Kudossiirre voi palauttaa näkökyvyn – luovutustahto kannattaa kirjata ajoissa Omakantaan
Haluaisitko, että elimiäsi, kudoksiasi tai solujasi voisi kuolemasi jälkeen käyttää toisten ihmisten auttamiseen?
Jos vastasit kyllä, elin- ja kudosluovutustahto kannattaa kirjata Omakantaan ja siitä kannattaa kertoa myös omaisille.
– Kun myönteinen kanta on merkattu Omakantaan, meidän on helpompi lähestyä omaisia mahdollisen kudosluovutuksen merkeissä. Myös perinteinen elinluovutuskortti käy, mutta Omakantaan kirjatun tiedon löydämme varmasti, sanoo kudoskoordinaattori Kiti Huuhilo Regea kudospankista.
Kudossiirteillä hoidetaan vakavia sairauksia ja vammoja, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Silmän sarveiskalvosiirre voi esimerkiksi pelastaa toisen ihmisen näkökyvyn, luusiirre puolestaan nopeuttaa leikkauksesta paranemista.
Suomessa jokainen on lain mukaan elin- ja kudosluovuttaja, jos hän ei ole sitä eläessään kieltänyt. Käytännössä vainajan tahto kuitenkin varmistetaan omaisilta, ja myös heidän toiveitaan kuullaan ja kunnioitetaan.
– Osa ehkä ajattelee, että kun en ole vastustanut elin- ja kudosluovutusta, olen automaattisesti kuolemani jälkeen luovuttaja. Omainen ei sitä kuitenkaan voi tietää, jos asiasta ei ole keskusteltu eikä tahtoa ole kirjattu Omakantaan, kudoskoordinaattori Anna Kivimäki huomauttaa.
Suomen ainoa monikudospankki
Tampereen yliopistossa toimiva Regea on Suomen ainoa monikudospankki. Sen asiakkaita ovat käytännössä kaikki Suomen sairaalat, jotka käyttävät kudossiirteitä potilaiden hoidossa ja joilla ei ole omaa luu- tai silmäpankkia.
– Muut Suomen kudospankit toimivat sairaaloiden yhteydessä ja toimittavat siirteitä pääosin vain omille potilailleen, kertoo ryhmänjohtaja, laatupäällikkö Tiia Tallinen.
Regean toiminnan tarkoituksena on kudossiirteiden saatavuuden varmistaminen Suomessa. Toiminnalla ei tavoitella voittoa, vaan siirteistä perittävillä maksuilla katetaan vain kudospankin omat kustannukset.
Valtaosan kudossiirteistä, eli sarveiskalvot ja suurimman osan luu- ja tukikudoksista, Regea saa menehtyneiltä luovuttajilta. Silmävammojen hoidossa käytettävää amnionkalvoa (istukan vesikalvoa) saadaan suunniteltujen sektioiden yhteydessä, ja luukudosta voidaan ottaa talteen myös tekonivelleikkauksissa.
Regealla on omaa kudosten talteenottotoimintaa Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Lisäksi se tuo maahan joitakin kudoksia, kuten kuivattua amnionkalvoa, pericardiumia (sydämen sidekudospussi) ja skleeraa (silmän kovakalvo).
– Maahantuotavat kudokset ovat valikoituneet kliinisen tarpeen perusteella, Tallinen toteaa.
Viime vuonna Regean itse talteen ottamien siirteiden saajia oli reilut 400, joista noin 160:lle siirrettiin sarveiskalvoa, 180:lle luu- ja tukikudosta ja 60:lle amnionkalvoa. Lisäksi lähes 150 potilasta sai Regean maahantuoman siirteen, useimmiten kuivattua amnionkalvoa.
Omaiselle soitetaan pian kuoleman jälkeen
Regeassa työskentelee kolme kudoskoordinaattoria, jotka toimivat vuoroviikoin eri tehtävissä.
Yksi kudoskoordinaattoreista etsii sopivia kudosluovuttajia, soittaa omaisille ja järjestää kudossiirteiden talteenoton ja siihen liittyvät laboratoriotutkimukset. Toinen heistä ottaa vastaan sairaaloiden tilauksia ja toimittaa kudossiirteitä eteenpäin asiakkaille. Kolmas keskittyy puolestaan kirjallisiin tehtäviin, kuten laatujärjestelmän ylläpitoon.
– Työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Työnkierto varmistaa sen, että työ ei käy meistä kenellekään liian raskaaksi, Anna Kivimäki kertoo.
Kudoskoordinaattorit saavat tiedon talteenottosairaaloiden vainajista, joista he valikoivat mahdollisia luovuttajia. Jotta siirteiden turvallisuus voidaan varmistaa, kudosluovutus tulisi käynnistää 24 tuntia sydämen pysähtymisestä.
– Jos tämä aikaikkuna on vielä auki, arvioimme vainajan iän ja terveystietojen perusteella, voisiko hän soveltua luovuttajaksi. Sen jälkeen soitamme omaisille ja varmistamme, että vainaja olisi toivonut kudosluovutusta. Lopuksi tarkennamme vielä omaiselta tietoja vainajan terveydentilasta, Kiti Huuhilo kuvailee.
Puhelu kudoskoordinaattorilta tulee omaiselle hyvin pian läheisen kuoleman jälkeen. Moni on silloin vielä shokissa, ja asiaan kantaa ottaminen voi tuntua vaikealta.
– Pyrimme antamaan sen verran tietoa kuin omainen haluaa ja tarvitsee, mutta ei liikaa, jotta puhelusta ei tulisi ahdistava olo. Haluamme kohdella kaikkia kunnioittavasti, Huuhilo korostaa.
Vaikka puhelu tulee omaiselle surun hetkellä, se voi antaa myös lohtua.
– Omainen saattaa kokea, että oman läheisen kuolemasta seuraa myös jotain hyvää, Kivimäki sanoo.
Syväjäätä ja lämpökaappeja
Kun kudossiirre on otettu talteen, varmistetaan, että siirre on varmasti laadukas ja turvallinen.
Kudosluovuttajasta otetaan verinäytteitä, joista varmistetaan, että luovuttajalla ei ole kudosten välityksellä tarttuvia tauteja. Lisäksi tutkitaan, että siirrettävässä kudoksessa ei ole mikrobikasvustoa.
Kudospankki on nimensä mukaisesti paikka, jossa kudoksia varastoidaan tulevaa käyttöä varten. Luu- ja tukikudokset ja tuoreet amnionkalvot säilytetään syväjääpakastimessa, -80 asteen lämpötilassa. Sarveiskalvoja puolestaan pidetään ravintoliuoksessa lämpökaapissa 31 asteen lämpötilassa.
Siinä, missä luu- ja tukikudokset säilyvät pakasteessa jopa viisi vuotta ja amnionkalvotkin vuoden, sarveiskalvot tulee siirtää potilaille 30 vuorokauden kuluessa.
– Sarveiskalvosiirteen osalta haluamme siirtää eläviä ja toimintakykyisiä soluja. Varmistamme tämän mikroskopoimalla siirteet säilytyksen alkuvaiheessa ja 1–3 vuorokautta ennen leikkausta, kertoo kudoslaitostoiminnan vastuuhenkilö, kehittämispäällikkö Annika Hakamäki.
Koska sarveiskalvosiirteiden säilytysaika on lyhyt, niitä otetaan talteen vain tiedettyyn tarpeeseen. Luu- ja tukikudoksia sekä amnionkalvoja on sen sijaan varastossa enemmän, vähintään puolen vuoden käyttötarpeisiin.
Syrjättävätkö kantasoluhoidot kudossiirteet?
Tulevaisuudessa on mahdollista, että uudet hoitomenetelmät korvaavat kudossiirteiden käyttöä.
– Uudenlaisia hoitoja on kehitteillä, mutta ei vielä yleisesti kliinisessä käytössä. Esimerkiksi silmäsairauksien hoitoon kehitetään sekä kantasoluista tehtyjä että nuorten luovuttajien sarveiskalvon endoteelisoluista viljeltyjä siirteitä, Annika Hakamäki sanoo.
Tiia Tallinen huomauttaa, että uudet soluhoidot ovat todennäköisesti huomattavasti kudossiirteitä kalliimpia. Siksi hän ei usko, että ne kokonaan syrjäyttäisivät kudossiirteitä ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Kudosluovuttajia tarvitaan siis jatkossakin, hän kiteyttää.
Euroopan kudos- ja solupankkien järjestön vuosittainen tapahtuma, Annual Congress of the European Association of Tissue and Cell Banks, järjestetään Tampereella 12.–14.11.2025. Lue lisää tapahtumasta ja tutustu ohjelmaan
Kudoksia erilaisiin tarkoituksiin
- Luusiirteitä käytetään edistämään luutumista ja korvaamaan luupuutoksia esimerkiksi murtumien hoidossa sekä tekonivel- ja luukasvainkirurgiassa. Luusiirre tukee luunpuutosaluetta ja vapauttaa uudisluun kasvuun tarvittavia aineita.
- Jännesiirteitä käytetään korvaamaan erilaisia jännevammoja.
- Rustosiirteillä hoidetaan rustovaurioita esimerkiksi polven alueella.
- Sarveiskalvosiirteitä käytetään silmäsairauksien ja -vammojen hoidossa.
- Amnionkalvo on istukan vesikalvo, jota saadaan suunniteltujen sektioiden yhteydessä. Sitä käytetään muun muassa silmävammojen ja -sairauksien hoidossa.
- Myös silmän kovakalvoa (skleera), sydämen sidekudospussia (pericardium) ja kuivattua amnionkalvoa käytetään silmävammojen hoidossa. Regea tuo näitä siirteitä maahan eurooppalaisista kudospankeista.
- Lue lisää Regea kudospankin toiminnasta
Kirjoittaja: Virpi Ekholm
