Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa

Monikudosmallintamisen huippuyksikössä kehitetään body-on-chip-järjestelmiä, joilla ihmiskehoa ja sen toimintaa voidaan tutkia laboratorio-oloissa. Järjestelmät sisältävät useampia ihmisen kantasolupohjaisia kudosviljelmiä, jotka ovat yhdistetty toisiinsa mikrofluidististen kanavien avulla. Järjestelmät sisältävät myös tekniikkaa kudoksien kuvantamiseksi ja niiden toiminnan tutkimiseksi. Luennon aikana keskustelemme kudosviljelmistä, niiden tuottamisesta sekä viljelemisestä body-on-chipeissä sekä body-on-chippien hyödyntämisestä lääketieteellisessä tutkimuksessa.

Oppiaineet: biologia, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Mari Pekkanen-Mattila, yliopistonlehtori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Kantasoluista yksilöksi, varaosiksi, sekä lääketestausalustoiksi. Erilaistumattomat kantasolut mahdollistavat alkion erilaistumisen kokonaiseksi yksilöksi. Kudoksissa olevat kantasolut taas vastaavat kudosten uusiutumisesta. Luennolla kuulet myös, miten kantasoluista erilaistettuja soluja ja kudoksia käytetään solukorvaushoidoissa, tautimallinnuksessa sekä lääketestauksessa.

Oppiaineet: biologia, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Kati Juuti-Uusitalo, yliopistotutkija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

How to build tissue models and how to develop sophisticated study models which are human cell-based? How to build blood vessels and how to build fat tissue study model?

Oppiaineet: biologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Alma Yrjänäinen, väitöskirjatutkija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheina esimerkiksi biolääketieteen mikro- ja nanolaitteet, mikrofluidistiikka, mikrovalmistustekniikka, pehmyt robotiikka ja mikrorobotiikka.

Oppiaineet: biologia, fysiikka, matematiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Veikko Sariola, professori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Millainen on proteiinien rakenne ja miten ne toimivat? Luennon tarkempi sisältö on sovittavissa ryhmäkohtaisesti.

Oppiaineet: biologia, kemia, tietotekniikka
Kielet: suomi
Asiantuntija: Jarkko Valjakka, yliopistonlehtori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheina esimerkiksi bioteknologia, proteiinien muokkaus, proteiinien vuorovaikutukset, geeniteknologia, rokotteet ja mekanobiologia.

Oppiaineet: biologia, fysiikka, kemia, tietotekniikka, terveystieto
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Vesa Hytönen, professori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheina esimerkiksi solut ja solubiologia, mikroskopia, solujen ja kudosten mekaniikka, virukset, biolääketieteellinen tutkimustyö yleisellä tasolla.

Oppiaineet: biologia, fysiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Teemu Ihalainen, apulaisprofessori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Miten ihmisaivot toimivat ja – mitä niistä ylipäätään voidaan tietää? Lisäksi verkostot, verkostotiede ja sen sovellukset sekä tutkijan urapolku ja tutkimus uravaihtoehtona.

Oppiaineet: matematiikka, opinto-ohjaus, psykologia, biologia
Kielet: suomi
Asiantuntija: Onerva Korhonen, yliopistotutkija, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Energiamurroksen vaikutukset sähköenergiajärjestelmään, tuulivoima, aurinkosähkö, vetytalous tai suprajohtavuuden mahdollisuudet.

Oppiaineet: fysiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Aki Korpela, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus (TAMK)

Miten sähkön omatuotanto ja varastointi, sähköistyvä liikenne, lämmitystapamuutokset ja erilaiset älykkäät ohjausratkaisut muuttavat asuinrakennuksiamme?

