tiiliseinä
Tutkimusryhmä

Testaamisen sosiologia: Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjekteja rakentamassa

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Yhteiskuntatutkimus | Tieteenala: Sosiaalipsykologia, Sosiologia

Virve Peteri, Akatemiatutkija,  YTT, dosentti, laillistettu psykologi,

projektin vastuullinen johtaja.

virve.peteri [at] tuni.fi

+358407720006


Johanna Ruusuvuori, Professori,  YTT, dosentti

johanna.ruusuvuori [at] tuni.fi

+358503186151

 

Teija Ahopelto, Väitöskirjatutkija, YTM 

teija.ahopelto [at] tuni.fi

+358504784556

 

Sara Liinamo, Väitöskirjatutkija YTM, KM

sara.liinamo [at] tuni.fi

+358505279219

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskeiset tehtävät ja tavoite

Testaamisen sosiologia -hankkeessa kuvaamme ja analysoimme tieteen ja journalismin keinoin henkilörekrytoinnissa ja opinto- ja uraohjauksessa käytettyjä persoonallisuustestejä sekä testaamiskäytänteitä. Analyyseista rakentuu kuva ihannesubjektista, joka testeihin on koodattu. Ymmärrämme persoonallisuustestit hallinnan muotona, joka tuottaa sukupuoleen, ikään, luokkaan, etnisyyteen, ruumiilliseen toimintakykyyn ja seksuaalisuuteen liittyviä erontekoja ja merkityksiä. Näennäisesti testien subjekti on universaali ihminen, työntekijä, jota arvioidaan vain piirteidensä ja ominaisuuksiensa summana, mutta testit samalla tuottavat esimerkiksi sukupuolittuneita ja luokkaan sidottuja ideaalisubjekteja. Testit tarjoavat testattaville tietoa siitä, mihin ryhmään tai kategoriaan he kuuluvat ja samalla testit tulevat välittäneeksi tietoa siitä, minkälaiset kategorisoinnit ovat tärkeitä, relevantteja ja mahdollisia työelämässä. Testit muovaavat kulttuurisia käsityksiä siitä, mikä esimerkiksi ymmärretään luovuutena ja innovatiivisuutena. Näin ne rajaavat ja normittavat sitä, mikä kulttuurissa voidaan ylipäänsä tunnistaa luovana toimintana tai tuotoksena. 

Arjessa persoonallisuustestit näyttäytyvät usein abstrakteina, yhteyksistään irrallisina ja ongelmattomina. Psykologiset persoonallisuustestit on kuitenkin aikanaan kehitetty osaksi ihmisten luokittelua, hallintaa ja kontrollointia. Projektissa pyritään purkamaan testien itsestään selvää luonnetta osoittamalla erilaisten aineistojen ja lähestymistapojen avulla, minkälaisia kokemuksia, sosiaalisia suhteita, vallan ja vastarinnan käytäntöjä, vuorovaikutuksen muotoja, arvoja ja historiallisia merkitysten jäänteitä testeihin liittyy. Projektissa persoonallisuustestejä tarkastellaan kulttuurisina teksteinä ja vuorovaikutuksen muotoina ja käytänteinä. 

Toiminnan vaikuttavuus

Projektin tavoitteena on 
•    jäljittää testeihin historiallisesti rakentuneita merkityksiä ja analysoida minkälaisia käsityksiä ja merkityksiä persoonallisuustestit tulevat tuottaneeksi sukupuolesta, iästä, yhteiskuntaluokasta, etnisyydestä, seksuaalisuudesta ja ruumiillisesta toimintakyvystä 
•    analysoida ja kuvata, millaisen prosessin kautta testitulokset muotoutuvat käytännössä ja miten testaamisen proseduurit ja teknologiat vaikuttavat testin lopputulokseen
•    lisätä tietoa siitä, miten persoonallisuustestit kulttuurisina teksteinä muokkaavat ihmisten itseymmärrystä ja jäsentävät, selittävät ja ohjaavat elämänkulkua
•    tuottaa uusia metodologisia välineitä, joiden avulla analysoida persoonallisuustestejä kulttuurisina teksteinä ja tilanteisena vuorovaikutuksena
•    osallistua julkiseen keskusteluun testaamisen merkityksestä osana uusliberaalia työelämää ja politiikkaa
•    luoda yhteistyössä testaavien tahojen kanssa uusia tapoja ymmärtää henkilöarviointia siten, että se huomioisi vastausten kontekstuaalisuuden ja kyseenalaistaisi persoonakeskeisyyden
•    rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kansallista ja kansainvälistä tutkimusverkostoa, joka analysoi psykologian standardeja ja käytänteitä kriittisesti
 

Ahkerista työihmisistä portfoliopersooniksi

Suomalaisen palkkatyön historiassa työntekijöiden ja työnhakijoiden persoonan korostaminen on alkanut näkyä erityisesti 1970-luvulta lähtien. Vaikka työnhakijalla olisi nykyään CV:n pohjalta kaikki tarvittavat kyvyt ja kokemus työn toteuttamiseen, hän voi jäädä vaille hakemaansa työpaikkaa mikäli hänellä ei arvioida olevan siihen soveltuvaa persoonallisuutta. Työnhakijoita ja heidän elämäänsä arvioidaan mahdollisuuksina ja potentiaaleina, ei niinkään toteutuneina tekoina ja tuotoksina. Koska persoonallisuustestit ovat yleisesti käytössä etenkin rekrytoinnissa ja opinto- ja uraohjauksessa, niillä voidaan väittää olevan vahva vaikutus ihmisten työuriin ja sitä kautta elämänkulkuun. Silti testien pohjana olevista teoreettisista oletuksista tai testausprosessin kulusta ja työuria ohjaavasta voimasta ei löydy tutkimusta.