Hyppää pääsisältöön

Romaanin tieto. Kirjan ja kirjailijan muuttuvat roolit yhteiskunnassa

Tampereen yliopisto
1.1.2023–31.12.2024
KärkialueYhteiskunta

Romaanin tieto -tutkimushanke (2022–2024) kuvaa romaanin ja kirjailijan muuttuvia tehtäviä 2000-luvun globaalin medioitumisen ja markkinallistumisen aikakaudella. Esitämme, että romaanikirjailijan toiminnallinen rooli nykyisessä mediamaailmassa on muutoksessa, samalla kun kirjailijaintellektuellin yhteiskunnallinen merkitys on säilynyt. Hankkeessamme kysymme, millä tavalla romaanikirjailija hyödyntää muuta mediaa ja mikä on suomalaisen nykyromaanin suhde erilaisiin tietämisen ja esittämisen muotoihin.

Puhummekin hankkeessa kirjailijoiden tiedollisista projekteista, joissa he yhdistävät taiteen ja tutkimuksen, on kyse sitten historian uudelleenkirjoittamisesta, vähemmistökulttuureista, eläinoikeuskysymyksistä tai teknologisista innovaatioista. Tutkittu tieto, audiovisuaalinen kulttuuri ja sosiaalinen media muokkaavat vahvasti niin kirjallisuuskeskustelua, kirjallisia muotoja kuin lukemisen tapojakin.

Haluamme lisäksi antaa kirjallisen kulttuurin toimijoille – niin kirjallisuuden parissa työskenteleville kuin kulttuuripoliittisille päättäjillekin – välineitä ja valmiuksia ymmärtää romaanin muuttuvaa tehtävää ja ilmaisutapoja. Tutkimushankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena onkin lisätä keskustelua akateemisen kirjallisuudentutkimuksen, romaanikirjailijoiden, lukevan yleisön ja kirjallisuusinstituution välillä.

Hanke tuottaa tutkimusaineistona kirjailijahaastatteluja, jotka arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjallisuusarkistoon ja avataan hankkeen päättymisen jälkeen myös muiden tutkijoiden käyttöön. Tutkimusaineisto koostuu kokonaisuudessaan kotimaisista nykyromaaneista ja niihin kytkeytyvistä taideprojekteista, media-aineistoista ja kirjailijahaastatteluista, joita tutkitaan niin kertomuksen teorian kuin kirjallisuussosiologian näkökulmista.

Tutkimusrahoitus

Koneen Säätiö

Koordinoiva organisaatio

Projektia johtaa yleisen kirjallisuustieteen professori Markku Lehtimäki Turun yliopistossa.

Projektiin kuuluvat henkilöt

Partnerit

Markku Lehtimäki (UTU) toimii tutkimushankkeen johtajana ja keskittyy omassa osatutkimuksessaan erityisesti Sofi Oksaseen 2000-luvun suomalaisena ”tähtikirjailijana”, joka toimii paitsi romaanikirjailijana myös median moniottelijana sekä yhteiskunnallisena mielipidevaikuttajana. Lehtimäen teoreettis-metodologinen lähestymistapa liittyy retoriseen kertomusteoriaan, jossa on rakennettu monikerroksista käsitystä tekijyydestä niin tekstuaalisena kirjailijakuvana kuin julkisena myyttinä.

Elina Arminen (UEF) tutkii hankkeessa kotimaisten nykykirjailijoiden roolia intellektuellina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana erityisesti kirjallisen elämän käytäntöjä ja mediakulttuuria koskevan murroksen kontekstissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia ovat nykykirjailijoiden vaikuttamisen keinot ja areenat ja millaisiin asemiin julkisuus ja kirjallisen elämän toimintatavat kirjailijoita kutsuvat. Tutkimus kohdistuu myös kirjailijoiden omaa julkista rooliaan koskevaan itseymmärrykseen. Armisen osatutkimuksessa huomio kohdistuu erityisesti kirjailijoiden multimodaalisiin projekteihin ja niiden vaikuttamisen keinoihin.

Ralf Kauranen (UTU) tarkastelee sarjakuvaromaania suomalaisen kirjallisen ja sarjakuvakentän sekä julkisuuden osana. Sarjakuvaromaanit ovat usein, ehkä paradoksaalisesti, dokumentaarisia, ja ne yhdistävät erilaisia tiedon muotoja. Kauranen keskittyy tarkastelussaan suomalaisten siirtolaisuutta käsittelevien pitkien sarjakuvien tapoihin yhdistellä erilaisia tiedon muotoja, esimerkiksi sepitettä ja dokumenttia. Sarjakuvat ovat aihepiiriltään ajankohtaisia, siirtolaisuutta ja pakolaisuutta koskevaan aikalaiskeskusteluun osallistuvia. Miltä näyttää sarjakuvantekijöiden osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, miltä sarjakuvien vastaanotto? Minkälaisia ovat heidän vaikuttamiskeinonsa? Mikä merkitys on sillä, että sarjakuva muodostuu sanojen ja kuvien yhdistelmästä?

Lotta Luhtalan (UTU) osatutkimuksen keskeinen kysymys on, millaisia aktivismin mahdollisuuksia, keinoja ja paikkoja kotimaiselle romaanikirjailijalle avautuu kirjallisuutensa ja julkisen persoonansa kautta. Luhtala keskittyy poliittisiin ja sosiokulttuurisiin aiheisiin, kuten veganismiin, eläinoikeudellisiin ja ekoeettisiin kysymyksiin, sekä sukupuolittuneeseen vallankäyttöön. Hän analysoi, miten romaani kommunikaatio- ja vaikutusmuotona taipuu tällaisten monimutkaisten aiheiden käsittelyyn, ja millaista inhimillistä ja ei-inhimillistä tietoa ja tietämistä romaanit ja kirjailijat tuottavat.

Hanna-Leena Määttä (OU) tarkastelee projektissa taustaltaan monikulttuurisia kirjailijoita yhteiskunnallisina toimijoina ja keskustelijoina, jotka vaikuttavat kirjalliseen elämään ja käsityksiin suomalaisesta kirjallisuudesta. Hän kysyy, millainen on vähemmistökirjailijan rooli kirjallisten käsitysten muokkaajana ja millä tavalla kirjailijat ovat vaikuttaneet suomalaista kirjallisuutta koskeviin ajattelutapoihin.

Laura Piippo (TAU) analysoi tutkimushankkeessa ensyklopedisten ja usein kokeellisten kotimaisten nykyromaanien suhdetta digitaalisiin ympäristöihin, joiden informaatiotulva ja algoritminen luonne ylittää helposti inhimillisen käsityskyvyn. Tarkastelussa on yhtäältä romaanien tapa tuottaa ja jäsentää tietoa sulauttamalla itseensä erilaisia digitaalisista ympäristöistä löydettyjä elementtejä ja rakenteita sekä toisaalta näiden teosten sulautuminen uudelleen osaksi digitaalisia ympäristöjä esimerkiksi vastaanotossa ja adaptaatioissa.

Yhteistyötahot

Yhteyshenkilöt