Kirjallisuustiede

Kirjallisuustieteessä tehdään monipuolisesti tutkimusta monista kirjallisuushistorian ja nykykulttuurin ilmiöistä. Keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat kertomuksen tutkimus, lajitutkimus, tunteiden tutkimus, ekokritiikki sekä kaupunkitutkimus. Tutkijat ovat kansainvälisesti verkostoituneita, ja monet tutkimuksista käyttävät monitieteisiä lähestymistapoja. Väitöskirjatutkijoita on paljon, ja oppiaineen tutkijaseminaari toimii aktiivisesti läpi vuoden.

Oppiaine hallinnoi monitieteistä, kansainvälistä kertomuksen tutkimuksen keskusta Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, joka analysoi kertomuksen muotoja ja toimintaa yhteiskunnassa. Tutkimuskeskus tekee yhteistyötä muiden maailman johtavien kertomusta tutkivien tutkimuskeskusten kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Se tukee yhteisiä tutkimusprojekteja, julkaisuja ja tutkijavaihtoa, järjestää konferensseja ja symposiumeja sekä tarjoaa poikkitieteellista tohtorikoulutusta. Narrare tekee myös yhteistyötä yliopiston ulkopuolella erilaisten yhteisöjen ja ammattiryhmien kanssa. 

Oppiaineen tutkijat ovat myös mukana organisoimassa monitieteisiä kansainvälisiä tutkimusverkostoja, kuten kaupunkitutkimuksen verkostoa Association for Literary Urban Studies (Lieven Ameel) ja Kirjallisuushistorian tutkimusverkostoa (Saija Isomaa). Oppiaine järjestää vuosittain kaikille avoimen kirjallisuustieteellisen Syysseminaarin, jossa opiskelijat ja tutkijat popularisoivat kirjallisuustieteellistä tutkimusta laajalle yleisölle.

Oppiaineessa ja Narrare-tutkimuskeskuksessa on käynnissä useita tutkimushankkeita:

Mari Hatavaran konsortio Politiikan ajat. Jatkuvuuden ja muutosten kertominen eduskunnassa kylmästä sodasta koronakriisiin tutkii  politiikan ajallisuuksia Suomen parlamentissa vuodesta 1976 tähän päivään, aikana jolloin kulttuuri, politiikka ja yhteiskunta kokivat suuria muutoksia. Hanke kysyy, miten poliitikot luovat muutosta ja jatkuvuuksia tuottavia kerronnan kaaria edistääkseen poliittisia tavoitteitaan. Konsortiota rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026).

Saija Isomaan hanke Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka tutkii Suomen kirjallisuuden historiallista poetiikkaa ja kirjoittaa uuden akateeemisen johdantoteoksen aiheesta. Projektiin kuuluu tutkijoita Tampereen ja Helsingin yliopistosta. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö  (2022–2025).

Sari Kivistön hanke Kirjallinen sukupuutto tutkii katoamista kirjallisuushistoriallisena ilmiönä. Julkisuudessa keskustellaan paljon ja aiheellisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, mutta vähäisemmälle huomiolle on jäänyt kirjalliseksi sukupuutoksi kutsumamme katoavaisuuden muoto. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2023–2025).

Anna Ovaskan projekti Reading Experiences of Pain: Enactive and Critical Perspectives on Suffering in Narrative Fiction tutkii kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja niiden välittämisen näkökulmasta. Se kehittää lukemisen teoriaa sekä uusia kriittisen, yhteiskunnallisesti orientoituneen lähilukemisen käytäntöjä enaktiivisen mielenfilosofian, lukemisen fenomenologian sekä uusformalististen teorioiden avulla. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2020–2023).

Laura Piippo toimii vanhempana tutkijana projektissa Romaanin tieto. Kirjan ja kirjailijan muuttuvat roolit yhteiskunnassa, joka kuvaa romaanin ja kirjailijan muuttuvia tehtäviä 2000-luvun globaalin medioitumisen ja markkinallistumisen aikakaudella. Piippo analysoi kokeellisten kotimaisten nykyromaanien suhdetta digitaalisiin ympäristöihin, joiden informaatiotulva ja algoritminen luonne ylittää helposti inhimillisen käsityskyvyn. Tarkastelussa on yhtäältä romaanien tapa tuottaa ja jäsentää tietoa sulauttamalla itseensä erilaisia digitaalisista ympäristöistä löydettyjä elementtejä ja rakenteita sekä toisaalta näiden teosten sulautuminen uudelleen osaksi digitaalisia ympäristöjä esimerkiksi vastaanotossa ja adaptaatioissa. Hanketta johtaa professori Markku Lehtimäki Turun yliopistosta ja rahoittaa Koneen säätiö (2022–2024). 

Iida Pöllänen tarkastelee tutkijatohtoriprojektissaan Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset, miten debatit rodusta, rasismista ja yhdenvertaisuudesta kehittyivät ja matkasivat osana kaunokirjallisia tekstejä Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välillä 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (2021–2024).

Hanna-Riikka Roineen johtama projekti Kuvittele, demokratia! Kertomakirjallisuus demokratian kuvittelun välineenä Suomessa tutkii, miten ja millaista demokratiaa kuvitellaan Suomessa kirjoitetussa, luetussa ja vaikuttavassa kertomakirjallisuudessa. Projektiin kuuluu kolme kirjallisuudentutkijaa Tampereen yliopistosta ja yksi politiikantutkija Helsingin yliopistosta, ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö (2023–2025).

Esimerkkejä aiemmista tutkimusprojekteista:

Matti Hyvärisen johtama projekti Voices of Democracy: The Will of the People by the People and by Their Representatives (VODE) on Suomen Akatemian rahoittama projekti vuosina 2017–2021. Demokratian äänet -projekti tutkii, miten kansan edustajat ja kansa ovat  käsitteellistäneet demokratiaa ja kiistelleet siitä eri konteksteissa. Laajan, kertomuksia, puheita ja puhuntoja sisältävän tekstiaineiston analyysi tuottaa kattavan käsityksen tavoista, joilla sekä kansa että sen edustajat ymmärtävät, jakavat ja keskustelevat demokratian olemuksesta ja kehityksestä Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Projekti yhdistää politiikan, historian, kirjallisuuden ja sosiologian tutkijat tiedonkäsittelyn ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ymmärtää politiikasta käytävän puheen kerronnallisia ja diskursiivisia keinoja, joilla tuotetaan sekä poliittisia sisältöjä että omaa ja toisten toimijuutta. Projekti testaa ja kehittää tilastollisia ja kieliopillisia tietojenkäsittelyn menetelmiä yhdessä monitieteisen kertomuksentutkimuksen kanssa tavoitteenaan määrällisen ja laadullisen analyysin parempi yhdistäminen ison tekstiaineiston tutkimisessa.

Maria Mäkelän johtama Suomen Akatemian konsortiohanke “Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” (2018–2022) muodostuu Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston osahankkeista. Konsortio kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita. 

Maria Mäkelän johtama Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on Koneen säätiön (2017–2020) rahoittama projekti, jossa kertomuksentutkijoista koostuva työryhmä yhdistää voimansa kansainvälisten tutkimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja mediatoimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on työskennellä tiiviisti yhdessä ja selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyy erityisesti kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” (eksemplumien) jakamisen sekä narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin.       

Maria Mäkelän, Samuli Pekkolan ja Jari Stenvallin vetämä projekti Tarinat tietotekniikan toteutuksessa (2019–2022) tarkastelee kriittisesti tarinankerrontaa osana tietojärjestelmien kehittämistä ja soveltaa tarinankerronnan menetelmiä tietojärjestelmien kehittämiseen ja organisaation johtamiseen. Projektimme on Emil Aaltosen Säätiön rahoittama, ja se tunnetaan lyhenteellä INFOSTORY.           

Hanna-Riikka Roineen Akatemia-projektin Nykyhetkeen tuodut mahdollisuudet: Ihmisen ja tietokoneen yhteenliittymät spekulaatiossa (CO-SPEC, 2020–2023) tavoitteena on tarjota välineitä, joilla voimme analysoida tämän kietoutuneisuuden monenlaisia vaikutuksia siihen, kuinka ymmärrämme ja kuvittelemme mahdollisen. Keskeinen väline on spekulaatio, joka kognitiivisena strategiana on sekä inhimillisten että ei-inhimillisten toimijoiden käytettävissä.