Kansainvälisen politiikan voi löytää monesta
Ajallaan uusi oppiala oli vahvasti läsnä Tampereen yliopiston edeltäjässä, Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (YKK).
Yrjö Ruudun (1887–1956) omistautumista ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen oppiaineeseen kuvaa se, että hän oli opiskellut kansainvälistä oikeutta ja ehdottanut Suomen kansalaissodan jälkeen diplomaattitutkinnon perustamista. (Rasila 1973, s. 118).
Kansainvälisen politiikan professuuri perustettiin – jälleen maailmasota taustalla – vuonna 1945. Tampereen yliopistossa oppituoli perustettiin uudelleen. Pisimpään professorina on toiminut Osmo Apunen (1938–2022), jonka yliopistoura kattoi 30 vuotta. Mikäli varhaisesta opetusajatuksesta jotakin on säilynyt, sodan ongelma muovaa edelleen ainetta.
– Suomi oli ikään kuin etunojassa, globaalisti katsoen ensimmäisten joukossa kansainvälisen politiikan oppihistoriassa. Nykyään olemme suosituimpia aloja suomalaisessa korkeakoulukentässä, ja maailman kriisit ovat pikemminkin kasvattaneet suosiota, sanoo professori Tuomas Forsberg.
Sodat ja kriisit, toisaalta rauha ja turvallisuus, ovat kansainvälisen politiikan ydintä. Tampereella korostetaan tutkimuksen moniteemaisuutta ja -tieteisyyttä. Maailman mukana tutkimuskohteet ovat laajentuneet ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeisiin ja energiamurrokseen.
– Vaikka kriisit ovat edelleen läsnä, meillä tutkitaan paljon muutakin. Kansainvälistä politiikkaa edustavat suurvaltasuhteet ja valtajärjestelmät, mutta sitä voi tarkastella myös paikallisesti esimerkiksi kaupunkitilassa. Jos minun pitäisi nimetä tamperelainen traditio, se tarkoittaa, että kansainvälisen politiikan voi löytää monesta, sanoo apulaisprofessori Anni Kangas.
Maailman ymmärtäjiä kysytään niin julkisella kuin yksityisellä
Kansainvälinen politiikka oppiaineena pyrkii selittämään ja ymmärtämään globaaleja ilmiöitä. Kohteen sisällä Tampereen yliopiston opetuksessa korostuvat Suomen ulkopolitiikka ja Pohjois-Eurooppa.
– Painopistettä on haluttu 60-luvulta lähtien pitää yllä. Tampereella traditio on säilynyt selkeästi pysyvimpänä, Forsberg toteaa.
Kangas ja Forsberg korostavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota kansainvälisen politiikan asiantuntijoiden koulutus tuottaa maailmaan. Kansainvälisen politiikan oppiaineesta valmistunut ja Tampereella väitellyt tohtori Saara Särmä tunnetaan kansainvälistä huomiota saavuttaneen Congrats! You have an all-male panel! -ilmiön luojana. YTT Tarja Seppä on tehnyt pitkän uran Tampereen yliopistossa kansainvälisten politiikan, rauhan- ja konfliktintutkimuksen ja ihmisoikeuksien opettajana ja tutkijana. Vuonna 1999 Tampereella väitellyt Mika Aaltola, joka sai yliopiston Vuoden alumnin tunnustuksen, valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi.
Opiskelijat perehtyvät opinnoissaan laaja-alaisesti valtaan. Alumneina he toimivat esimerkiksi ulkoasiainhallinnossa, politiikassa, kansainvälisellä uralla ja järjestöissä. Viime aikoina opettajat ovat havainneet, että työllistyminen yksityiselle sektorille on kasvussa.
Globaalin moninaisuuden ymmärtäminen mielletään selkeästi nykypäivän työelämätaidoksi.
– Alumneilla on päätöksenteon lisäksi yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja kansalaisjärjestöihin, apulaisprofessori Kangas muistuttaa.
Alumni Tero Mustonen esimerkiksi palkittiin huhtikuussa 2023 maailman merkittävimmällä ympäristöpalkinnolla Goldman Prizella, jota kutsutaan myös vihreäksi Nobeliksi.