Oppiaineet: fysiikka
Kielet: suomi
Asiantuntija: Aki Kortetmäki, lehtori, Rakennettu ja ympäristö ja biotalous (TAMK)

Zero-emission hybrid mobile machinery is a wide sector of applications such as construction, agriculture, forestry, or mining is demanding a rapid response to tight emission regulation. To overcome the challenges of improving off-road machinery work is going on. Now it is time to get further steps and get 50 % less energy consumption and improve efficiency by 200 % of the whole system by applying novel concepts instead of a conventional ones to support climate mitigation.

Oppiaineet: matematiikka, tietotekniikka
Kielet: englanti
Asiantuntija: Tatiana Minav, Associate Professor, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mistä rakennus saa energiansa, mihin se sitä kuluttaa ja miksi? Luento käsittelee termodynamiikkaa, LVI-tekniikkaa, lämmönsiirtoa, lämpöpumppuja sekä rakennusten energiankulutusta ja sisäilmastoa.

Oppiaineet: fysiikka, rakennustekniikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Joel Tirkkonen, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous (TAMK)

Oppikirjat antavat hermosolukeskeisen näkemyksen aivoistamme, vaikka aivomme sisältävät ison joukon muitakin solutyyppejä. Näillä soluilla on tärkeät tehtävät terveessä aivoissa ja eri sairauksissa. Mitä nämä solut ovat ja millaiset tehtävät niillä on?

Oppiaineet: biologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Sanna Hagman, yliopistotutkija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luentoja ihmisgenetiikan ja epigenetiikan aihealueelta, sekä epidemiologisessa tutkimuksessa hyödynnettävän biostatistiikan perusteista. Esimerkkiotsikkoja: Genetiikan vaikutus terveyteen. Epigenetiikka - esimerkkinä geneettinen leimautuminen. Epigentiikka - proteiinia koodaamattomat RNA:t. Biostatistiikka - jakaumista, keskiluvuista ja kuvaajien luomasta harhasta.

Oppiaineet: biologia, matematiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Emma Raitoharju, akatemiatutkija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheena esimerkiksi ihminen, terveys, terveysalan (erityisesti lääketiede) opiskelu. Olen koulutuksestani lastenlääkäri.

Oppiaineet: biologia, terveystieto
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Nina Hutri, erityisasiantuntija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Banaanikärpästä on käytetty jo yli sadan vuoden ajan tutkimusmallina. Miksi banaanikärpänen on niin oivallinen mallieläin? Mitä ihmistä hyödyttäviä asioita on saatu selville banaanikärpästä tutkimalla? Minkä asioiden tutkimiseen banaanikärpästä voidaan käyttää ja miten?

Oppiaineet: biologia, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Susanna Valanne, yliopistonlehtori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheina ovat esimerkiksi RNA:n tehtävä soluissa, RNA:n lääketieteelliset ja teknologiset sovellukset (esimerkiksi RNA rokotteet), geenien säätely ja geneettiset sairaudet sekä nukleiinihapot.

Oppiaineet: biologia, kemia
Kielet: suomi, englanti, ruotsi
Asiantuntija: Minna-Liisa Änkö, Tenure track -professori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Miten voimat välittyvät solujen sisällä perimäämme suojaavaan tumaan tai solusta toiseen? Ja ennen kaikkea: miten voimat vaikuttavat perimämme rakenteeseen, säätelyyn, ja geeniemme toimintaan? Luentoni käsittelevät näitä kysymyksiä ja avaavat yleistajuisesti tieteenalana verrattain uusien solujen mekaniikan ja solujen biofysiikan salaisuuksia.

Oppiaineet: biologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Elina Mäntylä, yliopistonlehtori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Luennon aiheita voivat olla terveysteknologia tai lääketieteen tekniikka, biofysiikka. Erilaiset solujen ja ihmisen fysiologisten toimintojen mittaamisen ja kuvantamisen (esimerkiksi röntgen, CT, MR) ja analyysin menetelmät. Fysiologisten ja biologisten toimintojen matemaattinen mallintaminen, esimerkiksi sydän, aivot ja hermosto. Start-up toiminta.

Oppiaineet: biologia, fysiikka, matematiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Jari Hyttinen, professori, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Mitä tunteet ovat ja mitä tunteita oppimiseen liittyy? Entä voiko oppimiseen liittyviin tunteisiin vaikuttaa? Aiheina voi ryhmästä riippuen olla esimerkiksi ahdistus ja epäonnistumisen pelko, huijarisyndrooma tai koettuun osaamiseen liittyvät tunteet.

Oppiaineet: opinto-ohjaus, psykologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Susanna Hartikainen, väitöskirjatutkija, Kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunta

Mitä vanheneminen on solu- ja molekyylitasolla, ja miksi vanheneminen alkaa jo nuorena? Voidaanko biologiseen vanhenemisprosessiin vaikuttaa? Entä minkälainen on pitkäikäisyyden biologinen tausta? Mitä ovat epigeneettiset mekanismit, ja miten ne säätelevät geenien ilmenemistä? Onko hankinnaisten ominaisuuksien periytyminen mahdollista, ja miten epigeneettiset mekanismit selittävät tätä ilmiötä?

Oppiaineet: biologia, terveystieto
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Saara Marttila, yliopistotutkija, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Mihin tarvitsemme valoa? Miten valo vaikuttaa ihmiseen? Luento käsittelee valaistusta, sen ohjausta, kasvivalotusta ja valon mittaamista.

Oppiaineet: fysiikka, terveystieto
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Kari Kallioharju, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous (TAMK)

Miten teatteri kyseenalaistaa ja muuttaa maailmaa? Ryhmää kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita voidaan käsitellä myös demojen, pienryhmätyöskentelyn ja työpajojen muodossa.

Oppiaineet: historia, kielet, suomen kieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, ruotsi, englanti
Asiantuntija: Pauliina Hulkko, professori, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Mitä tarkoitetaan tutkivalla nettilukemisella? Millaisia nettilukijoita lapset ja nuoret ovat? Erilaiset toimintatavat oppimisen esteiden purkamiseen netissä luettaessa.

Oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus, oppimisen tuki
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Laura Kanniainen, tutkijatohtori, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta

Lähdetäänkö ulos havainnoimaan melutasoa ja oman kehon toimintaa? Luennon sisältö liittyy luontoon, sen hyvinvointivaikutuksiin ja kestävään kehitykseen. Mukana voi olla esimerkiksi luonnon havainnointia eri aistein, systeemiajattelua tai tulevaisuusajattelua. Luento voidaan pitää sisällä tai ulkona asiantuntija-alustuksena tai ryhmää aktivoivana oppimishetkenä.

Oppiaineet: biologia, maantieto, historia, terveystieto, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Eveliina Asikainen, lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri (TAMK)

Mikrobit eivät ole vain uhka – ne ovat tärkeä osa biosfääriä. Luennolla opit, miten mikrobivälitteiset prosessit voivat edesauttaa korkeamman arvon tuotteiden valmistusta jätemateriaaleista tai miten mikrobien toiminta vaikuttaa ravinteiden ja muiden elämälle välttämättömien aineiden kiertoon maapallolla.

Oppiaineet: biologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Johanna Rinta-Kanto, yliopistonlehtori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mitä on synteettinen biologia? Miten geenimuokkausta tehdään ja mitä sillä voidaan saada aikaan? Luennolla keskitytään erityisesti mikrobeihin ja miten niiden avulla voidaan tuottaa uusia materiaaleja ja kemikaaleja ympäristöystävällisesti ja kestävästi.

Oppiaineet: biologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Suvi Santala, akatemiatutkija, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Miksi maailmassa on ympäristöongelmia ja minkä takia niitä ei ole jo ratkaistu? Miten lapset ja nuoret voivat toimia ympäristön puolesta? Entä mitä tarkoittaa kestävä kehitys? Luento tarkastelee ympäristökysymyksiä ihmisen, yhteiskunnan sekä tieteidenvälisen ajattelun ja oppimisen näkökulmista.

Oppiaineet: biologia, maantieto, elämänkatsomustieto, historia, uskonto, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Essi Aarnio-Linnanvuori, yliopistonlehtori, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta

Kevyiden ja energiaa säästävien rakenteiden, lentokoneiden ja avaruuslaitteiden materiaalit. Kehittyneet komposiittimateriaalit kuten hiilikuitu- ja aramidikuitumateriaalit sekä luonnonkuiduin vahvistetut materiaalit. Luennolla puhutaan myös laskennallisten taitojen tärkeydestä materiaalien opiskelussa ja tutkimisessa.

Oppiaineet: fysiikka, matematiikka, tietotekniikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Mikko Kanerva, professori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Oppiaineet: fysiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Jarno Jokinen, yliopistonlehtori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Minkälaisia materiaaleja on olemassa ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on? Miksi teräs on hyvä valinta esimerkiksi veitsiin, hammaslääkärin välineisiin tai kulutukselle alttiina oleviin käyttökohteisiin, ja miksi polymeerejä käytetään niin paljon? Miksi keraameista tehdään vaikkapa ajoneuvon turbon turbiineja ja miksi niillä vuorataan avaruusrakettien kuumenevat pinnat? Luennolla tutustutaan myös käytännön esimerkkeihin erilaisista materiaaleista valmistettujen kappaleiden avulla.

Oppiaineet: fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Jari Kokkonen, yliopisto-opettaja, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mistä maailma ympärillämme rakentuu ja miten se vaikuttaa elämäämme ja planeettaamme? Luento käsittelee materiaalitekniikkaa ja erityisesti muoveja, kumeja ja komposiitteja.

Oppiaineet: fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Jyrki Vuorinen, dekaani, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Mikroskopia tutkimusmenetelmänä, elektronimikroskopia luonnon-, bio-  ja materiaalitieteissä sekä materiaalioppi, sen tutkiminen ja eri materiaalit.

Oppiaineet: biologia, fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Minnamari Vippola, professori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mitä muovit ovat, miten muovituotteita voidaan valmistaa ja miten niitä kierrätetään? Muovit ovat monipuolisia ja kestäviä materiaaleja, joiden uusiokäyttöön on syytä kiinnittää huomiota.

Oppiaineet: fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Ilari Jönkkäri, yliopistonlehtori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Muovit, kumit ja komposiitit eli yhdistelmämateriaalit ovat nykypäivän valtamateriaaleja. Niitä yhdistävä ominaisuus on keveys, jolla on merkittäviä etuja, kuten mahdollisuus pienentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Muovien laajamittaisen käytön ja edullisuuden vuoksi niiden kierrätettävyyteen ja materiaalikiertoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Muovijätteen ja mikromuovien pääsy ympäristöön pitäisi myös minimoida.

Oppiaineet: fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Essi Sarlin, professori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Elintarvikepakkaukset ja pakkausmateriaalit (paperi, kartonki, muovi, metallit ja lasi) sekä niiden kehittäminen, ympäristövaikutukset ja kierrättäminen.

Oppiaineet: kemia
Kielet: suomi
Asiantuntija: Sanna Auvinen, yliopisto-opettaja, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Miten pintoja ja niiden ominaisuuksia voidaan muokata ja parantaa lisäämällä materiaalia pintaan? Miten jäätymistä voidaan tutkia ja kehittää pintoja, jotka hylkivät jäätä?

Oppiaineet: kemia, fysiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Heli Koivuluoto, apulaisprofessori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Miten molekyylien muotoa muutetaan valolla ja mihin sähköä johtavia polymeerejä käytetään?

