Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Kokeellinen lääke tuo uutta toivoa keliakian hoitoon – suojaa koko elimistöä gluteenin haitoilta

Julkaistu 28.4.2026
Tampereen yliopisto
Keijo Viiri.
Apulaisprofessori Keijo Viirin johtama tutkimus syvensi käsitystä keliakiasta systeemisenä sairautena, jolla on aineenvaihdunnallisia ja epigeneettisiä vaikutuksia myös suoliston ulkopuolella. Lisäksi tutkimus osoitti, että näitä vaikutuksia voidaan ehkäistä lääkkeellä.Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kokeellinen lääke voi tulevaisuudessa tarjota uudenlaista suojaa keliakiaa sairastaville. Tampereen ja Oulun yliopistojen johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääke vaimentaa gluteenin haitallisia vaikutuksia paitsi suolistossa myös laajasti koko elimistössä.

Tutkimuksessa tarkasteltu lääke, ZED1227, estää elimistön transglutaminaasi 2 -entsyymin (TG2) toimintaa. Tämä entsyymi muokkaa gluteenia tavalla, joka laukaisee keliakiassa tulehdusreaktion. Estämällä entsyymin toimintaa, lääke vähentää gluteenin käynnistämiä haitallisia immuunivasteita.

Tuore tutkimus on julkaistu BMC Medicine -tiedelehdessä, ja se laajentaa aiempia havaintoja. Sama tutkijaryhmä osoitti vuonna 2024 Nature Immunology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että TG2-estäjä suojaa tehokkaasti ohutsuolen limakalvoa gluteenin aiheuttamalta vauriolta. Nyt vaikutuksia tarkasteltiin ensimmäistä kertaa laajasti koko elimistön tasolla.

Tutkimukseen osallistui keliakiaa sairastavia aikuisia, jotka olivat noudattaneet pitkään gluteenitonta ruokavaliota. Heidät altistettiin kuuden viikon ajan pienille gluteenimäärille joko yhdessä lääkkeen tai lumelääkkeen kanssa.

Verinäytteistä analysoitiin rasva-aineenvaihduntaa, proteiineja ja DNA:n metylaatiota. Näitä verrattiin ohutsuolesta otettuihin kudosnäytteisiin. Tulosten perusteella gluteeni aiheutti lumelääkeryhmässä selviä muutoksia elimistön rasva-aineenvaihdunnassa, mutta lääkehoitoa saaneilla muutokset vaimenivat lähes kokonaan. Kokeellinen lääke myös palautti veren proteiini- ja epigeneettiset profiilit gluteenittoman ruokavalion aikaiseen tilaan. 

Havainnot viittaavat siihen, että TG2-eston vaikutus ulottuu suoliston ulkopuolelle ja vaimentaa gluteenin käynnistämiä koko elimistön immunometabolisia vasteita. Tämä on uusi ja tieteellisesti merkittävä löydös.

– Vuonna 2024 julkaistu tutkimuksemme osoitti, että lääke suojaa tehokkaasti suoliston limakalvoa. Nyt osoitamme, että vaikutus ulottuu koko elimistöön, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, apulaisprofessori Keijo Viiri.

Gluteeni käynnistää keliakiaa sairastavan suolistossa tulehdusreaktion, jota voidaan ehkäistä estämällä transglutaminaasi 2:n (TG2) toimintaa. Tuore tutkimus osoittaa, että kokeellinen TG2-estäjä vaimentaa gluteenin vaikutuksia myös rasva- ja proteiiniaineenvaihdunnassa sekä epigeneettisellä tasolla, eli vaikutukset ulottuvat laajasti koko elimistöön.
Kuva: Keijo Viiri. Kuva on laadittu BioRender-ohjelmistolla (BioRender.com)

Tutkijoiden mukaan lääke voisi tulevaisuudessa täydentää ruokavaliohoitoa erityisesti potilailla, jotka altistuvat gluteenille tahattomasti tai joilla oireet jatkuvat ruokavaliosta huolimatta.

Viirin johtama tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten tulehduksen aiheuttamia epiteelivaurioita voitaisiin ehkäistä tai korjata lääkehoidon avulla keliakiaa sairastavilla. Tavoitteena on vahvistaa hoidon suojavaikutusta erityisesti korkean riskin keliakiapotilailla. 

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni laukaisee tulehdusreaktion geneettisesti alttiilla henkilöillä. Tällä hetkellä ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jonka noudattaminen voi olla haastavaa. Suomessa keliakiaa sairastaa noin 2,4 prosenttia väestöstä, mikä on yksi maailman korkeimmista esiintyvyyksistä.

Tutkimus on osa kansainvälistä kliinistä tutkimusta, ja sitä on rahoittanut muun muassa lääkeyhtiö Dr. Falk Pharma GmbH. Tutkimus kuuluu Oulun yliopiston Profi8 Health Dimensions -tutkimusohjelmaan, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimus Therapeutic TG2 inhibition reverses systemic multiomic dysregulation in celiac disease julkaistiin BMC Medicine -tiedelehdessä 24.4.2026. Tutustu artikkeliin

Tutustu aiempaan Nature Immunology -tiedelehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin