Ohjelmapäällikkö EMBA-osallistujan tukena ja ohjelman laadun varmistajana

Kuka ohjelmapäällikkö on ja milloin hänet kohdataan?

Ohjelmapäällikkö on kouluttautujien tuki, oppimisen fasilitaattori, kanssakulkija ja projektipäällikkö. Hän huolehtii opintojen infrastruktuurista, oppii tuntemaan koko ryhmän ja huolehtii ryhmäytymisestä, vierailujen valinnoista ja yhdenmukaisista suoritustavoista.

Esimerkiksi Executive MBA in Business Renewal -ohjelmassa (EMBA in BR) hän aloittaa työt osallistujan kanssa Educoachina jo ennen kuin ohjelmaan on edes ilmoittauduttu.

– Meillä lähdetään rakentamaan kokonaisuutta aidosti kouluttautujan tarpeista ja lähtötilanteesta. Voimme vaikkapa aloittaa arvoista ja vahvuuksista, jotka toimivat myös kehittymisen viitoittajana, sanoo EMBA in BR:n ohjelmapäällikkö Minna Miettinen (kuvassa oikealla).

– Kartoitamme yhdessä, millaisia kehitystarpeita on henkilökohtaisella tasolla, työtehtävien parissa, oman organisaation näkökulmasta, ympäröivän yhteiskunnan osalta ja miten tulevaisuus viitoittaa näitä. Näin pääsemme rakentamaan oppimistavoitteita konkreettisesti. Pyrimme pitämään oppimistavoitteet myös riittävän rajallisina, sekin on tärkeää niiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden osalta mietimme, miten syvälle teemassa haluaa mennä ja mitkä ovat yksilölle parhaita tapoja oppia.

Tämä Educoaching-prosessi tehdään usein jo ennen varsinaista päätöstä osallistua ja osallistumissopimuksen allekirjoitusta:

– Vasta kun ohjelmajohtajamme, professori Marko Seppänen hyväksyy Educoaching-prosessin tuloksena syntyneen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, teemme sopimuksen. Aloitamme aina potentiaalisen osallistujan kanssa keskustelulla, miten hyvin yksilöllinen EMBA-ohjelma sopii juuri hänelle. Educoaching-prosessi jatkuu koko ohjelman ajan säännöllisillä tapaamisilla, joissa päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa eli HOPSia, arvioidaan jo opittua ja kerätään palautetta.

Millaista apua ohjelmapäälliköltä voi saada koulutuksen aikana?

Ohjelmapäällikkö paitsi sujuvoittaa osallistujien toimintaa ryhmänä, tukee myös jokaisen yksilön mukana pysymistä ja osallisuutta. Aitoa tutustumista, verkostoitumista ja yhdessä oppimista fasilitoidaan ammattimaisesti. Opintojen aikana osallistujaryhmän pienryhmien kokoonpanoja vaihdetaan usein, jotta kaikki tutustuvat toisiinsa ja eri toimialoihin hyvin.

– Opintojaksojen aikana ohjelmapäällikkö voi toimia tulkkina akateemisten asiantuntijoiden ja vierailijoiden sekä osallistujien välillä. Tarvittaessa hän ohjaa teeman käsittelyä hienovaraisesti takaisin oikealle polulle ja tuo keskusteluun myös ne ”tyhmät” kysymykset, joita osallistujat eivät kenties tohdi kysyä, kuvaa ohjelmapäällikkö Pauli Mesiä (kuvassa vasemmalla) General Executive MBA Tampere -ohjelmasta.

Pitkän koulutusohjelman aikana, vaativan työn ohessa, voi tulla vastaan yllättäviäkin tilanteita niin työ- kuin henkiökohtaisessa elämässä. Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA:n (Sote EMBA) ohjelmapäällikkö Taru Hakasen (kuvassa toinen vasemmalta) mukaan tällöin ohjelmapäällikkö tukee osallistujaa pyrkimällä mahdollistamaan koulutukseen osallistumisen tilanteen haasteista huolimatta.

