Tieteenala

Kriminologia ja kriminaalipolitiikka

Tampereen yliopisto

Kriminologia on tieteenala, joka tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Rikollisuuteen liittyvä toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja kehittyneiden maiden kyky tunnistaa se ja reagoida siihen edellyttää korkeaa erityisesti empiiriseen tutkimukseen perustuvaa asiantuntemusta. Myös monet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset edellyttävät erityisesti väkivaltaan liittyvää tutkimustietoa sen ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi.

Rikollisuuden ennaltaehkäisyä ja rikollisuuteen puuttumista voidaan toteuttaa kriminaalipolitiikan avulla. Myös näitä kriminaalipolitiikan toimia tulee tutkia empiirisen tutkimuksen avulla, jotta yhteiskunnallinen toiminta olisi tietoon perustuvaa ja kustannustehokasta. Kriminaalipolitiikka onkin siten sekä yhteiskunnallinen politiikan ala että tieteenala, samoin kuin esimerkiksi sosiaalipolitiikka. Kriminaalipolitiikka liittyy tiiviisti kriminologian tutkimukseen.

Rikollisuus ja siihen puuttuminen ovat ennen kaikkea yhteiskunnallisia ilmiöitä, joiden tutkiminen edellyttää sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä että humanistisesti, teoreettisesti ja filosofisesti orientoitunutta tutkimusta. Tampereen yliopistossa kriminologian ja kriminaalipolitiikan opetuksessa korostuu monitieteellisyys ja tieteiden yhtymäkohdat muihin opetettaviin sosiaalitieteisiin sekä tieteen ja käytännön rajapinnat. Erityisenä vahvuusalueena on väkivaltatutkimus.

Kriminologia ja kriminaalipolitiikka opintosuuntana on osa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaa. Yhdessä kuuden muun oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu vuosittain 80–100 henkilöä. Maisterivaiheessa kriminologian ja kriminaalipolitiikan voi valita omaksi opintosuunnaksi. Lisäksi soveltuvan korkeakoulututkinnon omaavat voivat hakea suoraan maisterivaiheeseen. Haku tapahtuu yhteishaussa kerran vuodessa. Tohtoriopintoihin voi hakea kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Professori Noora Ellonen näkee tutkimuksen kautta yhteiskunnan väkivaltailmiössä muutoksia viime vuosina. Hän ei kuitenkaan allekirjoita kuvaa väkivallan räjähdysmäisestä kasvusta ja nuorisorikollisuusongelmasta. Kriminologian ja kriminaalipolitiikan professori peräänkuuluttaa moraalia, kun rikollisuudesta puhutaan julkisuudessa. Päätöksentekijöiltä Ellonen toivoo malttia pohjata tutkittuun tietoon.

Professori Noora Ellonen korostaa malttia rikoskeskustelussa

Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.

Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa

Haitallisilla lapsuudenkokemuksilla on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin, kertoo tutkija Laura Mielityinen. Hän työskentelee ja tekee väitöskirjaansa ACElife-hankkeessa, joka pyrkii haitallisten lapsuudenkokemusten monimutkaisuuden ymmärtämiseen ja käsittelyyn.

Haitalliset lapsuudenkokemukset vaikuttavat yksilöllisesti

Tutkimus

Kriminologian ja kriminaalipolitiikan tutkimuksessa yhdistyvät kriminologian perustutkimus ja rikollisuuden torjuntaan tähtäävien käytäntöjen arvioinnin näkökulmat. Tutkimuksessa hyödynnetään monipuolisia empiirisiä tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä tuetaan avoimen tieteen periaatteita.

Väkivaltatutkimus on kriminologian ja kriminaalipolitiikan painopistealue. Väkivalta on ilmiönä monimutkainen ja haastava. Sen vaikutusten ymmärtäminen ja lievittäminen sekä siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Väkivallan eri muotoja ja niiden seurannaisvaikutuksia koskevan tutkimuksen, ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina havaittu monilla eri aloilla. Erityisen vakavaksi se on koettu sosiaali- ja terveyssektorilla, rikosprosessissa sekä kasvatusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Myös työelämään liittyvä väkivalta ja esimerkiksi kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille sekä arjen käytännöissä että julkisissa keskusteluissa niin kansallisilla kuin kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Eri aloille tarvitaan väkivaltaan sekä sen nykyisiin ja menneisiin ilmenemismuotoihin ja vaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia, joilla on sekä teoreettista pätevyyttä että kykyä soveltaa osaamistaan.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksessa tehty väkivaltatutkimus on keskittynyt enimmäkseen väkivaltaan, joka ei tapahdu organisoitujen väkivaltakoneistojen toimesta. Painopistealueina ovat olleet muun muassa arjessa ja instituutioissa sekä mediassa ja kulttuurissa kohdatut väkivallan muodot. Yhteiskunnallisena ongelmana ja haasteena väkivallan kohtaaminen edellyttää monitieteistä kriminaalipoliittista tarkastelua, kuten yhteiskuntatieteellistä, käyttäytymis- ja terveystieteellistä että humanistisesti, teknisesti, teoreettisesti ja filosofisesti orientoitunutta tutkimusta ja koulutusta. Tampereen yliopiston väkivaltatutkimuksen vahvuutena on tutkimuksen teoreettinen tasokkuus sekä tutkimuksen ja käytännön tiivis yhteys, joka mahdollistaa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisen väkivaltatutkimuksen ja opetuksen.

