Roope Raisamo tekee tutkimusta, joka tähtää tulevaisuuden käyttöliittymiin

Professori Roope Raisamosta tuli kesäkuun alussa myös kansallisen MAGICS-tutkimusinfrastruktuurin johtaja. Tähän asti hanketta on koordinoinut Aalto-yliopisto, ja Raisamo on vetänyt MAGICSin Tampereen toimintaa sekä toiminut kansallisen infrastruktuurin varajohtajana.  

Ihmiskeskeisen tutkimuksen terävän kärjen tutkimusta mahdollistava MAGICS perustettiin vuonna 2020. Nykyään siihen kuuluu kuusi suomalaista yliopistoa. Jokainen jäsenyliopisto ylläpitää useampaa paikallista infrastruktuuria, jota voivat käyttää tutkijat, opiskelijat ja kumppanit sekä omasta että muista yliopistoista.  

– MAGICSin lähtökohta on se, että se yhdistää tieteen ja taiteen. Aikaisemmin ei ollut olemassa mitään vastaavaa infrastruktuuria, ja MAGICS onkin nyt tunnustettu yhdeksi Suomen tärkeimmistä infrastruktuureista sen päästyä Suomen Akatemian FIRI-tiekartalle vuonna 2025. Se tukee ihmiskeskeistä tutkimusta, jossa insinööritieteillä on pienempi rooli, Raisamo kertoo.  

– Meillä on muun muassa laitteet ihmisen toiminnan psykofysiologiseen mittaamiseen, virtuaalitodellisuuden järjestelmiä, tuntopalautelaitteita, kaikenlaista mitä tutkijat voivat hyödyntää rakentaessaan uudenlaisia vuorovaikutteisia järjestelmiä. Mukana on hyvin monen tieteenalan ihmisiä, esimerkiksi kasvatustieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä, johtamistieteilijöitä, psykologeja ja tietotekniikan alan ihmisiä.  

Aalto-yliopiston MAGICS-infrastruktuurissa on esimerkiksi mitattu sitä, miten teatterikokemus vaikuttaa katsojiin. Tampereen yliopiston pääfokuksena ovat pelillistäminen ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutus.  

Ihmistuntemus ajan hermolla 

Roope Raisamon omaa erikoisalaa on nimenomaan ihmisen ja teknologian vuorovaikutus. Hän on johtanut TAUCHI-tutkimuskeskusta (Tampere University Computer-Human Interaction Research Center) vuodesta 2011. TAUCHI tutkii ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta monitieteisesti ja monitasoisesti.  

Jos MAGICS on ensimmäinen lajiaan, aina ajan hermolla on myös TAUCHI. Yhteistyökumppaneita on ympäri maailmaa, ja tutkimuskeskuksen osaaminen on sovellettavissa monenlaisiin tutkimuskohteisiin saavutettavista käyttöliittymistä puolustusteknologiaan. 

– Ihminen on tutkimuksessa aina se, joka käyttää teknologiaa. Me TAUCHIssa tunnemme ihmisen kyvyt ja rajoitteet ja sen, mihin teknologia pystyy. Osaamme suunnitella käyttäjäkokemuksen mahdollisimman tehokkaaksi ja luontevaksi, Raisamo kertoo. 

– Meillä on jatkuvasti ulkoista rahoitusta muun muassa Suomen Akatemialta, Business Finlandilta ja EU:lta. Olemme saaneet pidettyä tutkimuskeskuksen budjetin suunnilleen samankokoisena viimeiset 15 vuotta, ja sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, kun kilpailu on nykyisin kovaa. Yrityskumppanitkin ovat nähneet meidän tutkimuksillamme arvoa. He usein haluavat jatkaa meidän kanssamme yhteistyötä, kun hanke on päättymässä. 

TAUCHIn kotimaisia yrityskumppaneita ovat muun muassa Nokia, Valmet Automation, Sandvik ja Patria. Yritysyhteistyötä on käynnissä myös ympäri maailmaa, varsinkin silloin, kun tutkimusta tehdään EU-hankkeena.  

– Esimerkiksi 15 vuotta sitten teimme Volvon kanssa yhteistyötä. Saimme maasturiauton tutkimusalustaksi ja kehitimme siihen tuntopalautetta antavia kosketusnäyttöjä, joita ei tarvitse katsoa, kun tekee valintoja ajaessa.  

Jopa vuosikymmeniä arkea edellä 

Tänä keväänä TAUCHIssa tehtiin eräs ennätys: siellä on kolme vierailijaprofessoria samaan aikaan. Yksi on Australiasta, toinen Yhdysvalloista ja kolmas Kanadasta.  

Usein vierailijaprofessorit tulevat tutkijavaihtoon jonkin tietyn hankkeen rahoittamina, mutta osa heistä tulee omalla rahoituksellaan nähdäkseen itse sen, mitä TAUCHIssa tehdään. He viipyvät useamman kuukauden tutustumassa tutkimuskeskukseen ja verkostoitumassa. 

– Täällä voi tehdä sellaista, mitä ei monessa muussa paikassa koko maailmassa voi, Raisamo sanoo. Tätä tukee erityisesti yliopistotasoinen tutkimusinfrastruktuuri NEXUS ja kansallinen MAGICS. 

–  Olemme Suomen suurin toimija tällä alalla, eikä koko Euroopassakaan ole monta toimijaa, joilla on yhtä laaja osaaminen alalla. Tiedämme, miten erilaiset käyttöliittymät pitää oikeasti suunnitella ja toteuttaa. Esimerkiksi tuntoaistimuksen sisällyttäminen käyttöliittymään ei ole vain sitä, että värisytetään näyttöä, vaan sen pitää erottua muista, olla ymmärrettävää ja yleensä myös miellyttävää. 

Kuva: Antti Yrjönen

Raisamo kuvaileekin TAUCHIn toiminnan olevan myös tulevaisuudentutkimusta, jossa tutkitaan sitä, millaiseksi ihmisen ja teknologian vuorovaikutus voi tulevaisuudessa muuttua. 1990-luvun lopulla tutkimuskeskuksessa luotiin esimerkiksi Nokian puhelimille puhetta tunnistava käyttöliittymä, joka kertoi, koska seuraava bussi tulee ja sovellus auttoi pysäköinnille navigoimisessa. Älypuhelimia ei silloin vielä ollut olemassakaan, eikä mitään vastaavaa puhetta tunnistavaa käyttöliittymää ollut käytössä missään. 

– Nykyään tällaiset palvelut ovat kaikkien saatavilla. Olemme usein tutkimuksessamme muutenkin 10 tai jopa 20 vuotta edellä sitä, mikä tulee kuluttajien käyttöön. 

Volvon kanssa 15 vuotta sitten kehitetyt palautetta antavat näytöt eivät ole tulleet autoihin, ainakaan vielä. Volvolla oltiin kuitenkin tutkimukseen hyvin tyytyväisiä, ehkäpä nämä vielä nähdään myöhemmin. 

Tällä hetkellä TAUCHI on Suomessa ensimmäisiä toimijoita, joka tutkii ihmisen toimintakyvyn laajentamista teknologialla (human augmentation). Esimerkiksi ihmisen näköaistia voidaan auttaa näkemään infrapunasäteilyä, tai jopa muistia laajentaa tuomalla mahdollisimman suora yhteys internetiin. 

– Tämän teeman kanssa aloitimme viitisen vuotta sitten. Sille on käyttöä puolustusteollisuudessa, mutta myös kaivosteollisuudessa, missä operoidaan painavien ja vaarallisten koneiden kanssa. Myös poliiseja ja palomiehiä voidaan tukea kenttätyössä tällä tavoin. Jos ympäristössä on vaikkapa paljon savua, ihminen ei näe ympärilleen, mutta sensori näkee. 

Tällaisten uusien kykyjen tuominen ihmiselle toteutetaan TAUCHIssa puettavalla teknologialla, kuten älylaseilla tai tuntopalautetta antavilla liiveillä. 

– Vältämme invasiivisia teknologioita, ne kuuluvat enemmänkin lääketieteeseen. 

Suuntautuminen akateemiselle uralle kesken ekonomiopintojen 

Tutkimuskeskuksen johtaminen teettää Raisamolla paljon töitä paitsi tutkijana, myös ideoijana, neuvottelijana ja rahoituksen hakijana. Vaikka Raisamon tutkimus onkin ihmiskeskeistä, hän suorastaan pitää myös numeroiden pyörittelystä.  

– Teen budjetit mielelläni itse. Olen kauppiassuvusta ja minusta olisi voinut tulla neljännen polven rautakauppias. Aloitin jopa ekonomiopiskelijana samaan aikaan kuin yliopisto-opinnoissaTampereella tietojenkäsittelyopissa vuonna 1991. 

Ekonomin opintoja Raisamo ei kuitenkaan koskaan suorittanut loppuun, sillä kolmannen opiskeluvuoden syksyllä hänet palkattiin opettamaan tietotekniikan peruskurssia, ohjelmistojen käyttöä ja internetiä, joka oli silloin aivan uusi asia. 

– Laitoksella oli huomattu, että osasin hyvin ne asiat. Siitä se opettajan, tutkijan ja professorin ura lähti liikkeelle. Sen verran kauppatieteitä kuitenkin luin, että osaan pyörittää yritystä. Esimerkiksi yksityisoikeutta, kirjanpitoa ja markkinointia. 

Nykyään Raisamo opettaa Multimodal interaction -kurssia ja ohjaa graduja ja väitöskirjoja. Pitkälti hänen työnsä on kuitenkin painottunut tutkimukseen ja sen johtamiseen sekä infrastruktuurivastuisiin. 

Kun tekee työkseen tulevaisuuteen kurkottavaa ihmisen ja teknologian tutkimusta, vieläkö pystyy vapaa-ajalla katsomaan scifielokuvia? 

– Kyllä minä niitä katson, ilman muuta. Aika ajoin huomaan sieltä hyviä esimerkkejä teemoista, joita me olemme juuri alkaneet tutkia.