– Avoin keskustelu osallistujan kanssa tilanteesta sekä senhetkisistä voimavaroista on tärkeää ratkaisujen etsimisessä ja osallistujan tukemisessa. Ohjelmapäällikkö ymmärtää työssäkäyvän osallistujan poikkeuksellisiakin tilanteita, ja antaa tukea sekä ohjausta opintojen aikana. Tuen ja ohjaan kouluttautujaa henkilökohtaisesti tarpeiden mukaan, Hakanen kertoo.

Jokainen osallistuja tuo oman osaamisensa ja kokemuksensa ryhmään. Näiden jakamista muille tuetaan erilaisilla ajassa kiinni olevilla oppimismetodeilla ja -materiaaleilla. Painotus koulutuspäivissä on yhdessä oppimisessa.

– Ohjelmapäällikön tehtävänä on mahdollistaa opintojen suorittaminen työn ohessa ja luoda otolliset olosuhteet ajattelun kehittymiseen. Koulutus antaa eväitä osallistujan työhön, tarjoaa paikan, jossa keskittyä ja vaihtaa vertaistensa kanssa kokemuksia ja näkökulmia. Itsetarkoitus ei ole se, että ihminen joutuu heräämään viideltä aamulla tekemään tehtäviä, Hakanen toteaa.

Tampereen yliopiston yleisten EMBA-ohjelmien lisäksi tarjolla on toimialakohtaiset sosiaali- ja terveysjohtamisen sekä kiinteistö- ja rakentamisalan ohjelmat. Kumman valita?

– Tarjoamme nämä vaihtoehtoina, miten osallistuja vain haluaa opintonsa suorittaa. Jos haluaa enemmän sisältöjä ja kontakteja omaan toimialaansa liittyen, kannattaa osallistua juuri alakohtaiseen ohjelmaan. Verkosto on jo valmiina ja sitä pääsee heti hyödyntämään ja syventämään, kertoo Minna Miettinen, joka vastaa Kiinteistö- ja rakentamisalan EMBA:sta (KiRa EMBA).

– Kumppanimme esimerkiksi KiRa EMBAssa ovat Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö sr (Kiinko). Näin voimme tarjota ainutlaatuista erityisosaamista ja kontakteja alalle. Johtaminen on toki geneeristä monelta osin, mutta aina jaksosuunnittelussa mietimme asiaa juuri kohderyhmän kannalta. Erityisesti case-esimerkit ja keskustelut sekä organisaatiovierailut syventävät teemaa.

– General-ohjelman perusta puolestaan on se, että toimintamalleja, kokemuksia ja esimerkkejä haetaan eri toimialoilta, erilaisista ympäristöistä, tehtävänkuvista ja yrityksen elinkaaren vaiheista, sanoo Pauli Mesiä.

Satakunnassa, Porin yliopistokeskuksessa, on lisäksi tarjolla General Executive MBA Pori (Porin Gemba). Mikä on alueellisen lähestymistavan etu?

Ohjelmapäällikkö Anna-Maria Moisio-Varpela (kuvassa toinen oikealta) kuvaa paikallisen vaikuttavuuden olevan ohjelman vahvuus. Porin GEMBA on olemassa Satakunnan alueen osaamisen kehittämisen ja vahvistamisen tarpeisiin.

– Satakunta ei toki ole oma kuplansa, vaan osa globaalia maailmaa, jonka megatrendit, tapahtumat ja kriisit vaikuttavat liiketoimintaan, johtamisen haasteisiin ja organisaatioidemme elinvoimaisuuteen. Paikallisella näkökulmalla ja osana suurta tiedeyhteisöä Tampereen yliopistossa, meillä on mahdollisuus tuoda näitä isoja asioita lähemmäs osallistujien arkea.