Tutkimushankkeita

ACElife

DIGNITEAS Challenges of tackling digital violence against women in police work, criminal procedure, and support services

DigiSOS Digitaalisen väkivallan kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

ERASE GBV Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence

ISEDA Innovative Solutions to Eliminate Domestic Abuse

Lapsiuhritutkimus

Julkaisuja

Opinnot

Kriminologian ja kriminaalipolitiikan opetus kuuluu yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan. Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista opiskella kolmessa vuodessa. Maisteriopintojen ohjeellinen pituus on kaksi vuotta.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuvalla kriminologian ja kriminaalipolitiikan opintosuunnan opiskelijalla on laaja-alainen ja syvällinen ymmärrys kriminologiasta ja kriminaalipolitiikasta tieteenä ja käytäntöinä. Hän ymmärtää kriminologisen tutkimuksen peruskäsitteet ja teoriaperinteet sekä ymmärtää kriminologisia kysymyksiä monitieteellisestä näkökulmasta. Kriminologian ja kriminaalipolitiikan opintosuunnasta valmistunut maisteri tuntee erityisesti väkivaltatutkimuksen kenttää niin teorian kuin empiriankin näkökulmasta. Hän tunnistaa väkivallan mekanismeja ja hänellä on valmiuksia kohdata, tunnistaa ja jäsentää väkivallan eri ilmenemismuotoja sekä tutkimuksellisesti että käytännön työssä. Hän tuntee suomalaista kriminaalipolitiikkaa ja sen toimintaa osana yhteiskuntaa sekä hahmottaa kriminaalipolitiikan suhteet muihin yhteiskunnan eri politiikkalohkoihin, kuten esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan. Kriminologian ja kriminaalipolitiikan opintosuunnasta valmistunut maisteri osaa tehdä laadukasta ja eettisesti kestävää tieteellistä tutkimusta ja hallitsee peruslähtökohdat tutkimustiedon hyödyntämiseen käytännön työssä.

Kriminologiaan ja kriminaalipolitiikan opintosuuntanaan opiskelleiden työllistymismahdollisuudet ovat yleisesti samat, kuin kenen tahansa yhteiskuntatieteilijän. On kuitenkin paljon myös sellaisia asiantuntija- ja johtotehtäviä, joissa edellytetään tieteellistä osaamista rikollisuuden ehkäisemisestä ja arjen turvallisuuden lisäämisestä. Opintosuunta valmistaa opiskelijat erityisesti tällaisiin tehtäviin. Tutkinnot antavat valmiudet toimia asiantuntijana julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Yhteyksiä työelämään luodaan erityisesti tutkintoon kuuluvan harjoittelujakson aikana (3 kk).

Kriminologian ja kriminaalipolitiikan opetus perustuu vahvasti tutkimukseen. Kaikki opintosuunnan opettajat ovat myös tutkijoita. Kriminologiasta ja kriminaalipolitiikasta valmistuneen on myös mahdollista suuntautua tutkijakoulutukseen yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmaan, jossa kriminologia ja kriminaalipolitiikka on myös tarjolla väittelyalana.

Kriminologian ja kriminaalipolitiikan oppiainevastaava on professori Noora Ellonen.

Tapahtumia

25th Annual Conference of the European Society of Criminology 3.-6.9.2025 @ Athens / Greece

The Annual Conference of the European Society of Criminology (ESC) is one of Europe's most significant gatherings of criminologists and professionals in related fields. It provides a platform for researchers, practitioners, and policymakers from all over the world to discuss and share their work on various aspects of criminology, criminal justice, and related social sciences.

www.eurocrim2025.com