AINA-hanke tutkii, miten tekoäly voisi auttaa paikallislehtiä

Tampereen yliopiston AINA: Uutishuoneen uudet työkalut -hanketta johtaa työelämäprofessori Matti Apunen. Media-alan tutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten erityisesti pienet ja keskisuuret toimitukset voisivat hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja. Hankkeeseen kuuluu myös koulutusosuus, AI-akatemia, jossa maisteriopiskelijat ja täydennyskoulutettavat oppivat käytännön esimerkkien kautta, mitä tekoäly voi tehdä toimituksissa juuri nyt.

– Kehitämme keinoja, joilla tekoäly voisi vähentää pieniä kitkakohtia erityisesti paikallisjournalistien työssä, kertoo projektitutkija Olli Pietiläinen. 

– Yhteisen työtavan löytäminen on ollut projektissa tärkeää, emmekä halua viedä toimituksille omaa ajatustamme siitä, millainen tekoälytyökalun pitäisi olla. Suomessa on esimerkiksi aika paljon pieniä paikallisia toimituksia, joissa on rajallinen määrä työvoimaa. Niissä tekoäly voisi auttaa tekemään reagoivia juttuja silloin, kun toimituksessa ei ole ketään päivystämässä.

Hankkeessa onkin työn alla demoversio eräänlaisesta deskivalmistelijatyökalusta. Se on kielimalliin perustuva ilta- ja viikonloppupäivystyksessä auttava uutisten tiivistäjä, joka seuraa tiettyä uutisvirtaa, esimerkiksi poliisitiedotteita, ja tekee uutisoitavista asioista lyhyen pohjan ihmistoimittajan tarkistettavaksi.

– Se on eräänlainen uutisdeskin esivalmistelija, jonka tuottamassa luonnoksessa on lähdelinkit ja lista tarkistettavista kohdista, Pietiläinen kertoo.

– Toimittaja voi tarkistaa ja muokata luonnosta ja tarvittaessa lähteä syventämään sitä. Tällainen ei korvaisi ketään ihmistä tekoälyllä, vaan toisi tekoälytyökalun sellaiseen paikkaan, jossa toimituksissa tarvitaan apua.

Deskivalmistelijan kehitystä johtaa professori Pekka Abrahamsson, generatiivista tekoälyä tutkivan tutkimusryhmä GPT-Labin perustaja.

Isoilla toimituksilla on Pietiläisen mukaan jo käytössään hieman vastaavanlaisia työkaluja, jotka esimerkiksi nostavat mahdollisia uutisoitavia asioita kuntien tiedotteista.

Tekoälyä on ymmärrettävä, jotta sitä voi käyttää

Pietiläinen itse on AINA-hankkeessa vastuussa AI-akatemiasta, jossa pohditaan, mitä toimittajille pitää opettaa kielimallien perusasioista. AI-akatemia on vierailijaluennoitsijoiden luentosarja, jossa maisteriopiskelijat ja eri lehtien täydennyskoulutettavat harjoittelevat käytännössä. Kokonaisuudesta tehdään myös toinen toteutus lukuvuodelle 2027.

Toimitusten tulee tietää, mikä kielimalli on, mihin se pystyy ja mitä sudenkuoppia sen käyttöön liittyy, jotta tekoälytyökalut olisivat toimivia ja hyödyllisiä.

– Siinä mietitään esimerkiksi promptin eli tekoälylle annettavan käskyn rakentamista. Mukana on myös kätkettyjä riskejä koskeva osuus, Pietiläinen kertoo.

– Tekoälyn toimintalogiikka on hyvä tietynlaisiin asioihin, mutta siihen ei pidä luottaa kaikessa. Tekoälyssä yhdistyvät miellyttämisen halu ja tarve antaa vastauksia kysymyksiin silloinkin, kun sen koulutusaineisto ei ole riittävä, joten täytyy ymmärtää, että sitä ei voi käyttää luotettavana tiedonhakijana. Kielimallin toimintalogiikka ei perustu faktojen etsimiseen, vaan se haluaa luoda tekstiä, johon käyttäjä on tyytyväinen.

Tarkistamisen ja vastuun rooli tekoälytyökalujen käyttöönotossa on siis suuri. Hankkeen alkukartoituksissa tuli ilmi myös se, että luotettavuuskysymykset mietityttävät toimituksia: yleisön tulee voida edelleen luottaa siihen, että uutiset ovat ihmisten tekemiä.

– Journalismissa kuitenkin tärkeintä on se, että tiedolla on vankka faktapohja. Tuon koulutuksessakin vahvasti esiin sitä, että ihminen on aina vastuussa. Tekoälytyökalulla ei ole vastuuta jutusta, vaan se toimisi toimituksessa kuin uutisenkaivaja tai jopa eräänlainen toimittajan työpari.

Toimitukset haluavat ajoissa mukaan tekoälymullistukseen

Osaamisen lisäksi toimituksilla tulee olla halua ottaa uusi työkalu käyttöön ja kokemus siitä, että se on tarpeellinen.

– Tutkimuksessa mietimme myös sitä, miten tällaisen käyttöönotto näkyy työnkuluissa ja toimituskulttuurissa, ja miten päätöksenteko tällaisen uuden työtavan käyttöönotossa toteutuu, sanoo Pietiläinen.

– Tällaisen deskivalmistelijan käyttöönotto vie paljon aikaa, eikä se saa tuntua ulkoapäin tulevalta asialta, joka vain kuuluu hoitaa. Olen haastatellut paria vastaavia työkaluja käyttöön ottaneen median edustajaa ja niissä haastatteluissa korostui, että sen saaminen osaksi toimituksen arkea on iso työ. He eivät olleet etukäteen tienneet, miten paljon se vie aikaa.

Toimituksilla on kuitenkin halua olla mukana muutoksessa ajoissa, Pietiläinen sanoo. Se voi tuoda alalle jopa isompia muutoksia kuin internetin tulo aikoinaan.

– Esimerkiksi tekemissäni Ylen ja Helsingin Sanomien haastatteluissa keskeinen viesti tuntui olevan, että näin jälkikäteen katsottuna suomalaiset mediat eivät reagoineet internetin tuloon tarpeeksi nopeasti. Nyt ne haluavat lähteä jo aikaisessa vaiheessa seura