan meille!
Oppiaineen opintokoordinaattori on Camilla Pynninen-Kangas
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-koulutus
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-maisteriohjelma
Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-tohtoriohjelma
Opintojen aloitus ja suunnittelu
- Kirjallisuustieteen opetussuunnitelmat ja -tarjonta: kandidaattiohjelma, maisteriopinnot ja tohtoriopinnot
- Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
- Opintosuunnitelman tekeminen Sisussa
- Opiskelutaidot
- Ohjaustahot:
Opintojen suorittaminen
- Opiskelijan opas
- Kirjallisten töiden ohjeet
- Kokonaismerkinnän hakeminen
- Tutkinto-ohjelman harjoittelukäytännöt
- Kandidaatintutkielma
- Pro gradu -tutkielma
- Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi ja julkaiseminen (kirjaston ohje)
- Siirtymäaikasäännöt
Avoin yliopisto-opiskelu
Vapaasti valittavat opintokokonaisuudet
Ainejärjestö
Mukaan toimintaan
Kirjallisuustieteen oppiaine järjestää vuosittain laajalle yleisölle avoimia tilaisuuksia. Kirjallisuustieteen syysseminaari pidetään vuosittain loka-marraskuussa yliopistolla, ja Finlandia-ehdokkaiden esittelytilaisuus järjestetään joka vuosi Tampereen kaupunginkirjastossa. Joka kevät jaetaan myös Unto ja Kerttu Kupiaisen rahaston stipendit parhaille kirjallisuustieteen graduille, ja tilaisuus on avoin yleisölle. Näiden lisäksi järjestetään studia generalia -luentosarjoja. Myös väitöstilaisuudet ovat kaikille avoimia, tervetuloa mukaan!
Alumnitoiminta
Tutkinto-ohjelma viestii alumneilleen kirjallisuustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Teeman kanssa yhteisen sähköpostilistan kautta. Liittymällä sähköpostilistalle saat siis tietoa niin Teeman kuin tutkinto-ohjelman alumnitoiminnasta.
Sähköpostilistan kautta saat tietoa esimerkiksi kirjallisuustieteen väitöksistä, tutkinto-ohjelman vuosittaisesta syysseminaarista, yleisölle avoimista studia generalia -luentosarjoista ja Tampereen kaupunginkirjastossa vuosittain järjestettävistä Finlandia-esittelyistä. Alumnit voivat puolestaan kertoa meille urapoluistaan ja viestittää työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Sähköpostilistalle liittyminen ei velvoita sinua mihinkään, joten voit hyvin liittyä sille myös sivustaseuraajan ominaisuudessa.
Sähköpostilistan osoite on kir-alumnit [at] lists.tuni.fi. Jos haluat liittyä listalle, laita viesti Saija Isomaalle (saija.isomaa [at] tuni.fi).
Kirjallisuustieteen henkilökunta
Henkilökunta
Mari Hatavara

Sari Kivistö
Lieven Ameel
Saija Isomaa
Laura Karttunen
Maria Laakso
Maria Mäkelä
Riikka Rossi
Hanna Samola