Tampereen alumneja toimii myös suomalaisessa mediassa toimittajina sekä johtopaikoilla, kuten Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi ja Ylen Uutiset ja urheilun päätoimittaja Riikka Räisänen.
Kriittinen lukutaito opetuksen ytimessä
Humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla kehittyy Forsbergin mukaan taitoa ottaa haltuun laajoja asiakokonaisuuksia, joita politiikan asiantuntija joutuu joskus tiivistämään lyhyessä ajassa.
– Tietenkään emme voi lähteä siitä, että opetamme kaikki maailman faktat, sillä nehän muuttuvat jatkuvasti. Sen sijaan tarvitaan kykyä tuottaa uutta tietoa ja tehdä sen pohjalta relevantteja päätelmiä, Forsberg korostaa.
Johtajuussymposiumin yhteydessä 21.10. pidettävä kansainvälisen politiikan satavuotisjuhla kokoaa yhteen alumnit eri sukupolvista. Tilaisuudessa puhuu päätoimittaja Erja Yläjärvi.
– Juhlan merkitys on siinä, että tiedolla ja tietoon perustuvalla tutkimuksella on entistä suurempi tarve tässä maailmanajassa. Se on tärkeää, kun haluamme ymmärtää maailmaa ja pitää yllä demokraattista, kansainvälistä yhteisöä, Forsberg pohtii.
– Yliopisto-opetuksen perustuessa tutkimukseen myös meidän opettajien tulee pystyä viedä tutkimusta eteenpäin. Muutenhan opetus jymähtää paikalleen eikä seuraa aikaansa, Kangas ajattelee.
Kansainvälisen politiikan opetus on monipuolistunut vuosien saatossa. Perinteisten luentokurssien rinnalle on tullut harjoituskursseja ja simulaatioita kehittämään käytännön taitoja ja valmiuksia. Keväällä 2025 esimerkiksi tutkimusjohtaja Hanna Ojasen vetämä kurssi laati Euroopan puolustuksen politiikkadokumentin (White Paper) pohjalta yhteisen kannanoton, joka lähetettiin kurssin päätteeksi Euroopan komissiolle.
Kuva: Marko Kallio / Skyfox / Tampereen yliopisto
Jutun lähteinä on käytetty teoksia: Viljo Rasila (1973), Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925–1966 sekä Mervi Kaarninen (2000), Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960–2000.
Yhteyshenkilö
Tuomas Forsberg
professori, kansainvälinen politiikkaKansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa
- Vuonna 2025 kolme professoria, yksi apulaisprofessori sekä opetus- ja tutkimushenkilöstö:
professori Tuomas Forsberg, professori Pami Aalto, professori Emilian Kavalski, apulaisprofessori Anni Kangas, yliopisto-opettaja ja tutkinto-ohjelmavastaava Tapio Juntunen, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen, yliopistonlehtori Eero Palmujoki ja yliopistonlehtori Hannes Peltonen. - Politiikan tutkimuksen yksikköön sijoittuu Suomen laaja-alaisin politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Laaja kandidaattiohjelma yhdistää valtio-opin ja kansainvälisen politiikan ydinsisällöt. Maisteriopinnoissa valitaan erikoistumiseksi jompikumpi opintosuunta.
- Satavuotishistoria Suomessa lasketaan Kansalaiskorkeakoulun perustamisesta Helsingissä 1925. Nimi muutettiin pian Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi, joka muutti vuonna 1960 Tampereelle.
- Yrjö Ruutu opetti YKK:ssa historiaa, valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa. Professuuri saatiin vuonna 1945.
- Tampereen yliopistoon uusi professuuri 1966 – professorina Klaus Törnudd 1967–71, joka siirtyi ulkoministeriöön diplomaattiuralle.
- Professori Osmo Apunen 1973–2003.
- Asiantuntijuuden välittymistä valtionhallintoon kuvaa myös Hiski Haukkalan ura professorista tasavallan presidentin kansliapäälliköksi ja sittemmin Ulkopolittisen instituutin johtoon.
Kirjoittaja: Mikko Korhonen