Oppiaineet: fysiikka, kemia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Tero-Petri Ruoko, apulaisprofessori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Miten digitaaliset ympäristöt muovaavat työtä, vapaa-aikaa ja hyvinvointia?
Oppiaineet: tietotekniikka, yhteiskuntaoppi, psykologia
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Jussi Okkonen, yliopistotutkija, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Miten suunnitellaan kaikille saavutettavia ja toimivia digipalveluja, ja mitä XR tuo mukanaan?

Oppiaineet: tietotekniikka, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Markku Turunen, professori, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Kaikki peruskoulun ja lukion fysiikkaan ja kemiaan liittyvät aiheet sekä niiden sovellukset. Mahdollisuus käsitellä myös matematiikkaa ja kvanttifysiikkaa.

Oppiaineet: fysiikka, kemia, matematiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Tapio Rantala, emeritusprofessori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Fysiikan opiskelu lukiossa ja yliopistossa, fysiikan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja vastaaminen.

Oppiaineet: fysiikka
Kielet: suomi
Asiantuntija: Leena Partanen, yliopistonlehtori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mitä fyysikot tekevät ja millaisia urapolkuja on tarjolla? Ajankohtaiset tutkimuskysymykset esimerkiksi kvanttifysiikassa, nanoteknologiassa sekä poikkitieteellisillä alueilla (mm. terveysteknologia, musiikin tutkimus).

Oppiaineet: fysiikka, matematiikka
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Esa Räsänen, professori, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Miten yrittäjämäinen ajattelu synnyttää innovaatioita ja ratkaisuja? Luennon aihe voidaan räätälöidä ryhmälle ja aiheita voivat olla myös esimerkiksi arvonluonti, urakehitys ja urapolut, kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen merkitys.

Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Juho Väisänen, innovaatiopalvelupäällikkö, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Kestävä yrittäjyys ja tuki omien liikeideoiden kehittämiseen. Yrittäjyystarina; urapolku asiantuntijasta yrittäjäksi, johtaminen ja yrittäjyyskokemus. 

Oppiaineet: tietotekniikka, opinto-ohjaus, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi
Asiantuntija: Mikko Sävilahti, erityisasiantuntija, Liiketalous ja media (TAMK)

Miten matematiikka ratkaisee tuotannon ja yhteisyhteiskunnan ongelmia?

Oppiaineet: matematiikka, tietotekniikka
Kielet: suomi
Asiantuntija: Simo Ali-Löytty, vanhempi yliopistonlehtori, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Miksi verkkovälitteistä yhteiskunnallista keskustelua käydään ja mitä siinä pitää huomioida? Miten me kansalaiset osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun verkossa; miksi se on tärkeää ja miksi se on vaikeaa.

Oppiaineet: suomen kieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi
Asiantuntija: Veera Kangaspunta, apurahatutkija, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Mitä on kaupunkiaktivismi tai DIY (tee-se-itse) -urbanismi? Kaupunkitilan käyttöön, suunnitteluun ja osallistumiseen liittyvät kysymykset ja poliittisuus. Erityisaiheena myös skeittaus.

Oppiaineet: yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Mikko Kyrönviita, tutkija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Mitä jokaisen olisi hyvä tietää hallitustyöskentelystä tai osakesijoittamisesta? Mitä ihmettä tarkoittaa osakeyhtiöoikeus, osakkeenomistajien oikeudet tai omistajaohjaus? 

Oppiaineet: yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi
Asiantuntija: Lassi Salminen, yliopisto-opettaja, Johtamisen ja talouden tiedekunta

Ovatko ihmiset ja yhteiskunnat maailman eri puolilla samanlaisia vai erilaisia? Mikä meitä yhdistää ja mikä erottaa? Mitä antropologi tutkii? Käytännönläheinen luento osoittaa, miten arkiset asiat voivat avata laajoja näkökulmia yhteiskuntiin ja kulttuureihin.

Oppiaineet: elämänkatsomustieto, maantiede, yhteiskuntaoppi
Kielet: suomi, englanti
Asiantuntija: Mari Korpela, yliopistonlehtori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta