Voidaanko päätoimittajat korvata tekoälyllä?
Hankkeella pyritään todistamaan, että uutistoimituksen kaltainen tekoälyavusteinen ohjelma on mahdollista rakentaa. Lisäksi arvioidaan, millä tavoin ohjelmisto soveltuu ajankohtaisen, faktapohjaisen ja luotettavan julkisen sisällön tuottamisen ja jakeluun, ja mihin tehtäviin tekoälyä puolestaan ei kannata journalismissa käyttää.
Hankkeen journalistiikan tiimin vetäjä professori Laura Ahva pitää tutkimuksen suolana sitä, että siinä mietitään muutakin kuin vain tekstin tuottamista. Johtamiseen liittyvät avaukset ovat hänen mielestään lupaavia.
– Uutisprosessin johtamiseen liittyy paljon piilossa olevia asioita, joissa tekoälystä voi olla apua. Me haarukoimme nyt sitä, mitä tällaiset kohdat voisivat olla, Ahva sanoo.
Mallinukset keskiössä
Tähän mennessä tutkimuksessa on muun muassa rekrytoitu päätoimittajista koostuva haastatteluotos, jonka lisäksi haastatellaan myös uutispäälliköitä ja toimittajia. Tutkimusassistentti Jaakko Suorsa on rakentanut rekonstruoivaa haastattelumenetelmää, jonka avulla pureudutaan yksityiskohtaisesti journalistisiin työprosesseihin.
– Mielessäni on usein entisaikain mustavalkoiset tehtaiden esittelyvideot, joissa esitellään vaikkapa kutomon työvaiheet nätteinä ja eristettyinä palasina. Sehän on tietysti valtava yksinkertaistus ihmiselämästä, saati toimituksen työstä, Suorsa sanoo.
Näitä yksinkertaistuksia kuitenkin tarvitaan, sillä siinä missä suorittavan portaan työtehtävistä on opaskirjoja ja käytännön ohjeita, ei samanlaista tietoa ole tarjolla päätoimittajan tehtävistä. Haastatteluita hyödyntämällä kokeillaan, kuinka päätoimittajaa simuloiva tekoäly suoriutuu esimerkiksi journalistisen julkaisun strategian päättämisestä, palautteen antamisesta tai haastavan artikkelin julkaisuriskin arvioinnista.
Tavoitteena läpinäkyvä prosessi
Samaan aikaan hankkeen ohjelmistotekniikan tiimi kehittää professori Pekka Abrahamssonin johdolla työkaluja, joita ohjataan kielimalleilla. Viimeisimpänä projektin vahvuuteen tullut tutkimusassistentti Joni Honkanen tarttui ensi töikseen juuri päätoimittajan rooliin. Honkanen kertoo, että suurin haaste päätoimittaja-agentin automatisoinnissa tulee olemaan päätöksenteon hienosäätö. Agentti lukee muun muassa Suomen lakia ja Julkisen sanan neuvoston laatimia journalistin ohjeita.
– Päätoimittaja-agentin päätösten pitää olla mahdollisimman läpinäkyviä ja hyvin perusteltuja. Näen päätoimittajan portinvartijana, jonka tärkein tehtävä on huolehtia uutisten laadusta, toteaa Honkanen.
Toinen ohjelmistotekniikan tutkimusassistentti Riku Laine puolestaan kehittää ohjelmiston osien kokoavaa puolta. Journalistisen prosessin agenttien ja osien tulisi yhdistyä toisiinsa siten, että viesti edellisestä tehtävästä kulkeutuisi seuraavaan osaan. Prosessista tulee tällöin läpinäkyvä, ja sitä voidaan arvioida. Professori Ahva katsoo, että koneen pysäyttäminen ja arviointi on etu.
– Kehitettävä ohjelmisto suunnitellaan niin, että ketjun etenemisen voi aina keskeyttää. Silloin voidaan päättää, tarvitaanko johonkin prosessin osaan ihmistä. Esimerkiksi vastuun kysymykset julkaistavan tiedon oikeellisuudesta tulevat aina olemaan journalismissa oleellisia, Ahva kertoo.
Professori Abrahamssonin mielestä tekoälyn skaalautuvuus on sen parhaita puolia.
– Voimme valjastaa lukemattomia tekoälyjä. Kun rakennamme tekoälytoimitusta, emme ole kiinnittyneet vain yhteen ihmiseen, vaan agentteja voi olla tuhansia.
Vaatimattomilla kielimalleilla on Abrahamssonin mukaan saatu hyviä tuloksia, mutta kielimallit kehittyvät hurjaa vauhtia.
– Meillä on käytössä huonoimmat tekoälyt koskaan, Abrahamsson sanoo.
Hankkeen tuloksia esitellään marraskuussa 18.11.2025 kello 13–17 Tampereella järjestettävässä seminaarissa.
Hankeen neuvonantajina toimivat Tampereen yliopiston väistyvä työelämäprofessori ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Laura Saarikoski ja kokenut muutosjohtaja Sami Dadu. Tutkimus päätyy vuoden lopussa ja sitä rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.