– GEMBAssa paloittelemme ne helpommin pureskeltaviin osiin: mitä nämä asiat tarkoittavat lähiympäristössä, miten ne vaikuttavat investointeihin alueella ja miten voisimme yhteistyöllä saada lisäarvoa omaan tekemiseemme. Haluamme osaltamme olla ratkaisemassa alueen osaajapulaa, vetovoimaa ja koulutustarpeita. Olemme tiiviissä yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa, niin julkisen kuin yksityisen sektorin osalta, Moisio-Varpela jatkaa.

GEMBA tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua eri alojen toimijoiden välillä. Porin GEMBAssa on toistuvasti toteutunut käytännössä, kuinka erilaiset näkökulmat yhteen tuotuna voivat olla enemmän kuin osiensa summa. Se tuottaa uudenlaisia oivalluksia ja syvempää ymmärrystä tulevaisuuden haasteiden taklaamisesta.

– 2024 syksyllä alkavan seuraavan Porin GEMBAn osalta jatkamme hyväksi havaittua alueellista verkostoa vahvistavaa työskentelytapaa ohjelman toteutuksessa. Tulemme kokoontumaan ohjelman lähipäivissä niiden keskusteluaiheiden äärelle, jotka ovat juuri nyt pinnalla ja pohdimme yhdessä, miten voisimme yhteistyössä niitä ratkaista. Olemme yksi osa monimuotoista yhteistyötä, jota yliopistona alueella teemme, rakentaen parempaa johtamista ja elinvoimaisempia organisaatioita alueella, Moisio-Varpela iloitsee.

Opintomatkat ovat osa jokaista EMBA-ohjelmaa, ja kuvattu usein opintojen kruunuksi. Miten kohteet valitaan?

Ekskursiot ja pidempi opintomatka ovat merkittävä osa johtamiskoulutusohjelmia. Tällöin ohjelmapäällikkö on konkreettisestikin matkanjohtaja. Pidempi ulkomaan opintojakso kuorii viimeistään esiin todellisen minän ja rakentaa ryhmän me-henkeä. Samalla syntyy ainutlaatuisia oivalluksia.

– Kotimaan teemakohtaiset yritysvierailukohteet valitaan niin, että ne tarjoavat kiinnostavan casen mahdollisimman monelle, Pauli Mesiä sanoo.

– Osallistujat pääsevät vaikuttamaan ulkomaan opintojakson matkakohteen sekä paikallisten vierailukohteiden valintaan. Osa kohteista löytyy myös hyödyntämällä osallistujien omia verkostoja. GEMBA-opintomatkat ovat viime vuosina suuntautuneet erityisesti Pohjois-Amerikkaan, jossa viikon ohjelmaan on voitu yhdistää vaikkapa Piilaakson innovatiivinen Start up -genre ja San Franciscon palvelukulttuuri. Viime kevään opintomatka Tyynenmeren rannikolle avasi ovet suuryritysten pääkonttoreihin Seattlessa sekä näkymän moderniin Vancouveriin, Kanadan puolella. Edellinen GEMBA sukelsi idän omaleimaiseen yrityskulttuuriin opintomatkallaan Japanissa pian koronarajoitusten hellitettyä.

Toimialakohtaisissa ohjelmissa vierailut tarjoavat harvinaisia mahdollisuuksia tutustua alan kansainvälisiin ratkaisuihin.

– Opintomatkalla voimme keskittyä juuri toimialaa kiinnostaviin vierailukohteisiin. Viimeksi Kira EMBAlaiset vierailivat ulkomaan jaksolla Kanadassa, ja Sote EMBAssa matkustettiin Alankomaihin. Nämä ovat ainutlaatuisia kokemuksia, joiden järjestämiseen ei monissa suurissakaan organisaatioissa yksin olisi työkaluja. On iso etu saada kansainvälistä näkemystä omasta alasta, kertovat Taru Hakanen ja Minna Miettinen.

Teksti: Annamari Penttinen