Hervannan kampus - tieteen, teknologian ja yhteistyön keskittymä

Hervannan kansainvälisellä kampuksella opiskelee 8 000 perus- ja jatko-opiskelijaa ja työskentelee liki pari tuhatta eri alojen osaajaa. Yliopiston rinnalla kampuksella toimii yli 100 yritystä. Täällä tapaat ihmisiä 60 eri maasta ja liki vauvasta vaariin: kampuksella toimii myös Touhula-päiväkoti, Etelä-Hervannan koulu sekä Yrityskylä-oppimisympäristö.

Kompakti ja tiivis kampusalue sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Tampereen keskustasta. Kampukselta löytyy laajasti palveluita, jotka ovat avoimia kaikille: pakettiautomaattipalvelut, kahviloita ja lounasravintoloita.

Rakennuksista on sisäyhteys toisiinsa. Pääset kulkemaan koko kampuksen läpi vain yhdellä ulko-oven avauksella. Kampuksen työskentely-, opiskelu- ja harrastetilat ovat on opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä vuorokauden ympäri, kirjasto mukaan lukien. Yhdessä huolehdimme kampuksemme viihtyisyydestä, siisteydestä ja turvallisuudesta. Kampuksemme on savuton.

Aktiivinen ja sporttinen kampus

Hervannan henki: yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, näkyy kaikessa toiminnassamme. Yhteisöllisyyden ilmentymä on syksyllä 2015 kampuksen keskelle valmistunut Kampusareena. Siellä kohtaavat arjessa ja juhlassa niin opiskelijat, tutkijat, yliopiston ja yritysten henkilöstö sekä alumnit.

Kampuksellamme voi kohdata myös liikunnan ja urheilun parissa. Alueella on monipuolisesti liikuntatiloja. Liikuntahalli Tamppi Areenassa on 1 000 m2 palloilusali, ryhmäliikuntasali, kiipeilyseinä ja kaksi kuntosalia. Rakennustalosta löytyy kaksi sählykenttää, lyöntiseinä, kiipeilyseinä, tatami ja miniskeittiramppi. Ulkona voi pelata beach volleytä ja treenata ulkokuntosalilla.

Diplomi-insinöörejä ja teekkareita

Hervanta oli 1960-luvulla lähinnä korpea, nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatilan niittyä. Vuonna 1973 silloisen Tampereen teknillisen korkeakoulun toiminnot alkoivat siirtyä uuteen Hervannan kaupunginosaan. Kampuksen ensimmäinen rakennus, Konetalo, valmistui 1973. Uusin rakennuksemme on syksyllä 2015 valmistunut Kampusareena.

Hervannasta on kehittynyt merkittävä uuden teknologian osaamisen keskittymä. Naapurissamme toimivat yhteistyökumppanimme VTT ja Hermia sekä monia yrityksiä, joista osa on syntynyt 1965–2018 toimineen Tampereen teknillisen yliopiston osaamisesta ja tutkimuksesta. Tekniikka ja teknologia ovat yhä Hervannan ydintä. Joka viides Tampereen diplomi-insinööreistä asuu Hervannassa.

Valtiomies Agathon Meurman esitti Suomen Senaatille jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen Teknillisen korkeakoulun perustamista Tampereelle. Hän näki, että kaupungissa oli tarvetta teknilliselle korkeakoulutukselle, olihan Tampereesta kehittynyt jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki. Asiat etenivät Agathonin toivomaan suuntaan hitaasti. Kului yli 100 vuotta siihen, kun presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella. Tämä tapahtui elokuussa 1965.

Vuonna 1972 lainsäädäntöä muutettiin niin, että Tampereen sivukorkeakoulu saattoi itsenäistyä TKK:sta. Koulujen erottamista omiksi yksiköikseen pidettiin tehokkaana.

Ennen 1970-lukua Hervanta oli enimmäkseen metsien ja peltojen peitossa. Kaupunginjohtajan tuolloin tekemän aloitteen pohjalta aloitettiin uuden kaupunginosan rakennustyöt Tampereen lähellä. Tytäryhtiön alkuvuosina opetusta järjestettiin Tampereen keskustassa, mutta toiminnan alkaessa tilat muuttuivat liian pieniksi ja opetus siirrettiin Hervantaan. Ensimmäinen rakennus, Konetalo, valmistui vuonna 1973.

Kampuksen rakennusten valmistumisvuodet

• Konetalo 1973
• Sähkötalo 1978, laajennus 2002
• Päärakennus 1983, laajennus 2006. Oppimisympäristöjä ja työskentelytiloja uusittu 2016 - 2018
• Rakennustalo 1984, oppimisympäristöjä uusittu 2013
• Festia 1996
• Tietotalo 2001
• Tamppi-areena 2002, laajennus 2013
• Kampusareena 2015

Vuoden 2019 alussa Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät muodostivat yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa uuden monialaisen korkeakoulujen yhteisön. Tampereen korkeakouluyhteisön osaamiskärjet ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta.

• Prisma-obeliski:
  Mauno Kivioja, 1984 – 85. Ruostumaton teräs, korkeus 13,5 metriä. Alun perin jalustassa vesiallas ja suihkulähde.
   
• Ikuisen teekkarin muistomerkki
  *13.08.1965
  † ? ? ?

Vuonna 1984 vihittiin Teknillisen yliopiston hallintorakennus käyttöön, samassa yhteydessä teekkarikerho Blebeijit julkisti Ikuisen teekkarin muistomerkin.

• Se pyörii sittenkin

Simo Helenius, 1984. Veistos, Taivassalon ruskea graniitti, korkeus 3,5 metriä

• Aallonmurtaja

Vuonna 2010 kivimuuri muuttui TTY:n Tietoteekkarikillan fuksijäynäkisassa Aalto-yliopistolta suojaavaksi Aallonmurtajaksi. Teos kuvasi tuolloista akateemisen maailman valtataistelua ja on nyt tunnettu hervantalainen nähtävyys.